Aika rientää..

Aika rientää, mutta suurempi syy siihen, että en ole kirjoitellut, on ollut työt. Olen kohta pari vuotta ollut tässä nykyisessä työssä, ja se meinaa olla sen verran raskasta, että silloin kun en juokse kouluttamassa tai harrastamassa, niin koomaan kotisohvalla koiralenkin jälkeen, eikä ajatuksen ajatusta liiku enää päässä. Jotain asialle on tehtävä, mutta katsotaan sitä siis ensi vuonna. Työ on toisaalta hyvin mielenkiintoista, kun pääsee konsultoimaan englanniksi kansainvälisiä asiakkaita, mutta toisaalta taas hyvin raskasta, koska tämä työ vaatii myös paljon keskittymistä.

Meillä on siis Haltin kanssa ollut kisakielto dopingin vuoksi. Haltilla siis todettiin pannus molemmissa silmissä, ja Optimmune-lääkettä aloitettiin käyttämään toistaiseksi, joka on siis antidoping-lääkelistalla, eli sen kanssa ei saada kisata. Tähän kuitenkin voidaan saada Kennelliitolta poikkeuslupa, kunhan lääkäriltä saatiin todistus, että silmät on hallinassa lääkityksellä.

Optimmune tepsi silmiin hyvin, ja pannusmuutokset poistuivat, ja silmässä ollut pigmenttikin on lähes hävinnyt. Kuitenkin ongelmana oli toisen silmän tulehdus, joka ei sitten johtunut pannuksesta, vaan oli joku ihan oma erillinen tulehdus. Se vaan palasi jatkuvasti aina kortisonikuurin jälkeen, saikohan se ainakin 4 kuuria. Viimeinen kuuri maxitrolilla tehosi, ja nyt joulukuun silmä on ollut terve kokonaisuudessaan. Käytiin pari viikkoa sitten näyttämässä lääkärille silmää, ja eläinlääkäri allekirjoitti poikkeusluvan Kennelliittoon lähetettäväksi. Senhän sitten lähetin ihan heti samana päivänä ja vielä 9 euron pikakirjeenä. Parissa päivässä se oli perillä Kennelliitossa, ja tasan viikko kirjeen lähettämisestä Halti sai poikkeusluvan kisaamiseen. Oi sitä onnen päivää!! Vielä piti Kituun lähettää viestiä, että rekisterinumero pitää muuttaa FI->EJ-rekisteriin, ja sekin onnistui ennen Joulua.

Nyt päästäänkin sitten kisaamaan heti ensi tilassa, eli ensi viikolle on suunnitelmissa ekat kisat Lahdessa. Kyllä se tästä lähtee taas.

Mulla on tietty tässä syksyllä ollut kaikenlaista että treenejä on peruuntunut jonkin verran, koirat olleet vuorotellen vähän kipeinä, ei olla tietty päästy kisaamaan ja autokin oli varmaan pari kuukautta rikki, kun ei saatu varaosaa (Ruotsista lähetettiin aina vaan väärää osaa). Mutta kyllä me jonkin verran ollaan ehditty nyt taitoja harjoitella tässä syksyn aikana Haltin kanssa, ja radat ovat sujuneet hyvin. Ollaan käyty Ville Liukan, Timo Rannikon, Satu Tuomelan, Kim Kurkisen ja Tiina Wickströmin valmennuksissa hakemassa kaikenlaista oppia ja sitä ollaan saatu ja päästy aina eteenpäin. Eniten olen tykännyt treeneistä, joissa on päässyt kehittämään juuri niitä taitoja.

Erityisesti pujottelutaitoja Halti on harjoitellut tämän syksyn, ja avokulmat pääasiassa menevät tosi hyvin (toki edelleen treenataan). Se hakee hyvinkin kaukaa avokulmat itsenäisesti, ja pystyn vaihtamaan ohjauspuolta keppien alkupäässä. Tämä lähti siitä, että haettiin varmuutta Haltille silloin, kun se ei näe  minua kepeille mentäessä - eli itsevarmuutta hoitaa kepit kun en ole sen näköpiirissä. Se oikeasti alkaa näyttää tosi hienolta ja varmalta. On ollut tarkoituksena myös treenata puomia nopeammaksi samasta syystä, eli se menisi itsenäisesti päähän vaikka jäisin taakse tai aivan sama missä olisin. Se meinaa alkaa aina hidastaa loppua kohti, etenkin jos jään taakse. Olen useammalta valmentajalta tätä kysynyt, ja kaikenlaisia ohjeita olen saanut, mutta pitää nyt sitten vähän katsoa että mikä olisi sopivin. Ongelma on vähän se, että ei ole ollut aikaa treenata niin paljoa, ja meidän oma halli on niin pieni että puomi ei ole aina viikkotreeneissä.

Halti on myös ohjauksissa alkanut tulemaan tosi hienosti mun puolelta hypyille (mikä näkyi jo SM-kisoissa), ja tämä on kyllä helpottanut ohjaamista paljon. Katsotaan miten osattaisiin soveltaa sitä sitten treeneissä. Vaikka ollaan treenattukin tässä syksyn aikana, en ikinä meinaa muistaa pyytää ketään videoimaan. Aina siinä ajan hetkessä unohtuu täysin. Mutta mielettömiä ratoja ja treenejä ollaan tehty, ja toivotaan että se siirtyy myös kisaradoille nyt kun päästään taas kisaamaan.

En nyt tiedä mikä meidän tavoite tulee olemaan ensi vuodelle. SM-kisoihin mitä todennäköisimmin ei mennä, koska kaverin häät on juuri samana viikonloppuna, joten SM-nollia ei nyt ihan sillä silmällä kerätä - toki mukavahan se olisi nollia saada vähintään 1/3 radoista. Jos nyt kisataan vähintään 30 rataa, niin 10 nollaa olisi kiva saada vähintään ensi vuonna. Halli-SM:iin ei ehditä mitään tuloksia keräämään, mutta tähdätään nyt vaikka Piirinmestaruuksiin, ja mahdollisesti Lappalaiskoirien mestaruuskisoihin. Yritetään parantaa aikoja, ja tehdä ratoja täysillä.

Tämä vuosi meni tosi rikkinäisesti, kisattiin ehkä se 15 rataa koko vuotena, alkuvuonna Haltilla oli jumia selässä ja pidettiin taukoa, ja keväällä oli jotain  kremppaa, kesällä kisattiin pari kisaa ja SM-kisojen jälkeen tauolle. Mutta toivotaan, että ensi vuosi on ehjempi koirien suhteen ja kisakauden suhteen.

Pyry on taas ollut tämän syksyn vähän kysymysmerkki. Sillä on mennyt nyt herkemmin vatsa sekaisin viime aikoina, ja sen kanssa kaupungilla kävely on ollut haastavaa. Se jää jumittamaan, ja kuuntelemaan autojen kiihdytysääniä (ilmeisesti), eikä suostu aina liikkumaan. En tiedä sitten että onko kuulossa ongelmaa, vai alkaako se yleistämään ääniherkkyyttä. Todennäköisesti täytyy viedä se lääkärille jossain vaiheessa - ja sydänultraankin. Se ei oikein halua pitkiä lenkkejäkään aina mennä (ellei ne mene vahingossa silloin kun Pyry metsästää ojasta hiiriä - ja usein syökin niitä matkan varrella). Nyt on tietty märkää, ja sataa paljon, niin sekin voi vaikuttaa. Kotona se kyllä leikkii lelulla (ihmisen kanssa), ja ulkona mielellään vain metsästäisi. Tuossa välissä oli muutamia päiviä oikein pakkasta ja lunta, sen onneksi sain ikuistettua.

Koirat kävi parisen kertaa syksyllä hieronnassa, Haltikin saatiin ihan täydellisesti rentoutumaan, ja näin ollen myös käsiteltyä aivan auki. Oli ihan mahtavaa kuinka rentona se oli, kun aina vähän on jännittänyt lihaksiaan hierojalla..

Ja Pyrystäkin oma rento kuvansa hieronnassa:

Tässä on vielä tän Joulun kuvat koirista (ja yksi Kasperista). Toivotaan että vuosi 2020 tulee olemaan parempi kaikille meille..

Pyry hieronnassa

Noniin, Pyry kävi tiistaina hieronnassa, johtuen siis siitä että oli lokakuussa ihan jumissa, josta hierottu, kipulääkekuurilla viikon ja levossa enemmän ja vähemmän. Ekan viikon enempi levossa ja hihnassa, ja sitten sen jälkeen on saanut olla vapaana, mutta aksatreeneihin tai kisamatkoille ei ole päässyt autoon makaamaan, kuin jos on ollut pakko ottaa mukaan. Välillä Pyry on saanut lyhyempiä lenkkejä, ja myös menty vähän pidempiäkin (max. 50 min).

Ja tulos oli, että Pyry oli enemmän jumissa kuin aikaisemmin, niska, lapojen takaa, vasemman puolen lonkka oli jumissa, ja lannerangan alue. Mitens tässä nyt näin kävi. Jos olisi ollut lihasperäistä, niin olisihan tuo levolla, hieronnalla  ja kipulääkkeellä helpottanut jonkin verran, mutta ei olisi pitänyt mennä pahemmaksi.

Pyryn vasemman puoli on selkeästi se mitä se suojaa, mutta sillä puolella taas on suurempi lihas, vaikka keventää sitä jalkaa. Olisiko kuitenkin oikealla puolella vikaa, kun ihan kuin se olisi suojannut enemmän sitä puolta nyt. Vasemman puolen lonkka oli jäykkä, mutta oikea puoli oli paljon rennompi. Vasenta puolta suojasi myös enemmän hännällä. Kuulemma niskasta takaosaan menevä yhtenäinen lihaskalvo oli jotenkin paksuuntuneen oloinen koko matkalta.

Tarkistin aikaisempia hierontakertoja, ja helmikuussa Pyry oli pitkän tauon jälkeen tosi hyvässä kunnossa eikä mitään jumia missään (oltiin kisattu talvi). Sitten seuraavan Pyryn hieronta venyi elokuuhun, kesä-heinäkuu ja etenkin heinäkuu oli Pyryllä ollut taukoa aksasta, ja oli lomaa. Elokuussa sitten hieronnassa sillä oli oudosti lapojen takaa hirveä jumi. Eli tämä juontaa todennäköisesti sinne asti kuitenkin. Erityisen outoa on, että Pyry on oli ollut aika hyvin levossa ennen elokuun hierontaa, ja sitä kun on vuosia kuitenkin hierottu, niin sillä ei ole juuri koskaan mitään jumeja, muuta kuin Haltin törmäyksistä johtuvia ja kerran SI-nivel piti oikaista. Ja nyt menee ihan huolella jumiin levossakin.

Maanantaina mennään ortopedille, joten sitten selviää onko luustossa tai nivelissä mitään vikaa.

Ja ilouutisia kotoa, meidän parin talon päässä olevassa naapurissa on alkaneet juoksut, ja siis nyt alkoi muutaman viikon kiinnipitoaika molemmilla koirilla.

Pyry kipeenä..

Käytin molemmat koirat hierojalla keskiviikkona. Normaalisti olisin ottanut vain Haltin (joka käy 2kk välein), mutta koska Pyry on ollut äreä, niin halusin tarkistaa onko se jumissa myös.

Täytyy sanoa, että kun Halti on ollut joskus hankala käsiteltävä (ei ole suostunut rentoutumaan), niin nyt se oli jo hierojan nähdessään tosi iloinen ja kävi kovasti moikkailemassa sitä Pyryn kanssa. Samoin Pyryn hoidon aikana olisi kovasti halunnut olla mukana toiminnassa. Lisäksi Haltin käsittely oli kuulemma kovin miellyttävää nyt kun se ei enää jännittänyt. Useamman kerran kopsahti ihan makaamaan rentona mun kainaloon, eli tosi hyvää edistystä. Haltilla ei nyt sitten ollut juurikaan jumia. Hieroja lisäksi kehui että Haltilla on tosi leveät ja isot takajalkojen lihakset ja sisäreidessäkin on oikein pullottava yksi lihas. Eli hyvässä kunnossa, ja illalla veti sellaisetkin kierrokset sisällä kotona. 

Pyry taas olikin sitten huolestuttavan jumissa, etenkin kun se oli viimeeksi käynyt elokuun alussa, eli 2,5 kk sitten. Pyryhän on aiemmin voinut olla hoitamatta vaikka 6 kk ja siltikään ei ole ollut mitään erikoisempaa jumia.

Pyry oli jumissa lapojen takaa, ja lisäksi erityisesti lannerangan alueelta tosi jumissa ja se oli erityisen tiukka, sekä lähentäjät oli tiukalla ja samoin lonkankoukistajat olivat kireellä. Se pyöristää vähän selkää ja seisoessaan laittaa polvia vähän sisäänpäin.  Pyry suojasi erityisesti vasenta puolta, eikä aluksi halunnut ollenkaan kääntyä silleen, että pääsee sitä hoitamaan. Sitten se kiljaisi kun hieroja vasta koski vasempaan jalkaan, vähän polven yläpuolelle. Hieroja käsitteli sitten välillä jotain muuta, ja sitten uudestaan varovaisesti venytti vasenta jalkaa. Pyry potkaisi sen sitten kokonaan auki, ja ulvaisi taas. Eli jotain vikaa oli.

 

Hieroja oli sitä mieltä että kannattaa käyttää lääkärissä tuon takia. Hän epäili että se voisi kuitenkin olla eturauhanen, koska usein eturauhanen aiheuttaa tuollaisia oireita. Koska kyseinen kohta ei ollut lämmin, eikä mikään muukaan, niin mikään tuore trauma ei ole kyseessä. Voihan se olla myös lihasrevähdyt tai paha jumi, joka aiheutti kipureaktiot. Jalkaa Pyry nostaa kuitenkin merkatessaan ihan normaalisti ylös asti.

Joka tapauksessa varasin ajan torstaina Aveciin Porvooseen. Loviisan eläinlääkäriin en nyt tässä tapauksessa luota. Avecista kysyivät että pitäisikö suoraan varata ortopedille, mutta halusin nyt tarkistaa sen eturauhasen uudelleen. Loviisassahan se vain ultrattiin, mutta ei kopeloitu.

Pyry oli tosi jalaton nyt eläinlääkärissä, eikä halunnut ollenkaan että sitä käsitellään. Se oli myös kauttaaltaan jäykkänä, että lääkärin oli vaikea katsoa edes, mikä olisi vaan vastaanpistämistä ja mikä oikeaa jäykkyyttä. Vasemmalla puolella tuntui olevan enemmän jäykkyyttä, mutta oli myös kaula ja niska ja kaikki muutkin paikat ja jännitti vatsan tunnustelua. Selän tunnustelua se ei aristanut, joten selässä varmaan ei ole vikaa. Takajalkojen taivuttelussa oli tosi jäykkä ja etenkin lonkat oli tosi jäykät ja takapää kauttaaltaan jäykkä. 

Eturauhanen paploitiin, ja vaikutti olevan vähän suurehko, se myös ultrattiin, mutta se on aristamaton ja tasalaatuinen. Todennäköisesti suurehko sen vuoksi, että se intoilee noita juoksuja joka välissä. Siinä tuli taas suositukset Tardakiin (siihen sanoin, ettei enää koskaan kokeilla kun Pyry alkaa intoilemaan myös uroksista), kemialliseen kastraatioon ja oikeaan kastraatioon.

Ell tarkisti myös anaalirauhaset, ja ne oli täydet. Pyry kiljui kun niitä tyhjennettiin. Jännä kyllä ettei se Loviisassa oleva lääkäri tätä tehnyt, tai voiko olla että kahdessa viikossa anaalirauhaset olisi täyttyneet niin nopeasti, ja voiko se olla oire jostain muusta? Häntä tutkittiin myös tuon kiljumisen vuoksi, mutta ei löytynyt aristusta. Siinä vaiheessa joutuivat laittamaan kuonokopan Pyrylle, koska se alkoi näyttämään merkkejä, että kohta tulee hampaasta, jos ei lopeteta. Hätää sen silmissä oli rankkaa katsella, kun miten voin antaa jonkun satuttaa sitä silleen. Uudestaan kuitenkaan tuota kipureaktiota ei saatu, ja Pyry lamaantui täysin kuonokopasta, eikä reagoinut mihinkään.

Pyry sai kipulääkepiikin, ja viikon kipulääkkeet. Lisäksi pari viikkoa pitäisi olla rauhassa, eikä saa riehua (lyhyitä remmilenkkejä). Tuossa on kaksi vaihtoehtoa. Se, että sillä on niin paha lihasjumi tms, että se vaatii kipulääkityksen ja levon, että saadaan se kuntoon tai sitten jos kipulääkityksellä paranee ja sitten taas uusii oireet, niin tilanne voi olla luustollinen, ja pitää mennä ortopedille seuraavaksi. 

Eli Pyry on nyt sairaslomalla, ja kolmen viikon päästä mennään hierontaan uudelleen, ja katsotaan mikä on tilanne. Jos on yhtä paha, niin sitten ortopedille.

Samalla tutkimuksessa löytyi että väliposkihampaassa oli kärki kulunut. Sydämen sivuääntä lääkäri ei kuullut, vaikka kuinka yritti (mun mielestä sama lääkäri ei ole aiemminkaan Pyryllä sitä muutama vuosi sitten kuullut). Akupunktiota eläinlääkäri suositteli myös lihasjäykkyyteen. Jos tosiaan jäykkyys ei häviä, niin harkitsen sitäkin, mutta extrajäykkä se oli ihan vaan sen takia, että oltiin eläinlääkärissä.

Rimadyl oli mukavasti ilmeisesti maksanmakuista. Ei tarvinut laittaa kurkkuun suoraan, vaan Pyry söi suoraan kädestä. Kiva että lääkitseminen menee ainakin helposti.

On muuten vaikeaa pitää Halti kurissa, ettei se hypi Pyryn selkään. Se jostain syystä kokoajan on hyppimässä ja tönimässä Pyryä. Pitää yrittää enempi vielä aktivoida Haltia, jotta Pyry saa olla rauhassa.

Oksentelua..

Ei oo helppoa.. Halti oksensi viime viikon keskiviikkona aamuna ruohonsekaista mahanesteoksennusta.. Se nyt ei vielä huolestuttanut, mutta sunnuntaina iltapäivällä lenkillä Halti oksensi jälleen samanmoisen oksennuksen, ja tänä aamuna pelkän mahanesteoksennuksen ilman ruohoa ja päivällä oli "joku" oksentanut taas ruoho-oksennuksen. Kyllähän se syö aivan liikaa ruohoa, joten voi olla ihan vaan sitä.. tai sitten naapurin juoksut tai..?

Joka tapauksessa vähän huolestuin kuin oli tullut useampi oksennus lyhyessä ajassa, ja Halti ei kovin usein oksentele, vaikkakin useammin kuin Pyry, joka oksentaa vain oikeasti tosi kipeenä. Päätin sitten varmuuden vuoksi käyttää eläinlääkärillä, että jos se on kipee, niin perutaan osallistuminen SM-joukkueeseen ensi lauantaina.

Käytiin eläinlääkärillä ja Halti tunnusteltiin ja ultrattiin eikä ollut mitään rasitusta tai kipuilua. Ja ihan normaali energinen itsensä Halti on. Joten ehkä väärä hälytys? Kokeiltiin myös Haltin eturauhanen ja se oli vähän "pullea". Eli voi olla että juoksut vaivaa.. ja anaalirauhaset oli ihan täynnä ja niistä tuli nesteen sijasta puuromaista eritettä, eli ne on olleet vähän kipeät ilmeisesti. Ihan hyvä, että ne tuli sitten tyhjennettyä samalla. Eläinlääkäri ehdotti kyllä vaikka mitä hormonituotteita Haltille, ettei juoksut vaivaisi niin pahasti, mutta katsotaan nyt vielä..kun ei se ole yhtään niin paha juoksujen aikana kuin Pyry.

Koska ei ole mitään selkeää syytä, että miksi Halti oksentaa, Halti sai reseptillä Antepsinia, Losecia ja Cereniaa (pahoinvointilääkettä) määrittelemättömäksi ajaksi, siis että jos on kipeä, niin voi aloittaa antaa jonkun aikaa näitä lääkkeitä. Lisäksi ehdotus antaa useammin ruokaa, jos sitä ärsyttää tyhjä vatsa ja mielellään vaaleaa lihaa. Cereniaa en ostanut, mutta muita lääkkeitä ostin kaappiin. Aloitettiin nyt alustavasti vain keitetyllä kananjauhelihalla ja raejuustolla, ja katsotaan josko se ärsytys vatsassa helpottaa ja jos vielä oksentelee, niin sitten aloitetaan lääkitys ja tietenkään ei kisata.

Vaihtoehdot oksentelun syylle uskoisin olevan siis ruoho, juoksut tai anaalit. Kaikki nuo ovat ohi meneviä, joten jos ei enää tän päivän jälkeen oksentele, niin voi Halti ihan hyvin mennä kisoihin, kun toi oksentelu menee vielä "normaalin" piikkiin. Jos se tässä vielä oksentelee, niin sitten joutuu perumaan menon, koska kyllä sitten jotain on hassusti. Positiivista on, että nyt ei eläinlääkärillä ollut mitään fyysistä ongelmaa Haltilla, eikä se ollut rasittunut tai kipeä.

Halti on vaan niin hankala kun päällepäin se ei ikinä näytä mitään vaikka olisikin kipeä, vaan aina riittää energiaa vaikka mihinkä omaehtoiseenkin riehumiseen. Pyrystä tietää aina heti, kun taivas vähintäänkin tippuu päälle, jos johonkin hetkenkin sattuu.

Ja Halti painaa 20,5 kg tänään puntarilla.