Päivitystä

Mä kirjoitin osittain tämän päivityksen  jo aikaa sitten, mutta sitten jäi kesken ja sen jälkeenkin paljon on muuttunut, joten muutetaan vähän aikamuotoja ja kerrotaan miten menee.

Halti oli aksasta tauolla aika pitkään, joulukuun lopusta tämän viikon tiistaihin, jolloin käytiin pitkästä aikaa treeneissä oikeesti aksassa. Halti on käynyt ennen tätä hieronnassa useampaan otteeseen sarjana ja oli tuossa hierontojen välissä kipulääkekuurikin.

Vähän on ihmetelty mitä jumituksen oikealla puolella takaosassa aiheuttaa, ja hierojakin on väläytellyt että voiko olla välilevynpullistumaa tai rakenteellinen juttu muuten. Nyt se kuitenkin lähti aukeamaan levon, jumppaamisen ja hieronnan avulla, joten viimeisin arvelu olisi kuitenkin trauma, joka ei ole päässyt parantumaan. Tietty, jos tämä alkaa uusiutumaan eikä mene pois, niin pakko sitten käydä vaikka magneettikuvauksissa varmistamassa ettei mitään vakavampaa ole. Kuitenkin viime sunnuntain hieronnassa Halti oli niin hyvässä kunnossa (vaikkakin edelleen jumia vähän oli), että saatiin mennä hyvillä mielin taas aksaamaan.

Tässä välissä Halti on ollut kuitenkin mukana treeneissä, ja ollaan tehty lähinnä paikallaolotreeniä lähdössä, yhdessä treenissä toinen lappalaiskoirauros (kiltti) haukkumassa vieressä, ja toisessa toinen ihminen juoksi edes takaisin Haltin ympärillä sillä välin kun jätin sen lähtöön ja kolmannessa leikkivät ja haukkuva bordercollie vieressä (joka on hyvin provosoivakin monien koirien mielestä). Haukkuva koira vieressä oli ehkä vaikeampi, Halti lähti molemmilla kerroilla kerran ilman lupaa siinä vaiheessa kun oletti että vois jo tulla, ihmisestä ei ollut mitään häiriötä. Näitä on kyllä hyvä tehdä, että luottamusta on myös kovassa häiriössä niin Haltilla kuin minullakin.

Katselin myös näillä kerroilla muutamalla matalalla hypyllä Haltin hyppäämistä, ja näkyi edelleen hyppäävän jäykästi. Vasta oikeastaan viime viikolla Halti venytteli takajalkoja hyvin, oli Pyryn kanssa painiessa pitkästä aikaa alimmaisenakin ja paljon rennompi. Joten näyttää paremmalta, ja hieronnassa tosiaan näytti hyvältä. Nää liukkaat kelit ei kyllä ainakaan auta tässä tilanteessa ollenkaan.

Pyryn kanssa taas olen yrittänyt alkaa treenata enemmän, ja nostaa rimoja 55-60 cm kisoja ajatellen. 60 cm rimoja vähän vähemmän vielä. Olen kovasti miettinyt tässä laskenko heti Pyryn nyt (1,5 vuoden) kisatauon jälkeen 1- tai 2-luokkaan vai kokeilenko 3-luokassa, vai kisataanko ollenkaan. Pyry on nyt ensi kuussa 8v, ja mietin että mitkä olisi meidän tavoitteet ja yleensäkään onko mieltä kisata koiran kanssa joka ottaa niin paljon häiriötä ja totta puhuen vaatii todella paljon hallintaa kisapaikoilla (leikkivien ja provosoivien koirien kanssa), koska ei ole niin sosiaalinen eikä tykkää vieraista koirista ihan lähellä, eikä etenkään riehumassa siinä vaikka lelun kanssa.

Käytiin epiksissä Lahdessa alkukuusta Pyryn kanssa, jotta vähän näin miten näin leikkauksen jälkeen menee kisamaiset tilanteet. Treeneissähän sille on tullut paljon potkua lisää, tykkää leikkiä paljon ja jaksaa toistoja hyvin. Toki esim. kepeillä monien toistojen jälkeen alkaa hidastamaan, mutta muuten aina ekat kerrat ne on tosi nopeat.

Epiksissä osallistuttiin niin möllihypärille kuin kisaavien agiradalle. Meinattiin silti päästä kisan ulkopuolisena mölleissä palkinnoille kun joutui vähän asiaa oikaisemaan, ja päätettiin että paree päästä sitten kisaavissa palkinnoille. No toki päästiinkin, kun voitettiin kisaavien rata. Palkinnoksi tuli hurja määrä ihmisten karkkipusseja, mutta vähän pettymykseksi ei koiralle mitään. Itse kun en hirveästi karkkia syö, niin tuli jaettua sitten Myrskylässä Haltin hoitopaikalle ja avomiehellä nämä.

