Agiepikset tiistaina Kotkassa

Tähän aluksi (ennen kaikkea tulevaa manailua) pitää vain todeta että on mulla kyllä huippukoira. Varsin ekalla radalla into oli niin hienoa, ja vaikka tokalla radalla vähän himmailtiin jokaikisellä kontaktilla enemmänkin, niin kaiken kaikkiaan Pyryllä oli kiva meno päällä, eihän se sentään ravannut kuin yhdessä paikassa :)

Tiistaina oltiin siis epiksissä Kotkassa. Jännitti taas niin pirusti, että saa nähdä päästäänkö ikinä virallisiin.. tai tarviiko edes, ehkä käydään vaan epiksissä :) Ainakin nyt tuntuu että olisi hyvä tämä vuosi käydä vain epiksissä. Täytyy sanoa, että mikään kiire ei ole virallisiin, nimittäin 2- ja 3-luokassa alkaa maksien hyppykorkeudet olemaan 60-65 cm, ja en millään haluaisi kuitenkaan hirveästi hypyyttää niin korkealla. Kuitenkinhan se pitäisi aina joskus myös treeneissä hyppiä niin korkeita. Agilityhän ei pitäisi olla korkeushyppykisa. Aina se omaa säkäänsä korkeammalle hyppiminen rasittaa. Tosin yritän selvittää tässä, että onko olemassa tuomareita, jotka 3-luokassakin käyttäisi 55cm rimoja.

Noh enivei. Saatiin myös videoevidenssiä. Ilmoittauduin mölliagiradalle sekä kilpailevien agiradalle. Hyppärille en ilmoittanut kun ajattelin että se olisi turhan tylsää (pelkkiä putkia ja hyppyjä), mutta luulen että ekana ratana Pyry olisi mennyt ihan mitä vaan vauhdilla.

Pyry meni vähän kierroksille odottaessa, ja se näkyi ns. terävyytenä lähellä häslääviä koiria kohtaan. Eka rata siis meni aika mageella vauhdilla, ainoastaan lähdössä ei meinannut pysyäkään, ja kontakteilla jäi hillumaan siten, ettei laittanut etutassuja maahan. Mä ilmeisesti jotenkin käskytin oudosti Pyryä hermostuksissani tai liian aikaiseen tai jotain, ja Pyry jäi ihmettelemään mitä sen pitäisi tehdä. Joten aikaa meni ekalla radalla juurikin kontakteilla.

Tässä ratapiirros, rata oli sikahelppo vauhtisuoraa täynnä:

Kontakteista siis. En siis päässyt liikkeestä vapauttamaan Pyryä suoraan seuraavalle esteelle, kun en saanut Pyryä edes kontaktin alaosaan. A-esteellä jäi sinne huipulle hillumaan, kun ei nyt tajunnut mitä mä ajoin takaa. Siis treeneissähän varsinkin A-este on aina ollut varma ja suht. nopea, puomilla tosin on hidastellut aikaisemminkin kontaktiosuudella. Täytyy siis ottaa puomin kriteerit syyniin. Näitä lukuunottamatta  rata oli nopea, ja tulokseksi tuli -16,99! Olisi ollut siis vielä parempi aika jos oltaisiin kontaktit saatu treeninomaisesti suoritettua! Eli ihanneaika oli 52s, ja meidän aika 35,01. Mä oon hirveen tyytyväinen tästä radasta. Helppohan se oli, pelkkää suoraan juoksemista. Loppusuoralla piti lähtee kipittää kovaa etukäteen, että ehdin tarpeeksi pitkälle. Tässä alla video suorituksesta:

Mut, hei, sijoituttiin kolmanneksi mölliradalta! Mä sain suklaata ja Pyry sai koirannamia.

Toka (kisaavien agi)rata taas, noh, siellä jumitettiin pääosin joka ikisellä kontaktiesteellä. Itse tosin olin siinä vaiheessa väsynyt, ja verensokerit oli ehtineet turhan alas pitkän odotuksen johdosta, joten ei sitä Pyryltäkään voi odottaa täyttä menoa. Pitää oikeasti kiinnittää huomiota tuohon paikan päällä syömiseen, ettei pääse taas tapahtumaan näin. Silti tästä huolimatta, olen huomaavinani, että Pyry ei toisella radalla enää mene "täysillä". Sen huomasi varsinkin kepeissä, kun se mateli ne normaalin vauhdin sijaan. Vasta keppien loppupuolella oli normaalimpaa suorittamista.

Tässä ratapiirros, edelleen todella helppo rata:

Meillä meni reilusti yliaikaa, ja puomin ylösmenokontaktilta tuli 5 virhepistettä, kun hyppäsi yli. Tässä pitää muistaa että en lähde vedättämään Pyryä kontakteilla hirveän pitkälle, vaan pysyn hollilla, ettei ottaisi hirveän suurta loikkaa. Ja muutenkin joudun aina turhan kauas kun Pyry suorittaa vasta kontaktia (treeneissä). Ja siis suurin osa yliajasta johtui kontakteilla jumittamisessa, kun yritin saada sen eteenpäin siinä puomin alastulolla. Puomilla jäi 4o-asentoon hidastellen, A:lla ei meinannut etutassut päästä loppuun asti, ja keinulla kesti jonkun aikaa että sai sentään ne tassut alas asti. 

Keinun jälkeen jo unohdinkin että kumpaan päähän putkea piti lähettää ja vähän luovutin, mutta meni loppurata sentään oikein. Mutta siis voi olla, että noi kontaktiongelmat johtui mun jännityksestä, ja mun Pyrylle oudosta käskytyksestä ja turhasta varmistelusta ja etten luottanut Pyryyn kisatilanteessa. Eli seuraavan kerran pitäisi vaan tehdä samalla tavalla kuin treeneissä, eikä turhaan varmistella kontaktiosuuksilla ja sitten kärsiä siitä. Joka tapauksessa epiksethän on hyvä paikka ottaa rauhallisesti, eikä tarvitse miettiä sekunteja, kunhan vaan keskittyy koiraan.

Tässä viideo:

Keppien suoritukseen ei sinänsä ole mitään muuta "korjauskeinoa" kuin vire. Pyryllä täytyy olla vire korkealla, jotta se suorittaa kepit hyvällä vauhdilla. Ja tässä radassa sitä ei tarpeeksi ollut.

Opettavaista tosin oli huomata paljon aikaa meni kontaktien varmisteluun tokalla radalla, näin ajatellen kisojen ihanneaikoja. Aikaa siihen ei siis ole. Näissä epiksissähän tosin on juuri se hyvä puoli, että niissä voi hyvällä omallatunnolla kuitenkin käyttää aikaa niihin asioihin mitkä ei vielä toimi.

Hirveän tyytyväinen olen tuohon keinuun, että Pyry ei ole enää varovainen sen kanssa. Itse tosin toppuuttelin sitä aika voimakkaasti siinä, ettei vahingossakaan ylläty.

Tästä ei sijoituttu varmaankaan mitenkään. Ihanneaika oli 48s, ja aikavirhe oli 15,07, eli kokonaisaika oli 63,07 meidän kontaktisähläilyjen johdosta, Lisäksi saatiin se 5 virhepistettä kontaktilta, eli tulos oli 20,07. En jäänyt enää odottamaan lopputuloksia, kun meidän jälkeen siellä meni kaikenlaista bortsua, kelpietä ja belgiä, että ei olisi ollut edes hyvällä ratasuorituksella mahiksiakaan. Vähän kyllä jo tässä vaiheessa tuli toivoton olo meidän agilitykisaamiselle, kun katselin noita turbokoirien suorituksia.... eihän pitäisi verrata, mutta helpostipa kisoissa tulee verrattua.

Ja mitä tästä opimme

Mietittäviä asioita:

• keppiradalle oikea vire
• puomien kontakteille mahdollisesti eri systeemi?
• vain yksi rata/kisa?
• vireen nosto tokalle radalle

Kontaktit

Kontakteja kovasti olen miettinyt. Tosiasiahan on se, että ongelmaa ei ole treeneissä. Eli tässä ongelma oli lähinnä mun vääräaikaisesta käskytyksestä. Oikea-aikaisena kontaktit toimii. Tai jopa ilman käskytystä (vaikka siihen en 100 % luota). 

Kuitenkin sain vinkkejä toisenlaiseen käskytykseen, minkä otan tosissani harkintaan. Voisin nimittän antaa kontaktikäskyn jo ennen kontaktiestettä (eikä koiran alastullessa estettä), ja tällä käskyllä koira kiirehtii kontaktiosuudelle oikeaan asentoon. Hauskahan tässä olisi puolen vuoden välein vaihtaa käskytapaa. On kohta Pyryn pää todella pyörällä. Mutta pitää miettiä. Ja pitääkö taas varmuuden vuoksi vaihtaa käskysanaa. Tämähän voi tosiaan toimia ihan hyvin Pyryn kanssa, koska Pyryllä tarvitsee olla aina joku päämäärä radalla. 

Toimiihan tuo aikaisempikin tapani, kunhan vain en hermoile, ja käskytän kuten treeneissä.

Tänään kävin pihalla tuolla mun kontaktiesteentapaisen puolikkaalla Pyryn kanssa tekemässä muutaman kontaktin äänettä, ja kyllä se ilman käskyä sinne kontaktille menee ottamaan oikean asennon ja kuitenkin juoksin eteenpäin. Tosin kun Pyry on kierroksilla, niin silloinhan se ei pysähdy ihan varmasti, paitsi ehkäpä A-esteellä.

Kisatunnelma

 Toinen asia joka mietityttää, on Pyryn vire toiseen rataan kisatunnelmassa. Eka ratahan menee vauhdilla, mutta tokaan on vire laskenut aika hyvin. Mietin sitä, että pitäisikö meidän vain käydä yhdellä radalla/kisa. Sillä ei ainakaan tapeta Pyryn innostusta. Luulen että ainakin aluksi voitaisiin käydä pelkästään yhdellä kisaradalla pelkästään, ja katsotaan sitten miten edetään.

Kuitenkin kiinnostaisi pystyä vetämään kaksi rataa kisoissa. Kolmea rataa ei kannata edes Pyryn kanssa haaveilla. Ennen ekaa rataa Pyryä voi temputtaa ja se voi saalistaa nameja, ja vauhti on mitä mainioin. Mutta ennen tokaa rataa temputtaminen ei enää riitä, kun Pyry on saanut jo ekalla radalla purettua kaiken patoutuneen energiansa, ja Pyry ns. kyllääntyy nameihin.

Pyryn kanssa ei voi välttämättä leikkiä ennen rataa, koska sitä se ei tähän mennessä ole kertaakaan suostunut epiksissä tekemään. Treeneissä kyllä voidaan leikkiä. Joten sain vinkiksi haukuttaa Pyryä. Tätä voisin kokeilla. Treeneissähän Pyryn haukuttaminen toimii (joskus saattaa mennä vähän ylikin), joten se olisi helppo tapa nostaa virettä kisoissa. Ei tarvitse edes varoa muita kisaajia hirveästi, kuten leikittäessä joutuu varomaan. Tätä kokeillaan, sitten kun uskalletaan uudelleen kahdelle radalle.

Oli muuten hankalaa se toiseen rataan odottaminen, kun epiksissä tuomari vaihteli aina säkäluokkien aloittamisjärjestystä, ja joutui vahtaamaan pitkään että koska piti mennä tutustumaan rataan, ja koska oli oma vuoro (oltiin Pyryn kanssa kisaavien radalla ensimmäisenä maksina). Ja Pyryn viihdyttäminen sillä välillä oli hankalaa, koska tämä yksi lappalainen alkoi ulisemaan heti kun tuli tylsää..

Pyry meni myös aika kierroksilla paikan päällä, ja se tosiaan näkyi terävyytenä muihin koiriin. Hassuinta oli se, että Pyry yritti hyökkiä hovawart nartun päälle kun se tuli siihen viereen. Narttu oli treenikaverin, ja sekin kyllä sanoi Pyrylle, että nyt kyllä olet poika erehtynyt. Pyry oli vaan sitä mieltä että kyseinen narttu on häiriöksi. Kyseisen treenikaverin afgaaniuros tosin ei herättänyt Pyryssä taas mitään tunteita. 

Lauantaina sitten Kotkaan agivalmennukseen, tuleepa ainakin treenattua agilityä tällä viikolla..