Halti sai ennen treenejä leikkiä Vaisto-porokoiran kanssa, ja purkaa energiaa. Käytiin pentujen kanssa pieni lenkki ensin, ja kun suurimmat höyryt oli saatu pihalle, niin pääsivät leikkimään pihalle. Lenkin alkupätkä oli aika kaaosta, kun Halti huusi ja ärräs, kun patosi energiaa hihnassa, mutta leikit meni oikein hyvin edelleen, varsinkin kun ihmiset pysyy pois alta.
Pyryn Mannerin treeneissä oli kaksi lyhyempää rataa. Meillä oli niin paljon möllitasoisia treenaajia (itse ainoa kisaava), niin oli helpommat radat. Tosin kylläpä niissäkin piti paljon korjailla meidänkin osalta..
Ensin tehtiin valkoisilla numeroilla oleva rata. Ekalla kerralla Pyry meni 6-putkella väärään päähän, mutta muuten puhtaasti koko rata. 3-putkella tein persjätön, koska sitten ei tarvinnut kääntyillä pakkovalsseihin. Ehdin hyvin 5-esteen taakse, ja tein 8- ja 9- esteille persjätöt.
Korjattavaa oli lähinnä ajoituksissa. Pyryllä kun ei haluta nipottaa lähdön varastamisesta, niin päädyttiin siihen, että jätän Pyryn jatkossakin pitkälle ekan esteen taakse, että kun se varastaa ja lähtee, niin ehdin itse joka tapauksessa ohjaamaan. Kisoissa tietty ei aina ole tätä mahdollisuutta, kun ei ole juurikaan tilaa lähtöalueella.
5-esteeltä putkeen valssissa piti ajoittaa paremmin, ja etten ajautunut liian pitkälle ohjaamaan.7- ja 8-esteiden persjätöt piti olla terävämpiä (eli parempi rytmitys) että Pyrykin tulisi terävämmin esteen takaa mukaan. Kaikkiin muihin sain paremmaksi, paitsi 8-esteen persjättö oli edelleen vähän vaisu mun osalta. Kokeiltiin sitten sellaista vaihtoehtoa että 8-esteelle lähetän hyvissä ajoin, ja pussin vasemmalta puolelta ohjaan ja teen persjätön pussin jälkeen. Kerran onnistui. Pari kertaa Pyry sotkeentui pussiin, ja jotenkin luulen että se liittyi siihen, että ohjasin vasemmalta puolelta. Pyryhän on aiemminkin sotkeentunut juuri tuohon Loviisan kentän pussiin, on turhan kevyttä tavaraa. Sitten loppuaika treenattiinkin pussiin menemistä siten, että taas se pää pysyisi alhaalla. Manner oli sitä mieltä että Pyry kun on niin pystyssä kulkeva, että sen kanssa pitää aina säännöllisesti treenata pussia siten, että se laskee päätä namialustan avulla alas. Ei olla ainakaan vuoteen tätä treenattu. Jäi tuohon pussiin yksi shelttikin jumiin kerran.
Tokalla kerralla tehtiin mustilla numeroilla olevaa rataa. 1-2-kohtaan lähdin vauhdista Pyryn kanssa ja tein persjätön ja takaakierron. Pyryllä kun oli noissa kisoissa puomin alastulokontaktin yli hyppäämistä, niin nyt sitten namialustalla varmistin sitä namialustalla että pysähtyy. Loput kerroista Pyry ei pysähtynyt mutta meni puomin alas asti. 7-hyppyesteelle olin suunnitellut niisto-persjätön, mutta ei tänään oikein onnistunut, joten twistin tapaisella ohjasin ensin takaakiertoon, ja toiselta puolelta sitten vedin mukanani (tuntui vähän kyllä saksalaiselta, mutta voi johtua siitä että tein sen ohjauksen sovelletusti). Tämä onnistui hyvin, paitsi itse unohdin katsoa sitä koiraa, ja Pyry ohjaantui aina pituuden viereiselle esteelle. Kunnollisella haltuunotolla tuli oikein.
Kouluttaja piti pussin suuta vähän ylhäällä ettei Pyry kesken rataa sotkeentuisi siihen (pussi toki käännetty toisin päin kuin kuvassa), ja Pyry jäi aina ihmettelemään sitä kouluttajaa, että missä ruoat. Loppu meni joka kerta vähän kökösti, kun pussilla vauhti loppui, niin en saanut enää rytmitettyä oikein, vaikka Pyry kyllä tuli sitten kyllä oikein. Kerrankin ohjasin kahden putken väliin (13- ja 14-putket), ja Pyry meni eka väliin, ja sitten tuli sieltä ja meni itsekseen oikeaan putken päähän, ilman että mä korjasin. On se vähän kiltti pieni koira. Loppua kohti muutenkin vähän luovutin, joten Pyrykin sitten vähän luovutti. Muuten Pyryllä oli hyvä vire ja oli mukana kokoajan.
Radoissa oli hyviä juoksupätkiä, jotka sopi meille. Tykkään näistä Mannerin radoista juuri tämän takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti