tiistai 13. elokuuta 2013

Kuinka vaikeaa olla Nalle Puh, kun sisimmiltäsi on Ihaa

Nyt täytyy hehkuttaa, juoksuista huolimatta tai niistä johtuen, Pyry oli ihan liekeissä tokotreeneissä eilen. Ennen treenejä käytiin 30 minsan lenkillä Sarvilahdessa, ja pieni pissatus kentän ulkopuolella.
  • Tehtiin luoksetulo kentän ulkopuolella, aivan täydellinen, vauhtia oli ja suora sivulletulo.
  • Tehtiin seuraamista käännöksillä ja juoksulla, ja pujottelua yms, tosi mahtava kontakti ja käännökset ei valuneet (ja omasta mielestäni kävelin suoraan)
  • 2 seuraamisesta maahanmenoa, eka jäi seisomaan, ja toisella kertaa meni maahan
  • Tehtiin hyppyä ensin pari kertaa namialustalla, ja sitten siten, että avustaja kävi laittamassa namialusta paikalleen Pyryn näkemättä, ja kerran siten että namialustaa ei ollut. Joka kerralla kehuttiin paljon, kun meni pidemmälle. Kerran tein lopuksi koko liikkeen, ja jäi ihan esteen taakse..
Pyry lisäksi kaivoi mun laukusta lelua, ja kun sen otin käteen, Pyry oli samantien kiinni lelussa leikkimässä. Tää on ihan eri koira, kuin mitä mulla on normaalisti treeneissä.

Ja mitä oli eroa siis siihen, kun sitä virettä ei löydy. Tänään riehuttiin aika paljon kotipihalla, ja treenasin meidän pihalla liikkeitä; lähinnä kaukokäskyjä ja noutoa. Ja heiteltiin palloa yms. leikittiin.

Ja olin tosi hyvällä tuulella treeneissä ja ihan aidosti innostin lähtemään mukaan ja ei ollut taukoja treenissä juurikaan. n. 15 minuuttia varmaan yhteensä treenattiin.

Normaalistihan olen kuitenkin aika passiivinen ihminen, ja jos on enemmän yleisöä, en oikein osaa rentoutua, ja hullutella ja innostaa koiraa. Nyt oli jotenkin rentoa ja kivaa. Vaikeaahan se on olla Nalle Puh, kun olet sisimmiltäsi Ihaa. Kuitenkin pitää yrittää. Se voi olla, että kaikki lähtee minusta, ja siitä miten aloitetaan treenit. Tosin Pyry oli vähän innostuneena niistä juoksuistakin ja leikatun nartun nähdessään, että oli sillä jo vire korkeella alunperinkin.

Muutenkin agitreeneissä perjantaina ja lauantaina epiksissä huomasin, että varmaan aika paljon riippuu siitä kuinka rento olen treeneissä. Se on vaikeaa olla samanlainen treeniporukassa kuin mitä ollaan Pyryn kanssa kahdestaan. Mä liikaa keskityn niihin muihin ihmisiin, ja tietty kouluttajan kuunteleminen pistää aina vakavaksi. Tästä on vaikea päästä eroon, mutta aina voi yrittää ja kehittyä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti