sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Sanna Heinosen agilitytreenit

Mä olen ollut flunssassa lauantaista lähtien, ja eilisen koiratappelun jäljiltä mä olen tänään ollut aivan jumissa, ja hyvä että liikkumaan olen päässyt. Ja flunssa vaan pahentunut. Kuitenkin agitreeneihin oli tottakai mentävä. Olin kyllä varautunut jättämään väliin, tosin jos siis Pyry olisi aristanut jotain kohtaa sen tappelun jälkeen.

Tällainen oli rata:

Eikä mennyt kovin kehuttavasti. Itse olin jo ihan uuvuksissa ja henki meinasi lähteä kun leikittiin lelulla aluksi.

Eka kerta meni hyvin esteelle 11 asti, josta alkoi hidastelu. Puomin kontaktilta lähti tosi hyvällä vauhdilla edessä olevalle esteelle, ja eteni hyvin varsinkin kun otin itse etäisyyttä Pyryyn, ja putkeenkin meni hyvällä vauhdilla. 11-esteen jälkeen Pyry ei yhtään tykännyt tuollaisista kiemuroista, ja hidasteli kunnolla. Tuli jälkeenpäin mieleen, että olisin voinut ohjata pakkovalssin tapaisella 12-esteelle, jolloin itse olisin pysynyt paremmassa liikkeessä. Sitten pitikin ottaa alusta uudelleen, ja vielä tässä taisi olla hyvä vauhti 8-esteelle asti, josta alkoi vähän hidastelu, ja 9-esteellä en sitten vaan osannut ohjata kunnolla, sitä huonommin meni, mitä useammin yritettiin. Kyllä jouduin jo sanomaan kouluttajalle, että nyt ei vaan voida tehdä tuota enää. Tehtiin 11-15 esteillä lelupalkkaamista eka 11-esteen jälkeen, sitten 12-esteen jälkeen jne. Siten että kouluttaja palkkasi Pyryä, eikä mun tarvinut keskittyä siihen. Pyry tykkäsi tällaisesta leikistä.

Pätkä esteet 15-23 meni hyvin, koska olin paremmin liikkeessä, ja Pyry pääsi tekemään hommia vähän kauempana musta. Kepeille tein persjätön, ja Pyry meni toisesta välistä. Toisella kerralla Pyry meni kyllä oikein kepit, mutta toooodeeellaaaa hiiiitaaaastiiiii.. Sitten tehtiinkin namihetsausta kepeille siten, että kouluttaja meni keppien päähän namien kanssa, ja mä lähetin kepeille. Ekalla kerralla yritti karata puolesta välistä keppejä nameille, mutta toisella ja kolmannella kerralla teki todella nopeasti. Kyllä sen saa sieltä hitaasta moodista nopealle, kun tietää mistä nappuloista painaa. Sitten tehtiin esteet 21-26, ja hienosti meni. Tein persjätön myös keppien jälkeen.

Tehtiin vielä kerran alusta, ja kouluttajalla oli namialusta, ja Pyry yritti pari kertaa kesken radan lähteä kouluttajan luo, mutta tuli sitten mun luo suorittamaan rataa kuitenkin. Tehtiin 12-esteelle asti. Sitten lopuksi tehtiin hassuttelua, eli esteet suoraan 19-18-putki ja 26 (piti siinä olla yksi este vielä välissä mutta Pyry meni ohi namialustalle). Pari kertaa Pyry meinasi lähteä ennen radan suorittamista namialustalle, ja meni aina putkea läpi ja yritti alustalle. Lopulta sain sen 19-esteen luokse, ja siitä kyllä vauhdilla meni namialustalle radan kautta.

Sain ohjeita, että pitää antaa Pyryn pelleillä, ja kehua paljon, kun on tällainen mulle niin herkkä koira, joka haluaa kovasti tehdä oikein. Ja että pitäisi vaan luottaa koiraan, Pyry tekee just niin kuin ohjaan, ja mielellään siten että annan sille tilaa tehdä. Itse olin kyllä niin sekaisin, ja jumissa ja tukossa flunssasta, että ei siitä treenaamisesta meinannut tulla mitään. Miten tuntuukin, että joka toinen agikerta mulla on surkea päivä, ja joka toinen kerta onnistuu sitten. Tänään käytiin vielä äidillä ja sitten vielä Siltakylässä isällä, ja tuli matkanteosta ihan työpäivän mittainen, sellaiset kahdeksan tuntia.

Huomenna ei mennä agitreeneihin, että pääsen palautumaan, tekee Pyryllekin hyvää kolmen rasittavan päivän jälkeen levätä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti