Aksakisoissa

 Nyt yritän taas kunnostautua kisaamisessa, kun kesä oli niin kuuma eikä juurikaan tullut kisattua.

Käytiin SM-kisoissa elokuun lopussa Turussa Haltin kanssa pikkumaksien karsintaradalla. Meillä kosahti 10-esteellä kun vedin inin-kohdan liian pitkälle, mutta olisi varmaan kosahtanut myöhemmin joka tapauksessa, koska mulla loppui jaloista jaksaminen jo puolessa välissä rataa. 

Tarvisi varmaan päästä tekemään isompia ja pidempiä ratoja enemmän. Toki mulla jalat on kipeytyneet helpommin viime aikoina, ja menenkin jalkafyssarille tarkastuttamaan taas ja katsomaan mitä voisi tehdä niille.

Tässä on kuitenkin rata. Siistiä oli kyllä taas päästä SM-kisoihin, kun ei meillä montaa vuotta enää aikaa ole päästä SM:iin, kun Haltillakin tulee ikää. Vähän kisaamisen vuoksi ei oltu ihan terässä, mutta ehkä sit seuraavina vuosina on eri tilanne.

Sitten käytiin Sipoossa syyskuun alussa Esa Muotkan radoilla, ja tykkäsinkin aika paljon Muotkan radoista, pitkään aikaan niillä en ole ollut. 

Eka rata oli aksarata, ja siellä taisi kosahtaa aika nopeasti, kun oletin Haltin menevät putkeen puomin alla mutta tulikin mun perään (HYL). Sitten sillä vähän levähti kaarrokset muutamassa kohtaa ja otti ylimääräisiä esteitä. En ollenkaan odottanut tätä, kun on viime aikoina kääntynyt kohtuullisen tiukasti. Isoilla radoilla tilanne onkin taas ihan eri.

Hyppyradalle mentäessä oli ennen meitä vähän herkemmän oloinen koira lähdössä niin katsoin karsinassa odotellessa että Halti ei haukkuisi liikaa, niin annoin sille maahan nakkeja, ja sehän oli virhe, kun sehän löysi sieltä jotain ihania juoksutuoksuja ja liimaantui sinne. En viitsinyt temputtaa koska sitten olisi haukkunut (no jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt vaan teettää temppuja). Vielä radalle mentäessä se haisteli maata. 

Kolmas este oli kepit ja olis ollut sille ihan helppo rasti, mutta oli keskittyminen mennyt aivan täysin, eikä pystynyt ollenkaan tekemään keppejä. Tuli pari kertaa pois kepeiltä ja muutaman kerran yritin lähettää kepeille ja vaan haukkui ja pyöri ympyrää. Sain lopulta sen sitten kepeille ja menemään ne kunnolla. Loppu meni ihan ok, renkaan jälkeisellä elämällä ennen putkea mulla nyrjähti nilkka, mutta pystyin juoksemaan loppuun.

Muutenhan rata meni ihan hyvin, kun saatiin keskittyminen löytymään.

Haltihan siis on tajunnut yleensäkin nartut vasta 5 vuotiaana, eli vähän myöhännäisherännäinen. Ei kuitenkaan ikinä sitä ole haitannut narttuhajut treeneissä tai kisoissa. SM-kisoissa varmaan ekaa kertaa meinasi karsinassa odotellessa jäädä meidän jälkeen olevan juoksunartun juoksutuoksuihin mutta pystyi sitten kuitenkin keskittymään. Seuraavissa treeneissä oli myös juoksutuoksuja ja meni kuulemma Haltiksi hitaasti (voi toki johtua muustakin) ja väleissä meinasi kadota haistelemaan hajuja. 

Ja sitten nyt Sipoossa kisoissa ekaa kertaa ikinä se ei pystynyt radalla keskittymään. En osannut yhtään odottaa tätä. Mähän oon ollut hyvin onnekas, että se ei ole juurikaan juoksutuoksuihin reagoinut, mutta olisi voinut luulla ettei se heräisi tähän 7 vuoden iässä enää. Täytyy seuraavissa kisoissa vähän katsoa että ei tuu haisteltua mattoa, mutta varmaan siellä pystyy ihan normaalisti temputtamaankin siinä ennen lähtöä.

Kuukauden tapahtumat

Josko tännekin kirjoiteltaisiin. 2.3. tosiaan loukkasin nilkkani, eikä se ole vieläkään kunnossa. Tällä hetkellä mennään nilkkatuen kanssa. Alussa nilkka turposi pienenkin liikkumisen jälkeen ja oli kipeä, mutta kun se väheni niin olen käynyt kyllä juoksemassa agilityssä koirien kanssa. Nilkkatuki nyt kyllä auttaa asiaa.

11.3. Pasi Kankaan valmennus

Käytiin itseasiassa ekan kerran kokeilemassa aksaa nilkkavamman kanssa Lahdessa Pasin treeneissä Haltin kanssa. Ihan hyvin kesti, vaikka vähän jännitti. Oli kiva treeni, ja harjoiteltiin minua kohti tulemista palkaten lähelle erityisesti kohdassa 19-20. Kiva rata todella. Pasin mukaan ne on pieniä juttuja, mitä meidän pitää vaan harjoitella, esim. tuota lähelle tulemista.

13.3. Ruukissa 

Jätettiin viikkotreenit tiistaina väliin, jotta ei tulisi liikaa, ja käytiin molempien koirien tekemässä vähän rataa. Pyryn kanssa suoristettiin rataa, kun se on ollut vähän "outo", ja tehtiin helppoa ja suoraa. Haltin kanssa tehtiin koko rata, ja oli kiva juostava rata kyllä.

16.3. Kotkassa möllikisat

Ex-tempore lähettiin Kotkaan möllikisoihin, Pyryn kanssa otin agimölliradan ja kisaavien radan ja Haltin kanssa vain kisaavien radan, kun seuraavana päivänä oli kisat.

Vähän jännitti miten Pyry menee, koska edellisissä möllikisoissa meni puolella vauhdilla. Pyry kuitenkin tykkää KKS:n hallissa ja se on tuttu, joten meni ihan kivalla vauhdilla (huomioon ottaen häiriöt). Mölliradan A-esteellä se tosin alastullessa oudosti hidasti (ei koskaan tee tällaista) ja puominkin vähän varovaisesti (verraten treeneissä). Rimat oli 45 cm.

Kisarata Pyryllä meni vähän hitaammin, mä itse kämmäsin A-esteen putken jälkeen kun olin just mennyt Haltin kanssa ennen, ja oli viimeiset kuviot jääneet mieleen, niin ohjasin Pyryn väärältä puolelta. Muuten meni ihan jees ja kepit oli paremmat kuin edellisissä epiksissä (treeneissähän se vetää paljon kovempaa kepit). Rimat oli 50 cm.

Haltin kanssa taas meni myös ihan kivasti, itse kämmäsin tokavikalla esteellä (ja Halti otti yllättäen lentokeinun vaikka hyvin yleensä kestää mun vedätyksen keinulla). Rataantutustuessa olin tietoinen että Halti voisi ottaa sen tokavikan esteen jälkeen sen vieressä olevan esteen myös, mutta radalla sitten unohdin ohjata Haltin kanssa, ja senhän se otti. Eli Hyl tästäkin, mutta muuten oli kivaa.

Pyryn kanssa hengailtiin hallissa vielä vähän jälkeen, ja tutun narttukoira pumi Cocon kanssa. Muistin sanoa, että ei saa olla muita koiria lähellä jos Pyrylle antaa namia kun sillä on ruoka-aggressiota ja voi käydä päälle (tuntuu välillä että ihmiset ei usko tätä aina kun sanon) ja menikin hyvin sitten siihen asti kunnes Cocon omistaja tuli palkintojen jaosta kädessään puruluita, ja ihan mun huomaamatta Pyry yritti käydä Cocon päälle toisen kädessä olevan puruluun vuoksi. Ei jeesus.. Sen kanssa saa kyllä olla niin tarkkana koko ajan muiden koirien kanssa/ei olla enää muiden koirien kanssa tekemisissä enää. Niin kauan kuin ei ollut ruokaa missään, niin kaikki oli hyvin.

Pyry on niin viattoman näköinen tässäkin kuvassa..

Onneks ei käynyt nytkään mitenkään eikä tullut osumaa toiselle koiralle, mutta tosiaan näyttää siltä että ei olla kohta kenenkään muiden edes tuttujen koirien kanssa ilman että Pyry on kokoajan käskyn alla. Onneksi Saagan, Haltin ja Vertin kanssa ei ole ollut leikkauksenkaan jälkeen ongelmaa. Ainoastaan meidän kissaa Nekkua se meinaa vahtia liikaa jos jossain on ruokaa.

17.3. Kisat Sipoossa

Meillä oli sunnuntaina kisat Sipoossa, enkä ehkä olisi mennyt jos olisin tajunnut että nehän alkaa meidän osalta vasta viideltä iltapäivällä! Ysin jälkeen olin sentään kotona, että ei mennyt ihan pitkään. Tuomari oli Asko Jokinen ja rimat oli 50 cm (niin kuin tällä tuomarilla usein onkin tapissa). Radat oli ihan kivat, odotin kyllä tuomarin tietäen vähän kökömpiä ratoja.

Agilityrata

Noh, hylkäys tuli jo 4-esteen jälkeen kun en tajunnut että Halti lähtee hakemaan mun selän takana olevaa hyppyä. Meinasi olla vähän paikoittain laajat kaarrokset muutenkin. Ennen puomia myös annoin Haltin mennä vaan takaakiertona, kun en jaksanut enää jatkaa ohjaamista.  Puomin jälkeenkin kävin vähän hitaalla joten en lähtenyt tekemään valssia, vaan annoin Haltin mennä edeltä. Ei ollut meidän parhaimpia ratoja. Huomasi muuten että Halti meni vähän hitaammin keinun, kun edellisenä päivänä teki lentokeinut. Varmaan vähän tuntui tassuissa.

Hyppyrata

Hyppyrata meni paremmin. Hylkäännyttiin kuitenkin jo 4-esteen kohdalla kun Halti haki sen takaakiertona. Olin kyllä tietoinen että pitäisi saada se lähelle ja antaa tilaa, mutta empä antanut ja sinne meni. Loppurata meni ihan hyvin, joissain kohtia tuli taas kaarroksia, mutta muuten oli kivaa.

Halti vinkaisi tällä viikolla alkuviikosta tuolla eteisessä pariin kertaan, ja olen varmuuden vuoksi pitänyt Haltia levossa enemmän (lenkeillä ollaan käyty). Tosin töitäkin olen joutunut tekemään varsin pitkiä päiviä. Mennään ens viikolla aksailemaan, mutta fyssarille myös torstaina. Olisin halunnut kisaamaan ens viikonloppuna, mutta myöhästyin Sipoon kisojen ilmoittautumisesta. Seuraavaksi siis varmaan Kotkaan kisaamaan parin viikon päästä, jos muuten kaikki on hyvin.

Pyryllä oli tuossa pari viikkoa sitten jokin outo kipukohtaus. Se oli ollut Haltin kanssa torstaina päivän Myrskylässä hoidossa, eikä mitään erikoista ruokaa saanut, tosin söi paljon kuulemma lunta ja sai aika isot palat leipää. Illalla kun annoin ruoan, niin sen jälkeen Pyry alkoi kiljumaan kovaa ja jonkin aikaa. Vatsa oli kyllä aika turpea, ja myöhemmin vielä laahasi toista takajalkaa. Aamulla tosin oli kaikki paremmin ja tuntui olevan ihan kunnossa. Tämän jälkeen olin vähän varovaisempi sen kanssa, mutta vähän päädyin siihen että oli vatsanpuruja koska myöhemmin ei ole ollut mitään.

Joulukuun jutut, osa 2 Vuoden vikat aksakisat

Mun piti käydä treenaamassa ennen kisoja edes kerran joulupyhinä (olisi kannattanut), mutta se vähän jäi. Mentiin sitten suoraan kylmiltään kolmen viikon tauon jälkeen Lahteen aksakisoihin. Tarkoituksena oli siis saada pari nollaa vielä Lappalaiskoirien vuoden koira pistelaskuihin ja tietty oman seuran laskuihin, ja tietty SM-nollat olisi plussaa.

Tuomarina Arto Laitinen.

Radat oli ihan kivoja ja lainaan Laitisen ratapiirroksia tähän. Piti mennä kolmelle radalle, mutta jäi kahteen rataan meidän kisat

Hyppyrata, rimat 50 cm, 0-tulos, etenemä 4,06 m/s

Tässä piti olla tarkkana linjoissa, mutta meni ihan hyvin. Huomasin kolmannella hypyllä, että Halti hyppäsi tosi huonolla tekniikalla, jalat supussa. Mietin, että ehkä johtui että oltiin tauolla, mutta tosi epätyypillistä Haltille. 8-kepeille vaan lähetin, ja vaihdoin puolta keppien lopussa. 12-esteen jälkeen tein valssin, lähetin renkaalle, ja lähdin suuntaamaan 14-putken loppupäätä, jolloin Halti meni just oikein. Ainoastaan olin liian pitkällä 15-hypyllä ja Halti lähti väärään suuntaan (onneksi siellä ei ollut mitään, joten ei tullut kieltoa tai hylkyä). Muuten meni hyvin kyllä, mutta Halti oli hitaampi kuin normaalisti ja silminnäkijöiden mukaan myös 2-hyppy meni pitkäksi ja hyppääminen oli vähän jäykkää.

Tässä loput radasta, koko rataa (etenkin sitä alkua ei saatu videolle):

Kokeilin vielä radan jälkeen harjoitusesteillä hyppäämistä, ja edelleen hyppäsi jalat vähän supussa, mutta esim. A-este meni ihan hyvin (ja tosi hyvä kontakti).

Agirata, rimat 45 cm, 0-tulos, etenemä 4,15 m/s

Rakennetulla radalla 4-este oli enemmänkin puomin ja 20-esteen puolivälissä, joten koira olisi helpostikin voinut edetä puomille 3-esteeltä. Mielestäni myös kepeille oli putkelta tiukempi kulma.

Osasin hyvin pitää etäisyyden oikeissa paikoissa Haltiin, jolloin en työntänyt sitä väärille esteille. Luotin hyvin keinulla, ja sain hyvin etumatkaa. A-esteellä tein persjätön ja oli tosi hyvä ja 15-esteelle tein valssin, koska muuri oli niin pois päin putkesta, että olisi ollut hankalampaa tehdä poispäinkäännöstä ja persjätössä Halti ei olisi kääntynyt tarpeeksi. Puomin ylösmenolla Halti kuitenkin vinkaisi, ja mielestäni tuli vähän varovaisesti lopun. 

Kuitenkin nolla tuli tästäkin ja etenemä 4,15 m/s ja mielestäni ei menty ihan sitä vauhtia mitä yleensä, mutta hyvin kuitenkin. Tuli kuitenkin toinen tuplanolla ja kahden nollan puolesta pääsylippu SM-kisoihin ensi vuoden elokuussa!! Jee!! Tässä ehditään vielä toisen kerran keräämään nollat jos halutaan. Lisäksi saatiin ne pari nollaa vuodelle 2018, joten tavoitteet on tälle vuodelle täytetty!

Koplasin heti Haltin radan jälkeen, mutta en löytänyt mitään mikä olisi kipeä. Käytiin lenkillä (toisen porokoiran Justin kanssa) ja autoon käskiessäni, se selkeästi epäröi, ja vasta kolmannella käskyllä hyppäsi. Nyt tiesin että jotain on kyllä varmasti vialla, koska Halti menee aina heti autoon. Kävin peruuttamassa kolmannen radan osallistumisen.

Pienen tauon jälkeen otin sen vielä halliin, ja meni tarjoamaan läheiselle A-esteelle 2on2offia, ja kun ponnisti siitä pois, niin vinkaisi uudelleen. Tutkin jälleen enkä löytänyt mitään. Lähdettiin hakemaan Pyryä hoidosta Myrskylästä (sai olla Vertti belgin kanssa koko päivän), ja sielläkin Halti vingahti. 

Kuitenkin eilen illalla liikkui hyvin, ei aristanut mitään kohtaa, tänään meni hyvin aamulenkillä (ei tosin hyppinyt kiville), kieri lumessa normaalisti, nostaa jalkaa normaalisti, mitään selkeätä ei näy. Perjantaina tehtiin dobopallollakin pientä treeniä (saatiin sellainen lahjaksi), ja silloin ainakin hyppäsi ihan hyvin pallolle ja teki temppuja, joten en tiedä onko tää "vamma" tapahtunut kisoissa vai ennen. Veikkaan kuitenkin että ennen, koska hyppäsi ekalla radalla jo huonosti.

Keskiviikkonahan Halti oli meidän leffassaoloaikana pöllinyt pussillisen kalkkunaherkkuja, ja kun tultiin kotiin niin vingahti jo silloin eteisessä pari kertaa. Silloinkin tutkin Haltin siltä varalta että on saanut osumaa Pyryltä, mutta en löytänyt mitään silloinkaan. Onhan se voinut jostain sängyltä hypätä huonosti ja satuttaa itsensä jo silloin. Oletin että oli vaan vatsanpuruja, mutta jotain on voinut tapahtua jo silloin. 

Kuitenkin selkeästi reagoi takaosan osalta, joten käytän sen hierojalla, ja varmuuden vuoksi eläinlääkärillä tarkastuttamassa anaalirauhaset, kun kerran aikaisemmin sillä on ollut nekin täynnä. Toivotaan että ei tuu pitkä sairasloma. Tosin tääkin ongelma näyttäytyi vasta agilityssä, joten hankala tietää normikäytöksestä koska on terve.

Pyryllä alkaa olla anti-dopingaika olla ohi, joten aletaan senkin kanssa treenaamaan myös enemmän kisoja ajatellen, ja nostetaan rimoja. Tavoitteena olisi päästä kisaamaan tammikuun loppupuolella, ainakin parit treenit pitäisi treenata korkeammilla rimoilla.

Itsenäisyyspäivän kisat ja vika doboilu ja jäljestystä

Ängetään kaikki tähän samaan.

Koiviksen itsenäisyyspäivän kisat

Haltin kanssa suunnattiin vielä itsenäisyyspäivänä kisoihin, piti alkaa klo 18.30, mutta taisi alkaa joskus klo 20.... ja tästä johtuen kun kisojen piti loppua 20.30, niin ne taisi loppua 22.30, itse pääsin lähtemään jo siinä klo 22.. Tarkoituksena olisi siis tämän vuoden puolella metsästää vielä nollia, ja voi sanoa että ainakin olen yrittänyt jos ei nollia tule. Näissä kisoissa niitä ei siis tullut, mutta vielä on 29.12 jolloin suunnittelin lähteä Lahteen.

Molemmat radat olivat Jessi Landenin, ja olivat tosi kivoja, vaikka hylkäännyimmekin. Niissä pääsi vähän kokeilemaan kaikenlaista ja ajattelemaan paljon, ja voisin sanoa, että radoissa oli monta paikkaa yhden sijaan joissa piti olla tarkkana ja osata ohjata.

A-rata, HYL (rimat 45 cm?)

Tässä minun piti päästä vastaanottamaan 2-esteen taakse, mutta Halti pitkästä aikaa varasti, ja en ehtinyt, josta syystä olin myöhässä 4-esteen ohjauksesta kiirehtiessäni. Siitä siis HYL kun Halti kävi ottamassa sen takaakiertona. Takaakiertoa se tarjosi myös esteelle 9 ja muistaakseni esteelle 11 kun oli myöhässä. Kontantia päätin jäädä paremmin vahvistamaan, koska aika huolettomasti oli ottanut kontaktit edellisissä kisoissa.

Koska tässä oltiin jo moninkertaisesti hyllytetty päätin sitten testata meidän leieröintiosaamista (osittain valmennuksesta poimittuna kannustuksena) ja lähetin keinulle, leieröin puomin ja hyvin ehdin 16-esteelle. Tosi siisti ja tosiaan keinulta eteenpäin mentiin ihan puhtaasti. Tykkäsin myös 19-esteen ohjauksesta ja sen onnistumisesta. Tästä radasta jäi tosi hyvät fiilikset

Livestream videota löytyy täältä: 

Video

B-rata, HYL, rimat 45 cm

Tää rata oli myös ihan tehtävissä, ja onnistuttiinkin 19-esteelle asti, mutta koska unohdin hetkeksi radan 16-esteen jälkeen, olin myöhässä ohjaamassa 19-esteen jälkeistä elämää (poispäinkäännöstä), joten Halti otti sitten hypyn 11 suoraan, oli niiiiin lähellä.

Tällä radalla vahvistin paikallaoloa lähdössä, koska edelliseltä karkasi.

Tosiaan Haltilla edellisissä kisoissa kontaktit oli vähän jotain muuta kuin opetettu, ja tuli läpi puomilta ja A-esteeltäkin hyppäsi tosi ylhäältä (kontaktin pinnasta kuitenkin), ja vaikka ei nyt mitään virheitä tullut, niin piti olla tarkempana näissä kisoissa, kun en tässä välissä ole käynyt treenaamassa. Ekalla radalla siis pysäytin kokonaan (olisi tosin pitänyt edetä edelle jotta seuraava este olisi onnistunut) ja A-este oli tällä radalla tosi hyvä. Samoin tokalla radalla A-este oli tosi hyvä kun vedätin edellä, suorastaan mahtava ja tuli kontaktin puoleen väliin. Puomilla yritin vahvasti käskyttää pysähtymistä, mutta ei se enää malttanut (liekö sekin väsynyt) ja tuli läpi, toki kontaktin otti kyllä kuten aina. 

Meillähän Haltin kanssa ei juuri koskaan (vai onkohan siis ikinä tullutkaan) ole tullut kontaktivirheitä, vaikka vire nouseekin ja se ei malta pysähtyä, se kuitenkin ottaa ne kontaktit silleen, että osuu. Jos olisi huonommin opetettu, niin ei varmasti ottaisi. Ideaali tietty olisi että kontaktit tehtäisiin siten kun treeneissä, mutta en ala korjailemaan jos nolla on alla, tai harvemmin muutenkaan. Pitäisi vaan muistaa treenata korkeammassa vireessä treeneissä kontakteja (hallissa ei vaan saa kunnollista vauhtia kontakteille jotta olisi sama ajatus) ja ainahan itse on vähän eri vireessä kisoissa, joka vaikuttaa koiraan, joten ei voi kovin vakavasti ottaa.

Nyt olisi tarkoitus pitää vähän aksataukoa, ja jatketaan sitten joulun jälkeen yhdet treenit ja sitten kisat. Haltin kisatahdilla nyt tarvitaan parin viikon totaalilepoa aksakuormittavista asioista.

Perjantaina vika dobo-kerta

Perjantaina doboiltiin vikaa kertaa, ja Halti opetteli antamaan uutena asiana tassua seisaaltaan pallon päällä. Muuten tehtiin samoja juttuja, ja oikeastaan ohjaajat teki sitten enemmän jumppajuttuja, joihin koirat osallistui tällä kertaa. Tää oli tosi kivaa, ja tosiaan toivoisin että tulisi enemmänkin tällaista.

Pyryn etsijäkoiratreenit lauantaina

Pyryn kanssa 1,5-vuoden tauon jälkeen päätin kokeilla Etsijäkoiratreenejä. Ensin keväällä 2017 tuli kovia riitoja yhdistyksessä ja meni vähän maku treenaamiseen ja oli tarkoitus kokeilla syksyllä treenaamista. No Pyryllähän tuli selkäongelmia sitten syksyllä ja niitähän paranneltiin kipulääkkein yms, ja nyt kastroinnin jälkeen päätin käydä tässä Loviisassa kokeilemassa etsintää.

 Ilma oli kamala, räntäsadetta satoi kokoajan ja neljän tunnin ulkonaolon jälkeen kaikki oli ihan jäässä ja märkää, ja kesti kotona pari tuntia saada jalat lämpimiksi.

Pyrylle olin toivonut erityisesti jälkeä, jossa ei ole autotien ylityksiä eikä häiriötä, eli rauhallista maastoa, kulmia sai olla, mutta muuten helppo. No eihän tästä tullut mitään. Ensin Pyry protestoi jotain lähdössä ja ulisi ja haukkui eikä meinannut lähteä, mutta kunnollisen luvan jälkeen lähti jäljelle. Jäljellä oli siis kuitenkin kaksi tien ylitystä (vaikka olin pyytänyt muuta), mutta ne itseasiassa kulmineen meni tosi hyvin. Ongelmallisinta oli se välissä oleva kohta, kun sillä kadulla oli järkyttävän paljon ihmisiä katsomassa joulukoteja, ja ihmisiä tuli edestä ja takaa ryhmittäin, ja Pyry ei pystynyt keskittymään ollenkaan ja jouduin ottamaan sitä lyhyelle. Päästiin sitten jotenkuten eteenpäin ja Pyry merkkasi seuraavan käännöksen tosi hyvin kuonollaan, ja vaikka oli vähän matkaa enää, niin Pyry vähän jumitti ja merkkasi kauempaa koiran näkemättä. Jouduin tälläkin pätkällä ottamaan Pyryä vähän enemmän haltuun kun yhdellä pihalla yksi pappa tarkkaili paheksuvasti ettei vaan koira tule lähellekään pihaa tms. 

Pyry kuitenkin sitten nähdessään koirakon merkkasi tosi hyvin ja pääsin palkkaamaan. Jumituksista huolimatta tälleen jälkikäteen Pyry kyllä meni koko jäljen täysin oikein, kulmat oikein, ja löysi koiran. Vaikeaa oli, etenkin mulla meinasi mennä hermo, kun sai kokoajan kannustaa eteenpäin, kun se ei oikein halunnut tai jumitti ihmisiä tms.. Seuraavaksi pitäisi saada oikeasti rauhallinen jälki..

Doboilua ja kisailua taas..

Haltin kanssa jatkettu doboilua. 

Aluksi tehtiin tasapainotyynyllä takajaloilla ympäripyörimistä molempiin suuntiin ja sitten etutassuilla. Halti aina intoilee niin paljon, ja mä meen siihen mukaan, niin meinaa välillä olla aika säheltämistä, mutta olen oppinut vähän rauhallisempaan tahtiin. Lisäksi tehtiin jälleen kahdella tyynyllä tasapainoilua, mutta tämänkin Halti on oppinut jo aiemmin. Haltihan osaa kaiken, ja kouluttajan mukaan se on vähän luokan hikari.

Halti osaa nyt pyörittää dobo-palloa eteenpäin ja taaksepäin (tai siis liikuttaa etutassuja- ja takajalkoja sen mukaan mihin pyöritetään palloa). Lisäksi pallon päällä Halti teki istumisen ja makaamisen lisäksi pallon päällä ympäripyörimistä molempiin suuntiin, myötäpäivään oli muistaakseni vaikeampaa kuin vastapäivää, mutta pienen harjoittelun jälkeen tämäkin onnistui hyvin. Yritettiin tehdä Haltin kanssa vähän kevyemmin, koska seuraavana päivänä oli kisat.

Itsekin saatiin tehdä paljon harjoitteita pallolla koirien levätessä. Tuli tehtyä selkä-, vatsalihas- sekä tasapainoharjoitteita ihan kivasti. Kyllä tällainen dobopallo olis kiva kotona. Jos en saa lahjaksi, niin täytyy ostaa sellainen.

Lauantain kisat Kotkassa

Lauantaina kisattiin pari rataa, Petteri Kermisen ratoja. Ainakin aksaradan rimat oli 45 cm, mutta hyppyrataa en enää huomannut katsoa. Ei ole ollut tarvetta enää katsoa rimakorkeuksia, kun ei olla makseissa, joissa sillä on ollut enemmän merkitystä pienen raskaan koiran kanssa.

Molemmat radat oli tosi kivoja, niissä oli vauhtia, mutta niissä joutui myös miettimään paljon, koska näin paljon ansakohtia.

Hyppyradalta saatiin kerrankin nolla, etenemä oli 4,15 m/s ja sijoitus 2.

Rata lainattu Agi-Petterin sivuilta

Eniten mietin muurin jälkeistä elämää, jossa ei kannattanut lähteä tekemään persjättöä, jotta koira ei ohittaisi muuria. Useampi vaihtoehto oli, mutta päädyin siihen että tein takaaleikkauksen muurin jälkeen, välistäveto (Halti tietty takaaleikkauksessa ei kääntynyt tiukasti, vaan sain kalastella Haltin välistävetoon - Ja se tuli!), ja kunnon vahva ohjaus 9-esteelle joka onnistui (moni koira ei löytänyt samaisessa ohjauksessa oikealle esteelle heti). 

Alun perin ajattelin varmistella ja tehdä ennen keppejä valssin (ettei mene putkeen), mutta totesin, että jos ei nyt mennä enää varmistelun tielle, vaan kunnon rytmitys, haltuunotto ja ohjaus kepeille. Tosi hyvin meni, Halti meni ehkä vähän huonosta kulmasta kepeille, mutta koiran estetaito korvaa huonot ohjaukset! Loppu olikin luukutusta. Mä tietty pystyin vaan lähtemään pinkomaan eteen niin pitkälle kuin jaloista pääsi, koska voin luottaa Haltin esteosaamiseen renkaalla ja muurilla 100 prosenttisesti, eikä tarvi varmistella että miten se ne hyppää. Eli pientä taistelua oli, mutta nolla tuli silti, ja siis meidän kuudes nolla.

Agiradalta saatiin 5

Rata lainattu Agi-Petterin sivuilta

Tääkin oli kiva rata, ja suht. helppo meille. Tietty tarkkuutta vaati monessa kohtaa ja irtoamista ja esteosaamista. Oli plussaa jos koira pystyi odottamaan lähdössä. Mä otin Haltin mukaan n. renkaan kohdalta, ja hyvin ehdin ohjaamaan oikealta puolelta. Keppien kulma putkeen oli paljon jyrkempi ja lyhyempi kuin kuvassa, mutta 8-putkelle lähettäminen onnistui hyvin ja erityisen tyytyväinen olen 10-esteen ohjauksesta. Olen harjoitellut näitä ns. backläpin tapaisia ohjauksia juurikin sivuttaissuunnasta, ja hyvin Halti hyppäsi just oikeaan suuntaan ilman että itse menen sinne sotkemaan. Tällaisten ohjausten tekemistä olen usein kisaradoilla kaivannut, ja nyt uskalsin tehdä sen kisoissakin varmasti. Vähän oli keinun jälkeen varmistelun makua, mutta onnistui se kuitenkin. Halti pyörähteli muutaman kerran ennen vikaa 17-putkea, kun en ohjannut enää selkeästi ja siitä taisi tulla vitonen. A-esteen kontakti ei ollut kyllä mitään hyvä myöskään (eikä puomi, mutta otti sen). Etenemä 3,71 m/s.

Radat löytyvät täältä 1.12.2018 radoista.

http://agi-petteri.fi/ratapiirroksia/kisaratoja-2018/

Joka tapauksessa päivän tavoite saavutettiin ja nolla saatiin. Hartain toive olisi kuitenkin saada kaksi nollaa lisää vielä tämän kuun ja vuoden aikana, jotta voitaisiin jollain tavalla kisata myös Lappalaiskoirien vuoden koira kisassa, vaikka eihän me kovin korkealle päästä, kun ei olla osallistuttu SM-kisoihin yksilöihin eikä Piirinmestaruuksiin eikä sijoituttu edes Lappalaiskoirien mestaruuskisoissa. Samoin oman seuran pistelaskuissa jäi oman seuran mestaruudet käymättä kun molemmat koirat oli saikulla.

Joten mennään vielä Jessi Landenin radoille Vantaalle itsenäisyyspäivänä ja loppukuusta Lahteen (jonne on lahjakortit), jotta voidaan sanoa että ainakin yritettiin. Siinä välissä yritetään pitää kisa- ja treenitaukoa epätoivoisesti, ei kyllä ihan kolmea viikkoa saada pitää, kun tajusin että 15.12. onkin meillä valmennus vielä (ellen myy sitä tai mene siihen lainakoiran kanssa). Onhan molemmilla koirilla ollut treenitaukoa tietty syksyllä kun oli saikkua ja pitää katsoa jos johonkin väliin tossa keväällä ujutetaan taukoa myös enemmän kuin 2 viikkoa.

Pyry odottelee innoissaan, koska Pyry pääsee kans kisaamaan radalle, ensi vuoden puolella..

Treenejä ja kisoja

Näköjään jäi yksi päivitys julkaisematta, ja nyt näyttää vähän hölmöltä.. no tiivistelen tätä vähäsen. Ollaan käyty omatoimitreeneissä ja ohjatuissa treeneissä sekä tänään Satu Tuomelan valmennuksessa sekä kerran kisoissakin tässä välillä. Lisäksi Halti on ollut hieronnassa ja Doboa harrastamassa, joista sitten seuraavassa postauksesta..

Treeneissä ollaan Haltin kanssa keskitytty A-esteen juoksarin vahvistamiseen ja keppien avokulmiin. Pyryn kanssa ollaan vaan tehty rataa ja vahvistettu puomin kontaktia, joka on kyllä aika hyvä Pyryllä.

Pyryn omatoimitreeniä Ruukissa sain videollekin kerrankin, pitäisi ottaa useammin videolle koska vauhtia ja motivaatiota on alkanut olla kun ei tarvi tyttöjuttuja aina miettiä. Vähän jännittää että miten kisaaminen menee, sitten kun ensi vuoden puolella päästään sitäkin taas kokeilemaan.

Pari viikkoa sitten kävin Haltin kanssa kolmella radalla kisaamassa. Edellisenä päivänä olin treenaamassa pientä täsmätreeniä molempien kanssa lappalaiskoirien agilityvuorolla, mutta luulen että parempi olisi jättää kaikki treenit väliin just ennen kisoja. Olin meinaan tosi väsynyt kisapäivänä.

Pari viikkoa sitten sunnuntaina käytiin kisoissa Vantaalla. Joka radalla oli eri tuomari, ensin Sari Mikkilä, sitten Markku Kaukinen ja kolmantena hypärillä Anne Savioja. Rimat taisi kaikilla olla 50 cm.

Eka rata, Sari Mikkilä, HYL

Tässä oli tosi haastava keppikulma. Erityisesti johtuen siitä, että koira näki edelliseltä esteeltä yhtälailla putken suun ja kepit, ja sai olla tosi hyvä keppi-putki-erottelu, jotta olisi mennyt kepeille. Ja meillähän ei sellaista ollut, eikä juurikaan sellaista harjoiteltu.

Just meidän jälkeen oli sellainen bordercollie, joka huusi ihan järkyttävästi radan suuntaan kiihdyksissään, ja Haltillahan meni pasmat ihan sekaisin tästä kun jouduttiin odottamaan vuoroa siinä parin metrin päässä (kapea käytävä ja ohjaaja koirineen oli asettautunut ihan siihen lähtöalueen lähelle koira raivoten. Mä näin jo radalle mennessä että Haltia jännitti se koira tosi paljon, ja eihän se edes pysynyt lähdössä. Siitä sitten lähes lentävällä lähdöllä ja keppien kohdalla se toki meni putkeen useamman kerran ja kun sain sen kepeille niin ei se pystynyt keppejäkään suorittamaan kokonaan, aina jätti tekemättä. Jatkettiin siitä sit lopulta sopivasta kohtaa eteen ihan puhtaasti.

Näitä tällaisia keppi-putkierotteluita pitäisi treenata.

Toka rata, Markku Kaukinen, HYL

Tokalla radalla pyrin sitten pysymään odotusajan kauempana tästä koirasta joka taas samassa kohtaa oli raivoamassa. N. 10 metrin päässä Haltia ei haitannut ollenkaan, mutta kun yritettiin mennä siitä ohi ihan viime hetkellä, Halti alkoi hätiköimään ja pyörähteli silleen ympäri että pääs pannasta pois. No, tulihan se heti mun luo kutsusta, mutta näki kyllä kuinka paljon se ahdistui koirasta (tässä kohtaa myös toinen koira oli alkanut huutamaan siinä vieressä). Pyryhän olisi tuollaisessa kohtaa yrittänyt räyhäävän koiran päälle, mutta Halti ei kyllä käyttäydy agressiivisesti ennen kuin on ihan pakko (kuten luonnetestissä sitä terävyyttä kuitenkin löytyi). 

Keskittyminen oli parempi tokalla radalla, mutta en uskaltanut tehdä kepeille mitään alkupään leikkauksia, jos Halti ei olisi pystynyt keskittymään, joten tein vain avokulmasta lähetyksen ja vaihdoin valssilla vielä puolen keppien jälkeen. Tää onnistui aika hyvin. Kuitenkin möhläsin ennen puomin alla olevaa lyhyttä putkea, ja vaikka sain pelastettua sen esteen suorituksen, Halti meni putkesta jotenkin ohi ja kävi puomilla joten siitä HYL. Muuten meni tosi kivasti.

Kolmas (hyppy) rata, Anne Savioja 0+ yliaikaa

Tällä radalla lähtö oli vähän paremmassa paikassa, ja ei tarvinut varoa räyhääviä koiria.

Tää oli ihan meidän rata, mutta mä varmistelin tosi paljon joka paikassa, ja varmaan en enää ihan jaksanutkaan, mutta tulos sentään tuli siitä johtuen, ja samasta varmistelusta johtuen vähän yliaikaa.

Kaikki kolme oli kivoja ratoja, ja jotenkin kiva mennä aivan erilaisia ratoja peräjälkeen, joissa oli aivan erilaiset ideat. Kahta rataa en enää kokonaan muistanut, joten yhdestä ratapiirros.

Tänään oltiin siis Satu Tuomelan valmennuksessa.

Rata oli hyvin muistettava.

Meni ihan hyvin. 4-7-kohta onnistui niin vain tuon pienen putken leieröimällä ja puominkin leieröimällä.11-12-esteet tein takaakiertoina päällejuoksuna kuten myös välistävetoina, jotka toimi ihan mielettömän hyvin. Ongelmia mulla tuotti 16-18-kohta, koska en meinannut osata juosta ajoissa 18-esteelle jotta olisin saanut ohjattua sen, tai ennemminkin keskittyminen 18-esteen kääntämiseen ei toiminut, mutta saatiin sekin hyvin toimimaan.

Tokalla kierroksella tehtiin toista rataa, tai lähinnä kahta kohtaa siinä. Harjoiteltiin ns. backläppiä taas, tai versiota siitä siten että pyörittämisen sijasta voisin lähettää koiran tekemään toisen siivekkeen ilman että menen itse sinne mukaan. Hyvät treenit ja hyvä mieli jäi treeneistä.

Haltin eka agiserti ja tuplanolla!

Käytiin lauantaina kisaamassa Sipoossa, viimeinkin, eikä mikään estänyt meitä. Toista kertaa oltiin espanjalaisen Javier De La Escaleran radoilla, viime vuonna tykkäsin niistä myös paljon. 

Tavoitteena oli tietty saada ainakin yksi nolla (pienoinen haave olisi saada 5 nollaa vielä tälle vuodelle, jotta voitaisiin hyvällä omalla tunnolla osallistua lappalaiskoirien vuoden aksakoirakisaan). 

Kaikki radat oli kivoja ja tehtävissä. Ne oli näennäisesti helpohkoja, mutta moni kyllä putosi vaikka mihin ansaan joita radalle oli rakennettu. Tarkkuudella ja läsnäololla radoista selvisi aika hyvin.

A-rata, 0-tulos, etenemä 4,30 m/s

Eniten epäilin tuota 2-3-esteiden ohjausta, etten ohjaa vahingossa väärälle esteelle, se meni kuitenkin hyvin, 6-7-esteiden välillä tein persjätön, ja justjajust Halti tulikin mun ohjaukseen eikä putkeen. Olisi pitänyt jälkikäteen ajateltuna tehdä valssi. Lisäksi 19-esteelle ohjasin jotenkin huonosti (ei oo eka kerta tuollaisissa kohdissa), ja Halti tuli ohi, mutta sain sen käännettyä takaisin hypylle, ja 20-este tehtiin suunnitelmien vastaisesti pyörityksellä. Siinä kului vähän aikaa, mutta kieltoa ei tullut ja 0-tulos saatiin! 

Olipa ihan mahtavaa. Ja vielä hienompaa oli, että voitettiin meidän luokka, ja saatiin eka AGISERTI! Olin ehkä vähän hämmentynyt, kun oli vähän taistelua loppuun asti, mutta voitto on voitto ja serti on serti! Tästä se lähtee! Ihanaa, etenkin pitkän tauon jälkeen taas.

B-rata, 0-tulos, etenemä 4,38 m/s

Tällä radalla pähkäilin pitkään miten teen keppien jälkeisen elämän (pyörittämällä vai toisen siivekkeen kautta takaakiertona) ja samoin keinun kohdan (teenkö valssin ennen vai persjätön keinun jälkeen). Päädyin monen päätöksen jälkeen keppien jälkeiseen pyöritykseen, joka toimi hyvin, ja onneksi jäin varmistamaan, että Halti ottaa 12-hypyn ja vaihdoin puolta vasta keinun jälkeen, koska moni koira meni sen ohi.

Tästäkin tuli nolla, ja etenemä oli 4,38 m/s. Halti tuntui hitaammalta tässä, mutta rataprofiili oli tietty taas erilainen kuin ensimmäinen. Eli tämän myötä saatiin meille SM-nollia ajatellen tuplanolla ja viides SM-nolla. Kolme nollaa siis vielä (suurin osa meidän nollista on agiradoilta).

Rata videolla:

C-rata, ei ratavirheitä, yliaikaa 0,17 m/s, etenemä 4,37 m/s

Mähän en ole pitkiin aikoihin ilmoittautunut kolmelle radalle kisoissa, kun on tuntunut että se on aika sekoilua se viimeinen rata ja kumpikaan ei enää jaksa keskittyä. Nyt kun meillä on kuitenkin ollut taukoa varsin paljon kevään, kesän ja syksylläkin, niin ajattelin että nyt panostetaan kisaamiseen loppuvuoden, ja käydään kolme rataa kisoissa ja useammat kisat tähän loppuvuoteen. Näiden kisojen jälkeen tavoitteena käydä vielä 3-4 kisaa.

Ja yllätys, mehän jaksettiin ilman erityistä sekoilua se vika ratakin! Vähän ehkä hitaammalla käytiin, mutta etenemä oli kuitenkin 4,37 m/s (okei, tietty vaikuttaa että tuomari veti radan mittaamisen laajoilla kaarilla). Tietty hyppyradalle kaiken järjen mukaan pitäisi olla enemmän vauhtia, mutta oli vika rata, ja meillä jostain syystä on aina ollut agiradat nopeampia muutenkin. Tosi tyytyväinen olin tähän rataa, ja saatiin tästäkin nolla! Tuomari oli tosin laittanut ihanne-etenemäksi 4,4 m/s, joten harmillisesti 0,17 sekuntia tuli yliaikaa. Jos olisin tajunnut tämän ihanne-etenemän, niin olisin ehkä vähemmän varmistellut, ja yrittänyt tehdä täysillä vielä, koska oltaisiin kyllä tuohon etenemään päästy pienellä tsemppauksella.

7-hypyn pyörityksessä (jotka eivät ole meidän vahvuuksia) jäin vähän varmistelemaan, joka tietty maksoi sen, että en ehtinyt 9-esteen jälkeen sokkariin, mutta pyöritin sen ns. sylkkärillä. Muuten meni ihan jees, mutta huomasin kyllä että jalkoja alkoi painaa 15-esteen kohdalla ja alkoi olla kaikki annettu jo siinä vaiheessa. Varmasti Haltillakin (etenkin kun ei ole ihan vielä normaalissa painossaan vielä).

Rata videolla:

Ihan mieletön kisa! Tällä viikolla mennäänkin sunnuntaina Vantaalle Ojankoon kisaamaan, katsotaan jos sieltäkin saataisiin joku tulos.

Huomasin muuten että viime sunnuntaina oli tanskalainen tuomari myös Sipoossa, ja ihanne-etenemäksi oli toiselle hypärille laitettu 4,6 m/s (ja toiselle 4,4m/s). HUH! Vähän alkaa tuntua, että ei tässä kohta haluta montaa rotua aksakisoihin, jos ihanneajat tiukentuu vaan kokoajan. Mulla on tullut vasta nyt tänä syksynä näin kovia etenemiä vastaan kolmosissa, mun mielestä nämä ovat olleet aika harvinaisuuksia aiemmin. Harmittaa vaan, kun toisaalta tuo vähän masentaa, että kohta on vaan päivän selvää että aikoihin ei vaan päästä, edes sen potentiaalisen porokoiran kanssa, ja toiseksi taas joutuu miettimään seuraavaa rotuvalintaa, jos haluaa jatkaa agilityssä kisaamista. 

Lappalaiskoirien agimestaruudet Jyväskylässä

Noh, Pyry ei päässyt, koska leikattu se reilu pari viikkoa sitten. Ei päässyt siis edes mukaan, kun ne kivespussit edelleen kutiavat ja ei ole ihan kunnossa. Lähettiin siis jo Haltin kanssa lauantaina Padasjoelle, ja sieltä sunnuntaiaamuna Jyväskylään. Silti herätys oli 4:30 kun radat alkoivat jo klo 8.

Oli muuten Haltin eka yö varmaan ilman Pyryä, neljän vuoden ikään sekin on ehtinyt ennen tätä.

Rimat oli 50 cm molemmilla radoilla ja makseilla 60 cm.. onneks ei enää kisata makseissa, kun edelleen pidetään tapissa rimoja. Kyllä ne nyt näyttikin korkeilta.

Hyppyrata, HYL:

Mä olin varma, että tällä radalla olisi tullut hylkäys jo 2- tai 3-esteellä, kun Halti lähtee hakemaan ansaesteitä. No ei sentään. Jotain säätöä 2-esteen niistossa oli, mutta Halti tuli silti oikein. 6-esteeltä 7-putkeen sain irrotettua hyvin, että pääsin hyvin 8-esteen taakse sokkariin. 12-13-esteet tein päällejuoksuna, mikä onnistui hyvin, kun pystyin lähtemään 11-esteen takaakierrosta hyvin liikkeelle.

Meidän hylkäys tuli sitten esteellä 16.... sain käännettyä jopa silleen, että Halti vilkaisi vain putken päätä mutta päätti tulla mun mukaan, ja sitten en kuitenkaan saanut käännettyä tarpeeksi, jotta se olisi hypyn ottanut suoraan, teki siis hienosti takaakierron. Muuten meni tosi hyvin rata. Eli HYL.

Agirata, tulos 0, sija 2.:

Tää oli paljon kivempi rata, pääsi lopussa juoksemaankin. Keinulla kun en pysäyttänyt, niin se kostautui kaikilla muilla kontaktiesteillä. A-esteellä ei ottanut kontaktia kunnolla, vaan hyppäsi just kontaktin rajalla. Tuomari ei kuitenkaan nostanut kättä, eikä tästä tullut virhettä. Avokulma kepeille meni hyvin.  Puomilla ei pysähtynyt, mutta onneksi otti kontaktin. Kuitenkin sain sen verran etumatkaa, että ehdin 17-esteelle just ja just sokkariin. Eli tästähän tulikin nolla. Vähän Halti kaarratteli siellä täällä.

Eli tuli, 0 tulos, 2. sija ja etenemä 3,86 m/s. Ihan jees. 

Ja video:

Onneksi tää kuvattiin musta huolimatta, taas olin unohtanut pyytää jotakuta kuvaamaan meidän radat.

Lappalaiskoiraskabasta tiputtiin sen ekan hyllyn jälkeen pois, mutta ainakin kivaa oli. Ja saatiinhan me ruusuke pikkumaksien agiradan nopeimpana lappalaiskoirana.

Ens vuonna sitten yritetään saada kaksi tulosta. Saatiinhan me sitten taas kokemusta, yksi SM-nolla ja tavattiin monia vain linjoilta tuttuja lappalaiskoiraihmisiä. Kotimatka oli kyllä jokseenkin rankka, ja väsytti ihan pirukseen.

Täytyy sanoa, että Jyväskylässä JATin halli oli ihan kiva. Helppo mennä sisään kolmesta eri ovesta, pohjana kivituhka ja hyvä lämmittelyalue ja lämmittelyesteet, mistä oli varmasti hyötyä paljonkin. Kivat lenkkeilymaastotkin löytyi. Tykkäsin paikasta, vaikka tuskin tulee paljoa käytyä kun on sen verrna kaukana.

Haltin aksakisat Ojangossa 8.9.

Lauantaina käytiin kisaamassa Ojangossa. Piti olla enintään 20 astetta, mutta kummasti saatiin taas osaksemme viikon lämpimin päivä, eli 24-25 asteeseen sitten taas lämpö ylsi.. Kyllä mä niin odotan niitä viileempiä ilmoja, kun ei tarvi miettiä koiran viilentämistä kokoajan.

Radat oli varsin hauskoja, ja kyllä niissä oli sellaisia hauskoja huomaamattomia ansoja tehty, myös siten, että liikaa ajattelevat tekivät vähän liikaakin hommia turhaan. Makseissa ja pikkumakseissa tosi harva teki edes tuloksia näillä radoilla.. Rimat oli ainakin makseilla 55 cm, ja luulen että pikkumakseilla oli 45 cm tai 50 cm. Ja pikkumakseissahan me oltiin.

Hyppyrata

Tässä moni teki mitä ihmeellisempiä ohjauksia heti alussa kääntääkseen koiraa 2-esteen jälkeen, ja moni hylkääntyi jo tässä. Seuraava paikka oli kepit, ja vaihtelevia paikkoja sen jälkeen. Kepeillä näkyi paljon epäonnistuneita törkkäyksiä ja lähetyksiä saman verran.

Tuomari ilmoitti, että ihanne-etenemä on sitten 4,4 m/s... Joo-o, eipä olla yhtään puhdasta rataa tehty tolla etenemällä joten mahikset tuntuivat mahtavilta! Eli jos ei hylkäännytä, niin varmasti yliaikaa tulee. Päätin sitten, että jos ei muuta niin yritetään tehdä mahdollisimman nopea tulos, ja mahdollisimman vähällä yliajalla. Ajatuksena oli, että ainakin yritettiin. 

Alun tein ihan linjaamalla, ja sitten kepeillä häsläsin kuitenkin, vaikka kuinka yritin olla oikeassa paikassa lähettämässä (olisi pitänyt ehkä käydä törkkäämässä). Tässä meni ehkä 3-4 sekuntia, ja loppu päästiin ihan kunnialla läpi. Lopputulema oli siis 5 virhepistettä ja etenemä 4,33 m/s eli tulos 5,77, 1. sija!

Eli jos ei oltais sählätty kepeillä, niin oltais kepeästi ehditty myös ihanneaikaan, se olis ollut 4,5-4,6 m/s paikkeilla ja tietty oltais saatu hyppy-SERT, koska voitettiin tää rata tällä vitosellakin! Tosi hyvä tietää näin tulevaisuutta varten, mutta ihan pienesti ehkä harmittaa, että meni SERT ohi. Mutta tää kyllä näyttää, että on ihan hyvät mahdollisuudet serteihin ja pitää vaan luottaa että saatetaan ehtiäkin niihin koviin ihanne-etenemiin, kunhan vaan yritetään parhaamme!!

Agirata

Tässä oli monta mietittävää kohtaa.. erityisesti tää alku puomille asti.

Keinun jälkeisen hypyn pyöritin, jaaa.. 6-esteeltä 7-putkeen piti tehdä ns. japanilainen siis pakkovalssin sijaan, mutta vähän myöhässä koska Halti sinkosi 10-putkeen ja siitä siis HYL. Katselin ainakin medien osalta, niin oliskohan siinä A-esteen kohdalla jo voinut tehdä persjätön ja siitä vaan vetää putkeen, ilman että koira hakee A-estettä. Olis ainakin kiva kokeilla jossain treeneissä.

10-putkeen oikeassa kohdassa oli helppo lähettää kauempaa, ja sain Haltin hyvin 12-esteeltä puomille, tein ehkä valssi-persjätön siihen (tälle ohjaukselle oli nimikin, flippi) muistaakseni. 

Kepeille vein avokulmasta, ja onneksi toimi, mutta parempi olisi ollut viedä ulkokautta poispäinkääntäen. Ja koska hylly oli jo alla, niin jätin Haltin keppejä suorittamaan, ja juoksin vaan eteen niin pitkälle kuin ehdin, niin ehdin just ajoissa vikaa estettä ohjaamaan. Hyvin onnistu, ja näitä pitäis tehdä silloinkin kun on nolla alla....

Seuraavaksi sitten lappalaiskoirien agimestaruuskisoihin Jyväskylään viikonloppuna!

Heinäkuun agikisat

Käytiinpä aksakisoissa7.7. Porvoossa. Ilma muuttui 10 kertaa 20-27 asteen välillä Ilmatieteenlaitoksen ennusteiden mukaan viimeisen viikon aikana, ja oli aika jännää että millainen ilma sitten lopulta oli.

No oli se lämmin, taisi olla kuitenkin 25-26 astetta lämmintä ja autoa ei saanut varjoon, joten pikkaisen kuuma oli (tätähän tosin seurasi 3 viikon helleputki 28-32 astetta). En myöskään saanut Haltia juomaan ennen ekaa suoritusta (olisi pitänyt aloittaa jo kotona), enkä hirveän hyvin suoritusten jälkeen. Tällä kertaa kyllä Haltin suorituksesta näkyi että lämpö alkoi vaikuttamaan siihenkin. Ei olla varmaan koskaan tehty näin hitaita nollaratoja (etenemä 3,8 m/s ja toinen oli jotain vähän alle).

Minulla on ollut nyt teemana ihan vain keskittyminen, keskittyminen suoritukseen ja läsnäolo. En oikein mitään muuta ole tehnyt kuin ajatuksen tasolla, mutta tuntuu että tää on tuottanut tuloksia, koska puhtaita ratoja on alkanut tulemaan (tai sitten johtuu lämmöstä). Olen myös lukenut erästä motivointikirjaa josta on ollut paljon hyötyä.

Tuomarina oli Marja Lahikainen. Radat oli ihan kivat, ja osittain haastavat, pääsin tekemään täyden puolen vaihdon toisessa päässä keppejäkin yhdellä radalla, kun rata jatkui suoralla putkella toiseen suuntaan kepeillä. Nyt en enää tarkkaa muista ratoja, joten en yritä piirtääkään niitä.

Rimat oli 45 cm + muutama 50 cm rima.

Hyppyrata, 0-tulos, etenemä 3,8 m/s

Ihanne-etenemä oli 3,8 m/s myös ja tuli muutama sekunninsadasosa yliaikaa harmillisesti, muuten olisi ollut nolla. Sijoitus 3.

Oli ihan hyvä rata, mutta luulen että lämpö vaikutti menoon, kun ei olla kovin usein menty hypärillä alle nelosen etenemää puhtaalla radalla.

Agirata, 0-tulos, etenemä 3,75 m/s

Tää oli myös puhdas rata, ja alle ihanneajan. Edelleen etenemä oli yllättävän alhainen, mutta toisaalta Halti kyllä kuitenkin parhaansa yritti siinä lämmössä. Tällä radalla pääsin harjoittelemaan jonkin verran pyörityksiä, jotka olivat sopivasti olleet aiheena myös treeneissä..

Päästiin 2. sijalle. Ja jos parista poissaolijasta olisi yksi ollut paikalla, meille olisi siirtynyt sert. Olipa lähellä. Saattaa olla lähempänä sitten tässä syksyllä, jos pidetään sama tulostaso kuin nyt kesällä. Nyt on hyvin tullut tuloksia. Ja tää oli nyt toinen puhdas nolla tälle kesälle. Voi toki näissä kisoissa lämpö vaikuttaa, että Halti oli enemmän kuulolla. Huomasin kyllä joissakin kaarteissa, että kuitenkin vähän hitaalla reagointi toimii johtuen todennäköisesti lämmöstä.

Tämän lisäksi piti käydä kisoissa Haminassa heinäkuun lopulla, mutta sitten iski nää superhelteet, ja eipä harrastettu juuri mitään neljän viikon 26-32 asteen lämpötiloissa. Lenkitkin jäi aika väliin, varmaan vain tunti yhteensä lenkkeilyä koirille päivittäin. Pyry kyllä kärsi, ja makasi vaan milloin missäkin. Mun ei pitänyt pitää nyt enää Haltin kanssa agitaukoa (keväällä oli taukoa jalkavamman vuoksi), mutta näköjään oltiin vähän enemmän kuitenkin lomailemassa.

Tällä viikolla mennään perjantaina KKS:n kisoihin Kotkaan. Ilmoittautuessa katsoin, että piti olla perjantaina 20 astetta lämmintä vaan, mutta nyt se ennuste muuttui jo 27 asteeseen. Toivottavasti vähän laskee, ettei tarvi perua kisoihin menemistä.

Yritän seuraavaan postaukseen saada vähän kuviakin ja ratapiirroksia.

Agi Sm 2018

Osallistuttiin Haltin kanssa Agility SM-kisoihin Agi-Kotkien maksijoukkueessa. Käytiin tosiaan kahdessa kisassa kisa- ja treenitauon jälkeen muistelemassa miten kisataan, ja sitten viime viikolla muistettiin muistutella 55-60 cm rimoja.

Tiistaina treeneissä Halti oli vähän vaisu ja hyppäsi vähän vaikeasti korkeampia rimoja. Huolestuin todella, koska Halti ei juurikaan koskaan ole off-tilassa treeneissä. Siis tekihän se ja yritti kovasti, mutta vaisu oli. Myöhemmin sain kuulla että se oli oksennellut päivän aikana, joten tästä sitten johtui. Vielä torstaina ja perjantaina treenattiin muutamalla hypyllä 60 cm rimoja omalla pihalla, ja näytti kyllä ihan hyvältä ja hyppäsi hyvin, voimaahan se joutuu käyttämään kun on pienehkö ja raskas ja on ollut pitkä tauko noin korkeiden hyppäämisestä.

Lauantaina olikin kisapäivä, ja jälleen oli tosi lämmin päivä, ehkä 24 astetta. Kisat järjestettiin Vantaalla, Myyrmäen urheilupuistossa ja oli kyllä hyvä paikka. Oli halli häkeille (mulla oli tosin Halti autossa kun sain varjopaikan, ja siellä oli tuulenvireessä paljon viileämpää), ja oli hyvät katsomot ja tilaa. Helppo mennä kentälle ja tilaa odottaessakin. Vähän olin pettynyt ruokatarjontaan, mutta muuten tosi jees tapahtuma.

Haltin kanssa oltiin ekana, taktikoin kun halusin olla ensimmäisenä ihan vain sen takia, että ei tarvi huolehtia niin paljon Haltin viilentämisestä rataa ajatellen ja aamulla on vielä tarpeeksi viileää. Lisäksi ei tarvinnut jännittää enää aamun jälkeen.

Rata meni iiiiihan hyvin... vähän jännitin alun pyöritystä (kun Halti ei ole vähään aikaan noita korkeita rimoja hypännyt) - noh, lähtihän se 2-hypyltä väärään suuntaan, mutta sain sen pelastettua vielä, ja toinen jännityksen aihe oli puomin jälkeinen välistäveto, mutta sehän onnistuikin just hyvin (edellisissä SM-kisoissa nimittäin tuli HYL just välistävedossa). Tästä olinkin niin iloinen että en keskittynyt kepeille ohjaamiseen, ja Halti meni väärään väliin. Sitten kun päästiin oikein kepeille, niin Halti ennakoi kai minua, ja karkasi kepeiltä putkelle, ja siitä HYL. Muuten meni ihan mukavasti loppurata. Me oltiin joukkueen kanssa erittäin hyvät hyllyttäjät, eli siis hyvin tasaista HYL-tulosta tehtiin, monien muiden ohella. 

Tässä rata:

Ja tässä rata livestreamista, vähän eri kulmasta (näkyy meidän keppikämmäys):

Livestream

Muuten hengattiin Haltin kanssa katsomossa katsomassa kisoja (oli varjoa), Halti pääsi leikkimään tiibetinterrieri-pennun kanssa ja hengailtiin ympäri aluetta ja käytiin lenkeillä. Pitkä päivä kyllä oli. Pyry oli Myrskylässä hoidossa.

Ensi kaudelle sitten on jo suunnitteilla vaikka mitä tavoitteita. Tavoitteena olisi saada nollat kasattua, jos olisi vaikka ehjä kisakausi ja tietenkin joukkueeseen ja tehdä tulos joukkueradalta (ja toki sieltä yksilöistäkin pikkumakseista)!! 

Viime viikon kisat pikkumaksina

Maanantaina käytiin Sipoossa kisaamassa Salme Mujusen radoilla. Ei ehkä olleet aivan suoraviivaisia ratoja tällä kertaa, ja saatiin harjoitella ihan urakalla keppien avokulmiakin.. Ilma oli yllättäen aika viileä, vain 18 astetta ja lähtiessä 11 astetta. Lisäksi Sipoon JAU:n halli oli aika viileä. Olisi jopa Pyrylläkin saattanut olla tuolla ilmalla vauhtia.

Rimat taisi olla alimmassa mahdollisessa, eli pikkumakseilla 40 cm. Oli vähän jännää, kun viimeeksi ollaan kisattu 60 cm rimoilla. Vauhtiin se ei ainakaan meillä vaikuttanut mihinkään suuntaan mun mielestä, mutta hyppääminen oli rennompaa.

1. agirata, tulos 0/4. sija, etenemä 4,15 m/s

Ekalta radalta nolla, tosin epäilin jo että viimeistään kepeillä menee pieleen, mutta yllättävän sujuva rata (taukoa on ollut aika paljon). Erityisen tyytyväinen olen alkuhässäkästä, keppien jälkeisestä päällejuoksusta ja että ehdin 16-esteen takaakierron lähettämiseen (osaltaan siksi että ehdin 14-esteen saksalaisesta hyvin pois alta).

2. agirata, tulos 5 / 8. sija, etenemä 3,73 m/s

Tokalla radalla alkoi Halti vetää isoja kaarteita joka esteelle. Kepeille vapaa lähetys avokulmaan onnistui hienosti, mutta esim. pituuden jälkeen ja renkaan jälkeen kaarteet oli aika pitkiä, että joutui tekemään töitä että sai aina oikeaan suuntaan jatkon.

Meidän kohtaloksi kävi este 13, eli siinä jotenkin lähdin niistosta liian nopeasti liikkeelle, ja Halti kielsi hypyn, pyörähteli siinä takana muutaman kerran (kun meinasi lähteä hakemaan muita esteitä) ja sitten päästiin taas eteenpäin. Erityisen tyytyväinen olen myös 16-esteen takaaleikkaukseen. Olin ajatellut alun perin tehdä päällejuoksun, mutta katsellessani ennen vuoroani muiden suorituksia tajusin, että ei välttämättä onnistuisi ja onneksi valitsin takaaleikkauksen, joka toimi erittäin hyvin.

Ihan ok etenemä sillä kaartelulla ja kiellosta johtuvalla pyörimisellä. Siinä meni kyllä aikaa.

Sunnuntaina käytiin sitten Järvenpäässä, ulkokentällä viimeinkin. Oli sitten varsin lämmin päivä eli 23 astetta lämmintä ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. 

Oli onneksi varjopaikkoja, ja juottamalla ja viilentämällä koiraa uskon että Haltikin jaksoi paremmin. Tosin tuntuu että se jaksaa ihan milloin vaan. Kuuma kuitenkin oli. Rimat oli 50 cm pikkumakseilla, eli tapissaan, vaikka oli tosi kuuma.

Agirata, tulos HYL

Eka rata oli agirata, ja se meni tosi hyvin kun vaan liikuin rohkeasti ja luotin koiraan. 13-putkeen lähettämisessä kävi jotain outoa, Halti kääntyi just suulla ympäri ja kun yritin saada uudelleen putkeen, niin valitsikin toisen pään. Tosi erikoista, kun Haltia on välillä vaikea saada kääntymään millään ohjaukselta putkelta, jos se sen on lukinnut. Ilmeisesti ei täysin lukinnut, ja itse lähdin liikkumaan liian aikaisin. Ihan missä tahansa tilanteessa Halti kyllä olisi normaalisti lukinnut sen. Ehkä lämpö pehmitti sen pään. Tästä tuli HYL. Muuten rata meni todella hyvin, ja oltiin NIIN SAMALLA RADALLA! Uskalsin A-esteen jälkeen tehdä valssin sijaan sokkarin ja vielä oikeaan kohtaan, ja Halti otti kontaktin hienosti vaikka vähän ollaan sitä treenattu.

Hyppyrata, tulos 0/sija 5, etenemä 4,22 m/s

Hyppyradalla oli useampi kohta josta en ollut rataantutustumisen jälkeen varma.  Esim. miltä puolelta suoritan Haltin kanssa 6-esteen, ja teenkö saksalaisen, japanilaisen vai mitä. Lopulta radalla ex tempore otin vaan takaakiertona ja lähetin ulkosyrjällä putkeen, ja onnistuihan se silleenkin.

Toinen kohta oli 15-putki, kun en saanut päätettyä kumpaa kautta itse liikun, mutta päädyin vaihtamaan puolta ennen putkea, ja vastakädellä lähetin putkeen. Tää oli itse asiassa tosi sujuva rata, ja tästä saatiin nolla!

Nyt alkaa tuntumaan että taas kisaaminen toimii, ja ollaan samalla radalla. Tosin ollaan nyt kisattu lämpimissä oloissa, että en tiedä että hillitseekö se vähän sinkoilua ja sen takia yhteistyö toimii. En valita. Hyvin menee.

Nyt sitten yhdet treenit ennen SM-kisoja korkeammilla rimoilla, ja edustamaan vielä makseissa Agi-Kotkien joukkuetta.

Pyry kävi fyssarilla tänään myös, vähän oli jumia edelleen, mutta ei hälyttävästi. Kuitenkin parin viikon päästä käydään checkissä ja Halti pääsee myös fyssarille.

Pyrystä tähän tällainen ex-tempore kuva, kun Haltista oli niin paljon juttua tuossa alussa.

Ei oo helppoa

Useamman kerran olen yrittänyt alkaa päivittämään blogia, mutta sitten kone on hidas tai ohjelmat ei toimi tai en saa kuvia ladattua puhelimesta tai USB-liitäntä ei toimi.. Kokonaisuudessaan ongelma teknillisesti on tää mun läppäri, joka vetelee viimeisiään. Pitäisi saada vaan hankittua se uusi läppäri jossain vaiheessa, huoh.. Päätin että en yritä nyt ladata ainakaan mitään ylimääräisiä kuvia, kun ei tää läppäri siitä nyt oikeesti innostu, ja kirjoittelen nyt muita kuulumisia..

Mä vaihdoin työpaikkaa maaliskuun alussa, ja sen vuoksi helmikuu oli edellisessä työpaikassa tosi kiireinen ja uuvuttava ja lisäksi nämä kolme ensimmäistä viikkoa uudessa työpaikassa ovat olleet hyvin uuvuttavia. Uusi työpaikka on siis 55 min ajomatkan päässä Helsingissä Malmilla, ja sinne olen ajellutkin viime viikkoa lukuunottamatta joka päivä, ja työpäivät ovat olleet pitkiä. Tarkoituksena on kuitenkin, että jatkan pääasiassa etätöissä kotoa käsin, ja että arki alkaa helpottamaan tässä jossain vaiheessa. Muutaman päivän olen ehtinyt etätöitä tekemään kotoa ja enempi puolikkaita päiviä, joka on helpottanut kyllä heti elämää, jo koiran hoidosta lähtien. Katsotaan, miten tämä työ jatkossa etenee. Parasta on se, että pystyn päättämään omista työajoista liukuman rajoissa taas ja myös etätyöpäivistä ja Helsinkiin menoajasta voin itse päättää, ellei kokoukset yms sitä rajoita.

Vanhasta työpaikasta sain lähtiäislahjaksi asiakkaalta suklaata ja raakaa jauhelihaa, jälkimmäinen koirille tietenkin. Aina hieno lahja!

Koirien kanssa olen joutunut jättämään joitakin treenejä ja kouluttamista väliin, koska en vaan ole ehtinyt enkä jaksanut. Lisäksi Kissatalon vapaaehtoistyöt olen joutunut jättämään tauolle vähäksi aikaa.

Kuitenkin kaksissa kisoissa Haltin kanssa olen käynyt, tammikuussa Vantaalla ja maaliskuussa Kotkassa. Kotkassa saatiinkin kaksi tulosta pitkästä aikaa, ja jopa 2. sijoilla molemmat, toinen nolla ja toinen keppivitonen. Vähänkö oli hienoa. 

Lisäksi ollaan käyty valmennuksissa, Rannikon valmennuksessa Ruukissa ja parissa Taija Mäkelän valmennuksessa Kotkassa. Kävin myös Mental-Sport valmennuksessa, ja kaikissa näissä toistuu sama teema, se keskittyminen! Kisoista ja valmennuksista haluan jotain kirjoittaa, mutta viikkoagitreenien kirjoittamisen taidan jättää väliin, ellei jotain kiinnostavaa tule mieleen.

Pyry kävi hieronnassa (Haltin piti, mutta se aina siirtyi). Se on taas jumissa lapojen takaa. Vähän on mietinnässä että mitähän sitten.. fyssarilla pitäisi käydä seuraavaksi. Ei olla ihan hirveästi treenattu agilityä, eikä korkeilla hypyillä, joten tuskin siitä johtuu. Hyvähän se on tietää, ettei se ole todennäköisesti kovin vakavaa, kun ei kuitenkaan tutkittuna löytynyt mitään luustosta tms..

Pyry täytti tässä 13.3. 7-vuotta! On se jo aikamies pikkuhiljaa. :)

Hieman yli viikon päästä lähdetään Lappiin poropaimennustestaukseen. Halti pääsi mukaan, ja näillä näkymin Pyrykin pääsee mukaan hengailemaan, kun ei hirveän kovia pakkasia ole luvattu (jos joutuisi pitkään odottamaan autossa paikallaan). Ollaan yötä tällä kertaa Oulussa rauhallisella alueella pienessä mökissä, joten ei tule kerralla niin pitkä ajomatka ("vain" 6-7 tuntia Ouluun ja 4 tuntia Kittilään).

Laitan nyt myöhemmin vielä noista kisoista ja valmennuksista, jos tästä vaikka pääsisin paremmin vauhtiin bloginkin pitämisessä.

Ja loppuun kuva-arvoitus ja siihen vastaus... millainen eläin jättää tällaisia jälkiä...

Se on sellainen ryömivä porokoiraeläin, joka jättää tuollaisia jälkiä.. Haltilla on kyllä aina vähän omaa kivaa, mitä muut ei vaan tajua...