Jo mölliradalla huomasin, että vaikka Pyry kulki ihan hyvin, niin meinasin kokoajan olla liian edellä Pyryä, eli Pyry ei mennyt edes mölliradalla sitä vauhtia mitä treeneissä menee. En meinannut muistaakaan miten tuo kisatilanne vaikuttaa.

Kisaavien rata oli ihan kiva (Haltille olisi ollut ehkä sopivampi), ja vaikka hetsasin vähän alussa niin silti taas olin liikaa Pyryn edellä, kun normaalisti se olisi ottanut mut jo monesti kiinni. Kepeillä se meni varmaan puolta vauhtia vaikka kuinka yritin kirittää. Puhdas rata tuli joka tapauksessa, ja voitto tuli sillä. Varmasti vaikutti kyllä vauhtiin toisena esteenä oleva keinu, kun Pyry melkein tarvitsisi aina vauhdikkaan alun. Meillä oli vielä juoksuinen ennen meitä, ja vähän jännitti että reagoiko Pyry, mutta ei reagoinut mitenkään! Jotain positiivista.

Kisaavien rata:

Pyry voitti!

En usko että Pyryä saan virallisissa kisoissa yhtään sen nopeammaksi, ja tän ikäisenä saa miettiä että kuinka paljon panostaa, jos se ottaa häiriötä, eikä ehkä samalla tavalla nauti kisaamisesta kuin minä ja Halti. Kolmosissa todennäköisesti voi tulla yliaikaa (ainakin nyt alkuvuoden etenemiä katsoessani) ja kun kolmosten radoillakin tulee helposti nollia, niin todennäköisesti 1-2-luokkaan siirryttäessä ei välttämättä ole haasteita, vaan ihan vaan se että saatetaan pärjätä löyhemmillä ihanneajoilla. Tästä vaan voi seurata turhan nopea nousu kuitenkin kolmosiin.

Jos Pyry menis treeninopeuttaan, niin olisi ihan kiva kisatakin ja voitaisiin päästä aikoihin. Treeneissä se tykkää kuitenkin vielä mennä, ja luulen että kisataan kolmosissa tänä keväänä vielä sellaisilla tuomareilla joiden rataprofiilit sopii Pyrylle. Syksyllä katsotaan sitten uudelleen. Ei meillä mitään tavoitteita ole oikeastaan enää

Tänään jäi Satu Tuomelan valmennus väliin, koska Haltia en halua vielä niin paljoa rasittaa, ja oli toinen koirakko joka tarvitsi tätä enemmän kuin minä Pyryn kanssa. Meillä on sovittu parin viikon päähän Pasi Kankaan valmennus, joten toivottavasti ollaan siinä vaiheessa hyvässä treenikunnossa Haltin kanssa. Samoin itseasiassa on Rannikonkin valmennus niillä paikkeilla, mutta se puolitetaan Pyryn ja Haltin välillä.

Muuten ollaan nautittu tässä lumesta, lumesta ja lumesta. Pyry varmasti eniten koska se on täysin talvikoira, ja kastroinnin jälkeen on kasvattanut jopa vähän turkkia, vaikka edelleen on vasta kasvattamassa. Tällä hetkellä meillä on plussakelit, joten kinokset katoaa, ja pelkkää jäätä kaikki tiet. Tylsää.

Tässä vähän talvikuvia koirista:

Haltin eka agiserti ja tuplanolla!

Käytiin lauantaina kisaamassa Sipoossa, viimeinkin, eikä mikään estänyt meitä. Toista kertaa oltiin espanjalaisen Javier De La Escaleran radoilla, viime vuonna tykkäsin niistä myös paljon. 

Tavoitteena oli tietty saada ainakin yksi nolla (pienoinen haave olisi saada 5 nollaa vielä tälle vuodelle, jotta voitaisiin hyvällä omalla tunnolla osallistua lappalaiskoirien vuoden aksakoirakisaan). 

Kaikki radat oli kivoja ja tehtävissä. Ne oli näennäisesti helpohkoja, mutta moni kyllä putosi vaikka mihin ansaan joita radalle oli rakennettu. Tarkkuudella ja läsnäololla radoista selvisi aika hyvin.

A-rata, 0-tulos, etenemä 4,30 m/s

Eniten epäilin tuota 2-3-esteiden ohjausta, etten ohjaa vahingossa väärälle esteelle, se meni kuitenkin hyvin, 6-7-esteiden välillä tein persjätön, ja justjajust Halti tulikin mun ohjaukseen eikä putkeen. Olisi pitänyt jälkikäteen ajateltuna tehdä valssi. Lisäksi 19-esteelle ohjasin jotenkin huonosti (ei oo eka kerta tuollaisissa kohdissa), ja Halti tuli ohi, mutta sain sen käännettyä takaisin hypylle, ja 20-este tehtiin suunnitelmien vastaisesti pyörityksellä. Siinä kului vähän aikaa, mutta kieltoa ei tullut ja 0-tulos saatiin! 

Olipa ihan mahtavaa. Ja vielä hienompaa oli, että voitettiin meidän luokka, ja saatiin eka AGISERTI! Olin ehkä vähän hämmentynyt, kun oli vähän taistelua loppuun asti, mutta voitto on voitto ja serti on serti! Tästä se lähtee! Ihanaa, etenkin pitkän tauon jälkeen taas.

B-rata, 0-tulos, etenemä 4,38 m/s

Tällä radalla pähkäilin pitkään miten teen keppien jälkeisen elämän (pyörittämällä vai toisen siivekkeen kautta takaakiertona) ja samoin keinun kohdan (teenkö valssin ennen vai persjätön keinun jälkeen). Päädyin monen päätöksen jälkeen keppien jälkeiseen pyöritykseen, joka toimi hyvin, ja onneksi jäin varmistamaan, että Halti ottaa 12-hypyn ja vaihdoin puolta vasta keinun jälkeen, koska moni koira meni sen ohi.

Tästäkin tuli nolla, ja etenemä oli 4,38 m/s. Halti tuntui hitaammalta tässä, mutta rataprofiili oli tietty taas erilainen kuin ensimmäinen. Eli tämän myötä saatiin meille SM-nollia ajatellen tuplanolla ja viides SM-nolla. Kolme nollaa siis vielä (suurin osa meidän nollista on agiradoilta).

Rata videolla:

C-rata, ei ratavirheitä, yliaikaa 0,17 m/s, etenemä 4,37 m/s

Mähän en ole pitkiin aikoihin ilmoittautunut kolmelle radalle kisoissa, kun on tuntunut että se on aika sekoilua se viimeinen rata ja kumpikaan ei enää jaksa keskittyä. Nyt kun meillä on kuitenkin ollut taukoa varsin paljon kevään, kesän ja syksylläkin, niin ajattelin että nyt panostetaan kisaamiseen loppuvuoden, ja käydään kolme rataa kisoissa ja useammat kisat tähän loppuvuoteen. Näiden kisojen jälkeen tavoitteena käydä vielä 3-4 kisaa.

Ja yllätys, mehän jaksettiin ilman erityistä sekoilua se vika ratakin! Vähän ehkä hitaammalla käytiin, mutta etenemä oli kuitenkin 4,37 m/s (okei, tietty vaikuttaa että tuomari veti radan mittaamisen laajoilla kaarilla). Tietty hyppyradalle kaiken järjen mukaan pitäisi olla enemmän vauhtia, mutta oli vika rata, ja meillä jostain syystä on aina ollut agiradat nopeampia muutenkin. Tosi tyytyväinen olin tähän rataa, ja saatiin tästäkin nolla! Tuomari oli tosin laittanut ihanne-etenemäksi 4,4 m/s, joten harmillisesti 0,17 sekuntia tuli yliaikaa. Jos olisin tajunnut tämän ihanne-etenemän, niin olisin ehkä vähemmän varmistellut, ja yrittänyt tehdä täysillä vielä, koska oltaisiin kyllä tuohon etenemään päästy pienellä tsemppauksella.

7-hypyn pyörityksessä (jotka eivät ole meidän vahvuuksia) jäin vähän varmistelemaan, joka tietty maksoi sen, että en ehtinyt 9-esteen jälkeen sokkariin, mutta pyöritin sen ns. sylkkärillä. Muuten meni ihan jees, mutta huomasin kyllä että jalkoja alkoi painaa 15-esteen kohdalla ja alkoi olla kaikki annettu jo siinä vaiheessa. Varmasti Haltillakin (etenkin kun ei ole ihan vielä normaalissa painossaan vielä).

Rata videolla:

Ihan mieletön kisa! Tällä viikolla mennäänkin sunnuntaina Vantaalle Ojankoon kisaamaan, katsotaan jos sieltäkin saataisiin joku tulos.

Huomasin muuten että viime sunnuntaina oli tanskalainen tuomari myös Sipoossa, ja ihanne-etenemäksi oli toiselle hypärille laitettu 4,6 m/s (ja toiselle 4,4m/s). HUH! Vähän alkaa tuntua, että ei tässä kohta haluta montaa rotua aksakisoihin, jos ihanneajat tiukentuu vaan kokoajan. Mulla on tullut vasta nyt tänä syksynä näin kovia etenemiä vastaan kolmosissa, mun mielestä nämä ovat olleet aika harvinaisuuksia aiemmin. Harmittaa vaan, kun toisaalta tuo vähän masentaa, että kohta on vaan päivän selvää että aikoihin ei vaan päästä, edes sen potentiaalisen porokoiran kanssa, ja toiseksi taas joutuu miettimään seuraavaa rotuvalintaa, jos haluaa jatkaa agilityssä kisaamista.