Viime viikon treenejä

Maanantain agitreenit

Maanantaina käytiin Haltin kanssa agitreeneissä. Pyryn jätin kotiin, koska sillä on ääni käheänä, ja yritän säästää sitä haukkumiselta, jotta ääni alkaisi parantumaan. Jos ei tän viikon aikana parane, niin sitten on vietävä vaan eläinlääkärille. Eipä hirveästi ollut hyötyä siitä maanantain äänen säästämisestä, kun tiistaina oli työpäivän aikana käynyt postimies pimputtelemassa ovikelloa, ja arvatenkin koirat oli huutaneet sitten sisällä.

Oltiin hallissa koska oli satanut koko päivä, ja oli ihan kiva, koska meitä oli vain kaksi kantamassa esteitä.

Tehtiin valssiharjoituksia, ja mun valssit oli aika myöhässä ja Haltin kaarrokset aika isoja. Vekkaaminen valsseissa auttoi paljon, siis linjasin, että Halti teki hypyn vähän vinosti. 5-putkelle oli aika haastava ohjaus, koska vierekkäin oli puomi, pussi ja putki. Sain kuitenkin ohjattua hyvin putkeen, ja kerran kokeilin vastakäännöstä 4-esteellä, niin sain vielä paremmin putkeen. 

Yllätyin todella paljon, kun ohjaus onnistui 11-esteeltä kepeille. Tosi hienosti. Oli avokulma ja kaikkea kuitenkin. Tokalla kierroksella tehtiin sitten rata toiseen suuntaan. Yllättävän vaikeaksi tuli kepeille vienti, koska Halti joka kerta aloitti kepit oikein, mutta tuli toisesta välistä aina ulos. Itse alussa ohjasin siten, että odotin putkelta Haltia ja mentiin samaan aikaan. Sitten kun juoksin vaan edeltä kepeille ja ohi, niin Halti meni kepeille tosi hyvin. Eli ei pidä vaan varmistella liikoja. 

Huomasi kyllä että Halti väsyi aika paljon treeneistä, koska koko tiistain Halti oli aika rauhallinen, ja vasta tänä aamuna se alkoi riehumaan kunnolla.

Tokotreeneissä

Unohdin kertoa että viime viikon keskiviikkona vierailtiin molempien porokoirien kanssa omatoimitokotreeneissä. Mulla oli muutama lihapulla mukana, joten pari liikettä päästiin tekemään. Halti pääsi tekemään ryhmäpaikkamakuuta, ja koska viime kerrasta oli varmaan yli vuosi, niin palkkasin aika tiheästi, parhaimmillaan kuitenkin kävin 20 metrin päässä seisomassa, ja n. 30 sekuntia taisi olla pisin aika palkkaamatta. Halti kyllä oli tarkkana kuin porkkana. Molemmin puolin oli koiria. Alun maahanmeno oli aika pomppimista, eli sain sen maahan, ja se pompahti aina ylös kun oli niin innoissaan, eikä malttanut odottaa. Lopulta sain aika hyvän maahanmenonkin siten, että Halti myös pysyi maassa. Sitä tosin ei saanut kehua, eikä palkata maahanmenokäskyn ja jättämisen välissä mitenkään, jotta se tiesi vielä suorittavansa tehtävää.

Paikkamakuun lisäksi tein Haltin kanssa luoksetulon n. 20 metristä, vähänkö oli hieno, tosin meinasin itse unohtaa, että se tulee suoraan sivulle, ja odotin sen kiertävän takakautta, kuten Pyry.

Pyryn kanssa tein seuraamista ja kaukokäskyjä, vapaaksi en hirveästi päästänyt, koska Pyryn pää pyöri kokoajan, kun se ihmetteli koiramäärää ja niiden juoksemista jne.. Huomaa, että on pitkä aika yhteistreeneistä. Seuraaminen oli tosi hyvää ja tiivistä (kotitehotreenit ovat tehonneet), mutta kaukokäskyt ovat unohtuneet täysin, ja varsinkin istumaanmenossa Pyry aina liikkui eteenpäin. Jouduin siis ottamaan ihan läheltä että pääsin itse käsimerkillä auttamaan Pyryn ylöspäin, ei eteenpäin.

Jonkin verran ääntä molemmista lähti, mutta tosiaan agilityssähän ne saa äännellä ihan niin paljon kuin haluavat ja se on toivottavaakin. Menis mulla hermot, jos pitäisi yrittää saada noi sellaiseen vireeseen, että ääntä ei tulisi.

Pyryn jäljestystreenit

Ainakaan viime viikon jäljestyksestä en ole maininnut. Halti pääsi kaksi kertaa maalikoiraksi, ja pääsi moikkaamaan myös valkkarinarttua, joka ei ollut kovin innostunut.

Pyryn kanssa tehtiin treeni, jossa oli maastonvaihdos ja kulmia. Ensimmäiset 2 kulmaa Pyry teki hienosti. Tosin tokassa kulmassa tuli ajokoirauros vastaan, jota väistettiin vähän kauemmas, vaikka Pyry ei hirveästi ottanutkaan siitä häiriötä. Siitä Pyry kuitenkin jatkoi hyvin. Sitten seuraavassa kohdassa oli maastonvaihdos, mutta Pyry olisi selkeästi halunnut lähteä eri suuntaan, ilmeisesti siellä olisi ollut joku parempi haju. Siinä vähän aikaan neuvoteltua (annoin hajun uudelleen enkä antanut lähteä sen haluamaan suuntaan), niin Pyry valitsi oikean jäljen, ja loppu meni hyvin. Jonkun poikaporukan luo Pyry ehkä olisi halunnut mennä, mutta jatkoi hyvin, kun sanoin että jatketaan. Maalissa oli pikkuruinen mäyräkoira, jonka Pyry ilmaisi tosi hyvin ja pääsi moikkaamaankin sitä, vaikka mäyräkoira olikin vähän ujo.

Tän viikon keskiviikon treeneissä oltiin Porvoossa, ja jälki meni puiston läpi, hiekkatielle, siitä asfalttitielle autotien reunaa ja omakotitaloalueelle, siinä oli ainakin neljä kulmaa. Eka tien ylitys oli vaikea, kun Pyryn mielestä piti kääntyä (koska lähellä oli ilmeisesti juoksunartun pissa). Sen tarkastettuaan päästiin jatkamaan, paitsi tienylityksessä tuli kolme koiraa eri suunnista, ja pari provosoivaa urosta vielä, niin jouduin ottamaan Pyryn aika lyhyelle. Hiekkatiellä se narttu oli taas mennyt ja meinattiin jumittaa muutamassa kohtaa ja seuraavasta käännöksestä Pyry olisi halunnut mennä eri suuntaan, koska ihana narttu. Kun saatiin Pyry luopumaan siitä hajusta, niin Pyry jäljesti tosi tarkasti loppumatkan. Ihan lähelle etsittävää koiraa Pyry ei halunnut (leikkaamaton snautseriuros), mutta merkkasi suunnan yhden tienristeyksen päähän. Sain Pyryn kuitenkin jatkamaan lähemmäs. Pyry jäljestää kyllä niin hyvin, ja kuinka mahtava se päivä onkaan sitten kun saadaan se luopumaan jäljellä narttutuoksuista!

Pyryn jäljestys on parantunut tosi paljon kaupungeissa, se ei ota enää niin paljoa häiriötä, ja pystyy jatkamaan matkaa jos tulee suurempi häiriö. Kulmatyöskentely on tosi hyvää jo ja Pyry oikeasti keskittyy, ja sen näkee että se jäljestää keskittyneesti. Ainoastaan melkein kaikissa jäljissä tulee kohta jossa Pyry haluaisi mennä toiseen suuntaan, tai jää jumittamaan joihinkin narttupissoihin. Yhdellä jäljellä se tosin halusi ehkä selkeästi oikaista, ja tuuli saattoi painaa jäljen siihen suuntaan. Kyllä se tästä paranee kokoajan, ja pystyn aina paremmin lukemaan Pyryä. Vielä kun oppisin lukemaan, että koska se on lähdössä toiselle (narttu)jäljelle, ja koska se oikeasti seuraa oikeaa jälkeä, mutta haluaa vain oikaista tai haju oikeasti vie sinne.