Mikä porokoira

Lapinporokoira on alkukantainen keskikokoinen paimenpystykorva. Se on yksi viidestä suomalaisesta rodusta, ja yllättävän harvinainen ja vähän tunnettu Suomessa.

Porokoiraa on käytetty alunperin saamelaisten porotokkien paimentamisessa ja turvaamisessa sekä omaisuuden vartioinnissa. Porokoiran kaltaisia koiria on käytetty poron paimentamisessa tietyistä syistä. Porokoiran liike on kestävää ja helppoa, se pystyy liikkumaan jopa 100 kilometriä päivässä (jossain suosituksessa mainittiin että alle 2 vuotias porokoira saisi liikkua enintään 40 km päivässä, aikuinen porokoira enintään 100 km). Myös porokoiran rakenne tulee olla sellainen, että se pystyy liikkumaan helposti vaihtelevissa maastoissa. Porokoira ei tällöin voinut olla liian iso eikä liian pieni. Porokoiralla piti olla selkeä ravaajan rakenne, eli se on paimenkoiramaiseen tapaan korkeuttaan pidempi koira. 

Porokoiran turkki on keskipitkää ja karkeaa, siihen ei saa jäädä kiinni jää tai lumi kun se liikkuu porotokkien mukana. Porokoiran luonne tuli olla sitkeä ja periksiantamaton poroja kohtaan, mutta nöyrä ja tottelevainen omistajaansa kohtaan. Porokoiran tuli pystyä tekemään töitä itsenäisesti kaukanakin omistajastaan ja sen tuli pystyä tekemään omia päätöksiä. Porokoira on myös herkkähaukkuinen työssään, jossa haukkua tarvittiin porojen paimentamiseen.

Miksi minä siis halusin juurikin porokoiran?

Etsin pitkään koirarotua joka sopisi minulle. Halusin mahdollisimman terveen ja jalostamattoman rodun. En halunnut kuitenkaan liian pientä rotua, joka jäisi jalkoihin, mutta en liian isoa, jota en pystyisi tarvittaessa hallitsemaan. Koiran turkki piti olla helppohoitoinen ja lyhyt, mutta kuitenkin halusin että koira pärjäisi talvella pakkasilla ulkona Suomessa. Myöskään riistaviettiä ei tarvitse olla paljoa. 

Mielellään halusin koiran, joka on aktiivinen ja sen kanssa voi harrastaa, mutta sitten toivoin että koira ei hypi seinille sisällä kun ei tehdä mitään. Koiran piti näyttää koiralta. Lisäksi suht. helposti koulutettava koira ja omistajalleen uskollinen koira oli haussa. Eipä tässä hirveästi vaihtoehtoja ollutkaan ja aina päädyin porokoiraan. Enkä sitä ole kertaakaan katunut. Aivan mulle sopiva koira tämä on.