Kuitenkin ajattelin varautua, ja otin muutamia helppoja ratoja (I-luokan ja yhden II-luokan radan), ja katselin ohjeista että mitkä on esimerkiksi esteiden välimatkat yms, jos käykin niin että ohjaajaa ei ole, eikä sellaisia jotka osaisivat ratoja tehdä. No niinhän siinä kävi, että paikalla oli minä & Pyry ja sitten kaksi muuta nuorta aloittelijaa. Ihan kiva :/ Nämä tytöt vielä eivät oikeastaan puhu suomea, vaan pelkästään ruotsia. Onneksi oli toisen tytön äiti ja isosisko(?) lapsineen mukana, ja sitten näiden vanhempien ihmisten kanssa pystyin sitten kommunikoimaan suomeksi. Tytöt sitten halusivat sen vaikeimman II-luokan radan, ja siinä menikin vähän aikaa kun sitä puuhattiin. Siinä oli kolmea kontaktia; keinu, A-este ja puomi. Lisäksi oli myös rengas sekä kepit, pari putkea ja paljon hyppyesteitä..
Pyry oli jotenkin off-tilassa, en tiedä että johtuiko se sitten siitä hallista ja uusista esteistä vai sitten jotenkin vallitsevasta aloittelijoiden ilmapiiristä. Ekan kerran kun mentiin rata, niin mentiin taas niin sähläyksellä, ja siitä opin, että tehdään pienissä osissa rata tällä kertaa, pysäytin siis aina joidenkin estekokonaisuuksien jälkeen Pyryn ja palkkasin. Joten meni aika hyvin.
Keinun oppi menemään hitaammin nyt, ja A-esteen meni hitaammin ja varovaisemmin (hassua kyllä) ja puomilla pääsin palkkaamaan kontaktilla. Jotenkin oli hirveän varovainen A-esteellä ja puomilla mitä ei yleensä kyllä ole, mutta johtuuko sitten siitä että katto oli aika alhaalla ja lähellä, eikä ollut tottunut siihen?
Kepit oli todella erilaiset kuin mihin ollaan totuttu, joten Pyryllä meni vähän aikaa että hiffasi että ne on kepit ja niitä pitäis pujotella. Sitten lopulta muutaman sähläyksen jälkeen, Pyry meni aika hienosti kepit, mutta tosi selkeästi jouduin ohjaamaan. Myöskään jotenkin ei hahmottanut paikan rengasta, joka oli tehty renkaan kumista. Pyry vaan meni sen ali aina, eikä hiffannut että siitä olisi pitänyt mennä läpi. Sain monta kertaa pelkästään rengasta harjoitella Pyryn kanssa, kun ei se meinannut mennä siitä läpi. Kyllä siinä pitää tosi paljon enemmän itse miettiä että miten treenit pitää koota, ja millaisissa osissa. Ja todellakin pitää varmaan etukäteen aina muutamia esteitä (rengasta, kontaktiesteitä, keppejä) treenata erikseen, jotta saadaan niihin tuntumaa. Onneksi aika paljon pystyin itse näkemään virheitä joita tein, jotta sitten voi kehittyä niiden osalta jotenkin.
Sen huomasin kyllä että kun on vähänkin erilaiset esteet, niin Pyry ei oikein ymmärrä niitä. Että joutuu opettelemaan uudelleen, mitä niiden kanssa tehdään. Eli varmaan saa vielä vuoden ainakin treenata, jotta uskaltaa edes möllikisoihin mennä. Kyllä toi sen verran opetti mulle toi treenikerta.
Yksi koira lähti suoraan kesken radan yhtäkkiä juoksemaan Pyryn luo (joka oli kytkettynä sivussa), ja just ennen sain pysäytettyä koiran ja kiellettyä ettei tule luokse. Ja hyvin uskoi. Vähän harmittaa kun ei tuolla ketään kokeneempaa ole eikä kouluttajia, koska huomasin että yksi treenaaja meinasi hypyyttää koiraansa liian korkeilla esteillä, ja keinulla menivät liian vauhdilla, ja koira tipahti keinulta/osui nenä maahan pahasti. Laitoin kyllä viestiä kouluttajille, että olisi hyvä jos joku edes ehtisi paikalle, joku muu kuin aloittelija. Kouluttaja lupasi hoitaa asian.
No seuraavan kerran sentään on muutaman kokeneemman kanssa agilityä lauantaina parin viikon päästä, niin ehkä siitä tulee jotain edes.
Viikolla ei oikeastaan olla tehty mitään. Ollaan nyt päivittäin melkein jotain tokoliikkeitä tehty, ja joku päivä mennyt paremmin ja joku päivä huonommin. Tiistaina käytiin Loviisassa kävelemässä, ja muutamia räksyttäviä pikkukoiria ohitettiin (Pyry tietenkin hiljaa), ja kuunteli minua aika kiitettävästi. Jotain ihania narttuhajuja siellä oli, ja jouduin pysähtelemään jonkin verran, kun Pyry vaan meni hajujen perässä päättömästi, ja sitten odottelin että pysähtyessäni jossain vaiheessa kun ei pääse eteenpäin, niin ottaa kontaktin ja tulee muutaman askeleen mua päin, niin matka jatkui.
Torstaina käytiin lisäksi pyörälenkillä, Pyry kyllä mielellään menisi pitkiäkin matkoja, pitää alkaa suunnittelemaan parempia ja pidempiä reittejä pikkuhiljaa. Tosin eilen satoi lunta jo, niin kohta pyöräilyt jää talven ajaksi pois. Perjantaina Pyry pääsi riehumaan Vertin kanssa, ja sehän kivaa oli kahden viikon tauon jälkeen. :)
Tänään käytiin mätsärissä, ja uutena haasteena oli kaverikoirien kanssa oleminen, ja että pystyisi tekemään myös mun kanssa töitä, ja olla välittämättä missä ne kaverikoirat on. Se on Pyryllä vähän haasteena, kun meinaa ahdistua jos ei pysty pitämään laumaa koossa. Sinänsä hyvä, että paikalla olleet serkun koira ja Hippu olivat rauhallisia, niin ei ainakaan ollut syytä Pyrylle stressaantua niiden mielentilasta.
Tässä pari kuvaa odottaessa:
Tosi hienosti Pyry alkoi antamaan varmaan ensimmäisten viiden minuutin sisällä kontaktia, ja tosi hyvin pystyi tekemään töitä vaikka oltiin paljon toisen kehän laidassa, kuin kaverikoirat. Vähän vinkui kyllä ja stressihilsettä ilmestyi, mutta se voi johtua kun käytiin välillä hallissa jossa osa kehistä oli. Siellä kaikui ja oli ahdasta. Hyvin kyllä imuttamalla/seurauttamalla sain Pyryn pujoteltua koirien ohi sielläkin. Hipun nähdessään Pyry pystyi hienosti odottamaan lupaa mennä tapaamaan. Oon aika ylpeä. Ja tosiaan hienosti pystyi toimimaan, vaikka muuten yritti vetää joka hajun perään ja yritti päästä haistelemaan monia koiria. Mutta kontakti säilyi hienosti. Kehässä jouduin pyytämään kontaktia useammin, ja Pyry oli vähän hajamielisempi, mutta mun näkökulmasta meni hyvin olosuhteisiin nähden. Tuomari rupesi hirveästi lepertelemään ja ennakoimaan Pyryn hampaiden katsomista, minkä vuoksi Pyry yritti mahdollisimman kauas siitä naisesta. Siis miksi ei voi vaan katsoa niitä hampaita, eikä tehdä sitä piinallisen pitkitetyksi, siten että koirakin alkaa epäilemään että siinä on jotain mätää???? Saatiin sininen nauha, eikä sijoituttu. Sinisten kehässä jotenkin seisoi tosi ihmeellisesti ja yritin kokoajan korjata epätoivoisesti sen asentoa, mutta aina muutti asentoa ihmeellisemmäksi (tilaakaan tosin ei ollut paljoa).
Sen verran muutettiin Hipun omistajan kanssa taktiikkaa, että minä pelkästään palkkasin Pyryä, eikä palkattu yhtäaikaa eikä pistetty tekemään yhdessä liikkeitä jotta ei vahingossa oltais kehitetty laumahenkeä tiiviimmäksi. Voi olla että senkin takia Pyry toimi hienosti. Ja ei käyty yhteisellä lenkillä ja käytiin paljon itsekseen kävelemässä. Sinisten kehän neljän parhaan joukkoon meni huonosti käyttäytyvä saksanpaimenkoira ja huonostikäyttäytyvä omistaja, joten siinä näki senkin mätsärin tason......
Tässä muutama kännykällä otettu kuva, kun käytiin vielä kotona 1,5 tunnin lenkillä.
