sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Aksakisoissa

 Nyt yritän taas kunnostautua kisaamisessa, kun kesä oli niin kuuma eikä juurikaan tullut kisattua.

Käytiin SM-kisoissa elokuun lopussa Turussa Haltin kanssa pikkumaksien karsintaradalla. Meillä kosahti 10-esteellä kun vedin inin-kohdan liian pitkälle, mutta olisi varmaan kosahtanut myöhemmin joka tapauksessa, koska mulla loppui jaloista jaksaminen jo puolessa välissä rataa. 

Tarvisi varmaan päästä tekemään isompia ja pidempiä ratoja enemmän. Toki mulla jalat on kipeytyneet helpommin viime aikoina, ja menenkin jalkafyssarille tarkastuttamaan taas ja katsomaan mitä voisi tehdä niille.

Tässä on kuitenkin rata. Siistiä oli kyllä taas päästä SM-kisoihin, kun ei meillä montaa vuotta enää aikaa ole päästä SM:iin, kun Haltillakin tulee ikää. Vähän kisaamisen vuoksi ei oltu ihan terässä, mutta ehkä sit seuraavina vuosina on eri tilanne.


Sitten käytiin Sipoossa syyskuun alussa Esa Muotkan radoilla, ja tykkäsinkin aika paljon Muotkan radoista, pitkään aikaan niillä en ole ollut. 

Eka rata oli aksarata, ja siellä taisi kosahtaa aika nopeasti, kun oletin Haltin menevät putkeen puomin alla mutta tulikin mun perään (HYL). Sitten sillä vähän levähti kaarrokset muutamassa kohtaa ja otti ylimääräisiä esteitä. En ollenkaan odottanut tätä, kun on viime aikoina kääntynyt kohtuullisen tiukasti. Isoilla radoilla tilanne onkin taas ihan eri.

Hyppyradalle mentäessä oli ennen meitä vähän herkemmän oloinen koira lähdössä niin katsoin karsinassa odotellessa että Halti ei haukkuisi liikaa, niin annoin sille maahan nakkeja, ja sehän oli virhe, kun sehän löysi sieltä jotain ihania juoksutuoksuja ja liimaantui sinne. En viitsinyt temputtaa koska sitten olisi haukkunut (no jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt vaan teettää temppuja). Vielä radalle mentäessä se haisteli maata. 

Kolmas este oli kepit ja olis ollut sille ihan helppo rasti, mutta oli keskittyminen mennyt aivan täysin, eikä pystynyt ollenkaan tekemään keppejä. Tuli pari kertaa pois kepeiltä ja muutaman kerran yritin lähettää kepeille ja vaan haukkui ja pyöri ympyrää. Sain lopulta sen sitten kepeille ja menemään ne kunnolla. Loppu meni ihan ok, renkaan jälkeisellä elämällä ennen putkea mulla nyrjähti nilkka, mutta pystyin juoksemaan loppuun.

Muutenhan rata meni ihan hyvin, kun saatiin keskittyminen löytymään.


Haltihan siis on tajunnut yleensäkin nartut vasta 5 vuotiaana, eli vähän myöhännäisherännäinen. Ei kuitenkaan ikinä sitä ole haitannut narttuhajut treeneissä tai kisoissa. SM-kisoissa varmaan ekaa kertaa meinasi karsinassa odotellessa jäädä meidän jälkeen olevan juoksunartun juoksutuoksuihin mutta pystyi sitten kuitenkin keskittymään. Seuraavissa treeneissä oli myös juoksutuoksuja ja meni kuulemma Haltiksi hitaasti (voi toki johtua muustakin) ja väleissä meinasi kadota haistelemaan hajuja. 

Ja sitten nyt Sipoossa kisoissa ekaa kertaa ikinä se ei pystynyt radalla keskittymään. En osannut yhtään odottaa tätä. Mähän oon ollut hyvin onnekas, että se ei ole juurikaan juoksutuoksuihin reagoinut, mutta olisi voinut luulla ettei se heräisi tähän 7 vuoden iässä enää. Täytyy seuraavissa kisoissa vähän katsoa että ei tuu haisteltua mattoa, mutta varmaan siellä pystyy ihan normaalisti temputtamaankin siinä ennen lähtöä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti