Haltin kanssa käytiin iltakisoissa Järvenpäässä siis maanantaina. Siellä oli neljä starttia, ja otin toisen ja kolmannen startin jotta ei tarvi töistä aikaisemmin lähteä. Siellä oli kaksi rataa samaan aikaan menossa, toisella radalla hyppyrata (Anne Savioja) ja toisella radalla agirata (Marja Lahikainen).
Haltihan osallistuu ensi viikonloppuna Agi-Kotkien SM-joukkueessa SM-kisoihin, joten piti käydä vielä treenaamassa ulkokisoja. Olihan siinä treenattavaa erityisesti, kun oli vieras paikka, vierekkäisillä radoilla kisat menossa, koiria ympärillä (ei aitoja) ja tosi monella nartulla juoksut. Meillä kotona naapurisssakin oli juoksut, joten Halti meni maastoja kisoissakin alaleuka väristen ja suu vaahdoten.
Kuitenkin kun palkka tuli esiin ennen ratoja, Halti oli aivan valmis hommiin, eikä muistanut muita koiria tai juoksunarttuja enää ollenkaan. Tosi hyvä keskittymiskyky. Kaiken lisäksi muuten satoi koko kisojen ajan.. no, parempi se kuin kaamee helle.
1. agirata, 5 + yliaikaa
Eka rata oli Lahikaisen agirata, jossa 60 cm rimat.
 |
| ratapiirros ei ehkä täysin pidä paikkaansa 9-15-esteiden välillä, kun en sitä osaa muista niin tarkkaan |
Paljon oli paikkoja missä ajattelin että pitääpä nyt varmistella, joka koitui vähän meidän kohtaloksikin sitten ajan kanssa. Varmistelin sen verran, että oli vähän hidasta menoa, ja yhden hypyn Halti kielsi (10), jossa en sitten varmistellut. Puomin kontaktille ei pysähtynyt, vaikkakin kyllä otti sen hienosti. A-esteen kontaktin otti toisaalta aivan oikein.
Vähän mietin että miten teen kepeillä, mutta siihen päätin tehdä vaan keppien jälkeen päällejuoksun, ja tosi hyvin onnistui ja uskalsin liikkua reilusti jo keppien ohi vielä Haltin suorittaessa. Kyllä mä opin uskaltamaan pikkuhiljaa enempi ainakin joillain osa-alueilla.
Tulos 7,35 (5 + yliaikaa 0,35), ja etenemä 3,43 m/s
2. hyppyrata, tulos 0
Saviojalla oli hypärillä 55 cm rimat, aivan ihanaa. Näkyi myös Haltin vauhdissa kun ei tarvinut keskittyä hyppäämiseen.
Olin vähän harmissani mun omasta varmistelusta ja hidastelusta edellisellä radalla, joten tälle päätin sitten lähteä tekemään kunnollista varmistelematonta rataa. Haukutin jopa Haltia jonkin verran ja hetsasin sitä, vaikka ei sitä hirveästi uskalla aina tehdä ettei lähde zompailemaan omiaan.
Ja just hyvä rata tulikin. Ainoa vaikea kohta oli kepit, ja se selvitettiin todella hyvin pakkovalssin tapaisella ohjauksella, ennen sitä putkesta tuli aika pitkä kaarros mutta muuten oli aika hyvä rata. Tällaisia ratoja pitäisi lähteä tekemään, ja etenkin keskittyneesti ja ilman varmisteluita.
Ja tästä tulikin siis nolla, ja etenemällä 4,34 m/s. Olisi voinut olla siis parempi etenemä, jos se yksi kaarros ei olisi mennyt pitkäksi, mutta ihan hyvä.
Tässä on vielä video:
Tähän sitten loppui ensimmäinen Haltin SM-kausi. Syyskuussa aloitettiin kisaaminen, maaliskuussa noustiin kolmosiin, ja nyt kesäkuun alkuun mennessä saatiin kerättyä 4 SM-nollaa, jotka sisältää tuplanollan. Ei paha. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi seuraavalle SM-kaudelle, etenkin kun 1.1.2018 Haltista ehkä tulee pikkumaksi, että ehditäänkö paljon keräämään maksi-luokassa niitä nollia, että kummasta luokasta sitten vuoden alussa kannattaa niitä kerätä.
Oman liikkumisen kanssa pitää tehdä enemmän töitä, ja koiraan luoton kanssa, jotta voidaan tehdä oikeasti täysiä, mutta kyllä meidän radat ovat alkaneet aina vaan olemaan parempia, ja vaikuttaa paljon se, että voi luottaa koiran tekevän oman hommansa radalla ja itse vaan keskittyy omaan hommaan, eli ohjaamiseen ja liikkumiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti