torstai 15. toukokuuta 2014

Aina ei voi vaan onnistua..

...porokoiran kanssa vaan meinaa tulla aika usein tällainen tunne..

Tänään Loviisan agitreeneissä oli ihan järkyn paljon hajuja joiden perään tää yks olis halunnut lähteä, eikä millään olis halunnut keskittyä mihinkään aksailuun. Jotenkin todella omissa maailmoissaan. Yritin herätellä ja leikkiä sen kanssa, mutta ei vaan syttynyt mihinkään (Kotkan treeneissä siis hyppii kokoajan käsiin ja vaatii multa oikein tekemistä ja on kokoajan valmiina). Rataa kun tehtiin, niin tuntui että teki hidastettuna kaikki esteetkin. Hyvin irtosi tietty pitkällekin esteille, mutta aika rauhalliseen tahtiin.

Meillä oli kontaktit teemana, ja kun ekalla ratakierroksella huomasin, että mulla oli tänään todella hidas koira, niin päädyttiin sitten treenaamaan pelkästään kontakteja.  Pitäiskö vaan treenata kerran viikossa, ja jättää tää toinen treenikerta pois, vai johtuuko tää vaan jotenkin siitä Loviisan kentästä?? Tai sitten siellä vaan oli tällä kertaa niin paljon hajuja ettei vaan pysty. Viimeeksikin haisteli paljon, vaikka ei yhtä paljon. Tietty alkeiskurssit on viime viikolla alkaneet, onkohan nyt niin paljon uusien koirien hajuja. Ollaanhan me samalla kentällä koko talvi treenattu, eikä nyt mitenkään oo haistellut erityisemmin kentällä.

Enivei, rata:

Mietittiin kovasti miten saadaan Pyryn hengailu varsinkin A-esteen harjalla loppumaan, ja siis tulemaan nopeasti alas. Namialusta ei käy kontaktin päässä, koska Pyryllä on vain namialustalla välillä ja se ehdollistuu vahvasti namialustaan. Kokeiltiin, että jos itse en pysähdy ollenkaan, vaan käsken kontaktille, ja jatkan juoksemista, niin sinne harjalle se jää. :) Aika huvittavaa.. Mutta sitten päätettiin kokeilla sitä, että jätän namialustan muutaman metrin päähän A-esteestä silleen että Pyry näkee, ja näin Pyry tuli vauhdilla heti alas, ja pysähtyi käskystä kontaktille, ja vapautin namialustalle. Voi olla että se ehdollistuu näinkin namialustaan, mutta ei se ainakaan ole suoraan esteen päässä odottamassa. Voinhan sitten siirtää sitä namialustaa vaikka seuraavan esteen taakse jne.. Tehtiin tätä A-esteellä ja sitten puomilla, puomilla himmaili nyt enemmän. Lopulta tehtiin ihan lyhyt radanpätkä esteet 7-8-9-10 ja meni kyllä vähän paremmalla vauhdilla, tosin se vastasi enemmänkin sitä meidän maanantain hengailuvauhtia. Parempi sekin, sillä vielä hitaammalla vauhdilla on jo tosi vaikeaa ohjata koiraa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti