Odotuksen tuskaa

Tänään varmistui että seuraava toko-koe on Lahdessa 7.12.2013. Eli ensi viikon lauantaina jo! 

Mennään siis yrittämään seuraavaa ALO1-tulosta. Tuomarina näköjään on sama, Marita Packalén, mutta tuskin samoihin pisteisiin päästään uudelleen. Pitää yrittää seuraavaan kokeeseen katsoa toinen tuomari (ettei tule turhan yksipuolinen näkemys meidän osaamisesta). Toivotaan kovasti sitä 1-tulosta (toivotaan parasta ja odotetaan pahinta), ja se pitäisi olla edelleen mahdollista kunhan Pyryn vireen saan hyväksi, ja kun ei mene yksikään liike nollaksi (ja paikkamakuu on rauhallinen - ei katsekontaktia toisen provosoivan uroksen kanssa, jota pelkään eniten).

Ollaan todella vähän treenattu tokoliikkeitä. Meillähän ei täällä Loviisassa ole sisähallia, missä treenata, ja arki-iltaisin on aikas pimeää treenata ulkona vapaana tehtäviä liikkeitä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin päässyt käymään jo syksyllä (syys-lokakuussa) tarpeellisen määrän kokeissa, mutta Pyryn varoajat nukutuksista on sitten sekoittaneet pakkaa.

Vähän ollaan tehty kuitenkin sisällä siirtymisiä, välien palkkausta, ja lyhyitä seuraamisia. Ulkona pihalla ollaan muutamaan kertaan käyty valoisaan aikaan treenaamassa seuraamista ja luoksetuloa. Myöskin kaupungilla olen joinakin iltoina muistanut teettää jossain puistossa muutamia liikkeitä.

Tämän ja ensi viikon treenisuunnitelmaa tähän siis (empä tosin tainnut viimeeksikään sitä suunnitelmaa aivan tarkkaan noudattaa):

• Treenataan edelleen sosiaalista palkkausta, liikkeiden välien palkkausta, ja seuraavan liikkeen alusta palkkausta
• Treenataan useamman liikkeen sarjoja ja palkkaus joko sosiaalisen/aktiivisen palkan (pyörähdys tms) jälkeen tai seuraavan liikkeen perusasennosta/liikkeen alkaessa
• Pyydän sunnuntain ryhmätreeneissä jonkun liikkuroimaan liikkeen alkuja ja pitämään kiinni kun juoksen pois näkymistä, sekä liikkuroimaan "käsky" maasta istumaan-treenissä sekä ehkäpä muutama liike liikkuroituna
• Yritän saada sunnuntain ryhmätreeneihin paikkamakuun, jossa Pyry joutuu odottamaan maahanmenoa pidempään - ja palkkaus heti maahanmenosta & palkkaus istumaan tulemisesta vaikka eka heittämällä palkan taakse Pyryn nähdessä tms
• Vauhtihyppyjä tokoesteen yli ja palkka lentää heti suuhun (enintään 3 kertaa) ja enintään kerran kokeenomainen liike
• Vauhtiluoksetuloja leluun
• Seuraamisesta maahan - Luoksetulo- Seuraamisesta seiso + palkka näiden jälkeen (ettei ole heti luoksetulosta aina)
• Lyhyitä seuraamisia, paljon käännöksiä ja palkkausta heti käännöksistä
• Muutamia pitkän kaavan seuraamisia palkkaus sos./aktiivisen palkan jälkeen

Ja edellisistä kokeista viisastuneina:

• Pyrin liikkumaan vähemmän liikkeiden välissä (jos vaikka se seuraava liike alkaa samasta paikasta)
• Treenataan sitä maasta perusasentoon istumista liikkurin kanssa
• Seuraamisen käännöksiä treenataan aina lisää

Ennen kokeen alkua samana päivänä

• En treenaa paikkamakuita, ainoastaan treenataan häiriön sietämistä/katseen siirtämistä pois muista koirista (paikkamakuuta ajatellen)
• Paljon juoksuseuraamista ja käännöksiä
• Paljon palkkausta heti käännöksistä
• Leikkimistä/lelun repimistä parin askeleen seuraamisesta
• Muutama palkkaus lyhyen seuraamisen jälkeisestä seuraavan liikkeen perusasennosta

Ja tänään heti töiden jälkeen treenaamaan kaupungille pariin puistoon, mistä löytyy häiriötä.

Ja nyt alkoi jännittämään :D Toivottavasti saan jonkun sinne kuvaamaan meidän suorituksen. Ketään ihan läheistä en todennäköisesti voi ottaa, jotta itse pystyn keskittymään täysillä Pyryn lämmittelyyn ja vireen nostoon, ja ettei Pyrylle tule tarvetta pitää laumaa kasassa.

Agitreenit; ratatreeni

Tänään oli vuorossa ratatreeni. Eli käytiin ensin yksinään rata läpi, ja mietittiin ratkaisut ohjauksiin. Sitten tehtiin rata, ja sen jälkeen kouluttaja näytti miten olisi kannattanut ohjata...

Tässä on rata:

Ekalla kerralla Pyryllä oli taas paljon kovempi vauhti kuin olin ohjaukset suunnitellut. Odotin 2-esteen takana, ja siitä ohjasin putkelle ja juoksin  4-esteen toiselle puolelle vastaanottamaan Pyryn valssilla, mutta Pyry meni vauhdilla ohi. 5-takaakierron jälkeen valssi putkelle.   Seuraavassa hankalassa kohdassa kiiruhdin 10-esteen toiselle puolelle vastaanottamaan Pyryä, ja Pyry meni suoraan väärään päähän 11-putkea. 13-esteelle saatoin turhan pitkälle, ja Pyryn käännös puomille meni vähän pitkäksi. 17-esteellä tein monimutkaisen valssin jolla käänsin Pyryn kepeille (ihan hyvin tosin meni), ja 20-putkelle pakkovalssilla. 23-esteen kautta pakkovalssin tapaisella 24-putkelle ja siitä vikalle esteelle. Pyryllä oli siis hyvä meno, ja vähän aikaisemmin olisi pitänyt tässä vauhdissa tehdä ohjaukset ja ehkä tehdä toisenlaiset ohjaukset näihin.

Tokalla kerralla vauhti taas oli maltillisempi. Tällä kertaa sitten lähetin 1- ja 2-esteen välistä suoraan putkelle ja juoksin alakautta suoraan vastaanottamaan Pyryä 4-esteelle valssilla. Muuten sama rata, paitsi 8-esteeltä putkelle tein kerran persjätön, mutta useamman kerran valssin, ja yläkautta juoksin lähettämään putken jälkeen "takaa" Pyryn 10-esteelle. Aluksi piti 10-esteen jälkeen tehdä persjättö, mutta huomattiin että en kerkeä siihen mitenkään, joten ohjasin Pyryn vähän kauemmas putkesta ja sitten sain oikeaan päähän Pyryn lähetettyä. Tää piti tehdä muutaman kerran, että onnistui. 17-esteeltä piti lähettää sylkkärillä kepeille, ja se ei oikein onnistunut sulavasti. Kyllä Pyry meni sinne kepeille, mutta tahmeasti. Mä vähän luulen että sylkkäri ei toimi Pyrylle tuollaisessa paikassa (tosin taisi olla tässä tapauksessa ainoa järkevä ohjaus), tai muutenkaan. Kepeillä pariin otteeseen jätti viimeisen välin tekemättä, mutta vika kerta saatiin koko kepit oikein. Pyry nimittäin loppua kohti alkoi vahtaamaan mua ja palkkaa. Loppu tehtiin 22-esteeseen samalla tavalla, paitsi sitten 22-esteen jälkeen persjättö ja lähetin alakautta Pyryn putkelle, ja kiersin toiseen putken päähän vastaanottamaan vikalle esteelle. Lopulta kouluttaja kehui, että tällä kertaa ohjasitkin, ja kaikki ne mun ohjaamat kohdat meni hyvin...no niin... sehän se on että usein vain räpiköin eteenpäin, ja kuin ihmeen kaupalla ilman parempaa ohjaamista päästään radat läpi.. eli pitää keskittyä muutenkin siihen ohjaamiseen, eikä panikoida kun koira tuleekin yhtäkkiä kuin tykin suusta.

Taas huomasin, että turhan monimutkaisesti tulee ajateltua näitä ratoja. Helpomminkin voisi tehdä. Tässä mietin kisaamista, ja päätin, että aletaan kisaamaan vasta kun saadaan useammin radat kerralla onnistumaan nollana. Eli menee vielä vähän aikaa.

Treenien välissä tehtiin jonkin verran keinua, ja nyt sain hyvin merkattua Pyrylle sen kohdan missä sen pitää hidastaa ja kiikata itse keinua, ja nyt meni tosi hyvin taas keinu. Ei ollut mitään epävarmuutta siitä ja innolla ja vauhdilla meni joka kerta . En vaan anna sen mennä vahingossakaan vauhdilla päähän asti, ettei se ota tassuihin näin raskaalla koiralla. Tehtiin myös kontakteja, ja keppejä. 

Kepeille sain hetsattua hyvin ja teki hyvin varmasti alusta loppuun molemmin puolin. Olen todella tyytyväinen siitä kuinka varmat nuo kepit on. Siinä oli kepeillä aluksi pari ohjuria alussa ja lopussa, ja kokeilin että mitä Pyry tykkää niistä. Ei se ymmärtänyt niitä ollenkaan, hyppäsi joka kerta sen ohjurin yli, vaikka kuinka yritin ohjata hitaasti kädellä keppiväliin. Eihän meidän tarvitse niitä käyttää, kun Pyry osaa kepit, mutta kun niitä ei ole ollut käytössä ollenkaan Loviisassa, niin kiinnosti kokeilla.

Seuraavan kerran treenien välissä käyn viemässä jäähdyttelyn jälkeen Pyryn autoon (jos ei treenata mitään omaa välissä), ja katsotaan vaikuttaako vauhtiin positiivisesti tokalla treenikerralla. Aikaisemmin Loviisassa tästä ei ollut oikein apua (on Pyryn fiilis vaan huonontunut kun ei ole saanut olla mun mukana seurustelemassa), mutta katsotaan miten eri paikassa vaikuttaa. Pyry vaan inhoaa sitä, että se laitetaan autoon kesken kaiken yksin, mutta pitää kokeilla. Parempi se, kuin että se ehtii tylsistyä ja melkein nukahtaa odotellessa treenikentän vierellä. Kuitenkaan kokoajan ei voi puuhata jotain. Ei se vauhti mikään huono ollut siis tokalla treenikerrallakaan tänään, mutta paljon hitaampi kuin ekassa treenissä. Sain vauhtia enemmän haukuttamalla ja lelun repimisellä.

Viikon puuhat

On pitänyt kirjoittaa koko viikon jotain, mutta aina on ollut jotain muuta.

Viime sunnuntaina otin Pyrystä pari kuvaa, kun aurinkokin paistoi sentään.

"Tässä sulle poseerausta!"

Viime sunnuntainahan täällä oli ihan myrsky, ja lenkilläkin saatiin puunoksia niskaan. Tällaista oli lenkillä matkan varrella:

Vähän karvat nousee pystyyn tuulen voimasta

sinne se vapaana irtoaa pitkällekin..

Puusta tippunut vähän "oksia"

Tuossa taas tippunut oksa, ja taustalla naapurin mökki...

Pyrylle piilottelen puun kuoriin lenkillä välillä nameja

Bussipysäkki, niille nurinkurisille sarvilahtelaisille

lepäilyä raskaan lenkin jälkeen (vierassängyssä)

Ja kissat tyytyväisinä sisällä, kun koira joutuu käymään myrskyssäkin ulkona..

Viikolla agilityn lisäksi ollaan käyty Loviisassa pariin otteeseen kävelemässä, Pyry tykkää kovasti maiseman vaihdoksesta, ja uusista hajuista... pääsipäs jäljestämään jotain ihanaa narttuakin, kun niin tarkkaa haistelutyötä teki :D

Ainiin, Pyry kävi kissatalollakin mun mukana, kun kävin siellä iltavuorossa keskiviikkona. Sai olla lasioven takana, kun tein hommat. Oli kyllä 5 kissaa heti ovea vasten ihmettelemässä Pyryä. Jätin Pyrylle puruluun, mutta ei se sitä malttanut syödä..

Käytiin myös kirjastoautolla kerran, kun se oli tuossa meidän lähellä pysäköitynä. Sinä päivänä satoi, mutta sai kuitenkin koirakin tulla sisälle. Pyryhän meni mielellään, ja sai uuden kaverin kirjastoautokuskista ja olisi mielellään jäänyt hänen luo varastonhoitajaksi. Sai kyllä niiiin paljon ruopsutuksia tältä mieheltä, ettei olis millään lähtenyt.

Heihei, kiva kirjastomiäs!

Onks pakko lähtee, mä voisin jäädä tänne lukukoiraksi, räps räps

Pyryn sai sentään houkuteltua kotiinkin, kun sai iltapalaksi vähän raakaruokaa..

Missä se liha viipyy, kun alustakin on paikallaan...

Pyry muuten on alkanut vähän välillä jahtaamaan Kasperia pois sen ruokien luota. Nekku saa palloilla ihan miten vaan kun Pyry syö, mutta Kasper pitää olla kauempana. Vaikka Nekku on se joka on kiinnostuneempi Pyryn ruoista, ja Kasper haluaa vain seuraa Pyrystä.

Lauantaiaamuna oli tullut myös täällä lunta, tosin se suli saman päivän aikana pois. Oli kuitenkin kiva käydä lenkillä lumen takia, ja muutenkin näin viikonloppuna valoisaan aikaan. Se on niin kiva viikonloppuisin, kun Pyryä voi pitää vapaana enemmän omalla pihalla, ja metsälenkeillä missä ketään ei tule vastaan. Viikolla nykyisin on töiden jälkeen niin pimeää, että ei voi vapaana pitää. Muutamana päivänä töiden jälkeen on ollut vielä sen verran valoisaa, että Pyry on postin voinut käydä hakemassa vapaana, ja päässyt vähän juoksemaan. Kyllä sen huomaa, että Pyryssä on paljon enemmän virtaa, kun se ei pääse niin paljoa vapaana liikkumaan. Noh, kesää odotellessa.

Välillä pitää olla kuva kissoistakin..

Tänään käytiin Kotkan Kivan viikkoharjoituksissa, tänään oli viimeiset tämän vuoden treenit, ensi viikolla on enää päättäjäiset (ja ehkä siis glögiä ja pipareita). Aiheena oli "metsässä kasvaa makkaraa", ja mukana kulkeminen ja tokohyppy. Ensimmäinen aihe on aika usein noissa treeneissä, eli vahvistetaan sitä ihmisen mukana kulkemista. Eli kun koiran huomio herpaantuu ihmisestä ja se alkaa tekemään omia juttujaan, niin sitten yllättäen ohjaaja löytääkin maasta makkaraa ja näyttää paikan koiralle, ja muuttuu kiinnostavaksi. Pyry nyt oli sitten koko ajan kontaktissa, pari kertaa pääsin kyllä löytämään makkaraakin sille.

Mukana kulkeminen olikin kiva harjoitus. Aluksi laitettiin kaksi kartiota n. 5 metrin päähän toisistaan. Ensimmäinen koirakko lähti kiertämään (koiran seuratessa) ekalta kartiolta toiselle ja pysähtyi toisen kartion kohdalle kiertäessään sen. Sitten seuraava koirakko lähti liikkeelle ekalta kartiolta, ja sen kiertäessä toista kartiota, ensimmäinen koirakko liikkui takaisin ekalle kartiolle ja jonon jatkoksi.

Seuraavaksi tehtiin sama neljällä kartiolla.

Eli ensin eka koirakko lähi 1. kartiolta 2. kartiolle. Sitten toinen koirakko lähti 2. kartiolle, ja toisen koirakon kiertäessä 2. kartiota, ja eka koirakko lähti 3. kartiolle. Sitten eka koirakko lähti 4. kartiolle, samalla kolmas koirakko lähti 2. kartiolle, ja 2. kartiolta toinen koirakko lähti 3. kartiolle. Ja eka koirakko 4. kartiolta jonon jatkoksi. Näin mentiin pariin kertaan n. 10 koiraa, ja Pyry seurasi tosi hyvin välittämättä muista koirakoista, jotka risteilivät ympäriinsä. Tää oli tosi hyvä seuraamisharjoitus muutenkin. Jonossa odottamisessa alkoi Pyry vähän vinkumaan, kun kesti niin kauan.

Viimeiseksi otettiin tokohyppyä, jonossa jälleen. Suurin osa sitä ei olleet tehneet, joten hypyssä oli pari lautaa. Pyrylle se oli ehkä liian vähän, kun ei se oikein mieltänyt sitä normaaliksi tokohyppyesteeksi (lähes käveli yli). Aluksi tehtiin vaan yli hyppyä hihnassa, ja sitten ihan normaalia ALO-tokohyppyä, sitten tehtiin AVO-tokohyppyä, Pyryn kanssa pyrittiin tässä tekemään mahdollisimman lähelle oikeata liikettä. Pyryn kanssahan en ole tehnyt AVO-hyppyä sen takia, että se ei ennakoisi sitä ALO-luokassa. Parisen kertaa olen pyytänyt istumaan ja välillä pyytänyt toiselta puolelta hyppäämään sivulle. Myöskin vähän sen vuoksi, että näkee, että pystyykö hyppäämään takaisin, kun jää niin lähelle estettä. Tässä Pyry hyppäsi, istui, ja pari kertaa kiersi esteen kun oli hypännyt niin sivuun. Sain liikkeen onnistumaan kokonaisena, kun astuin askeleen sivulle silleen, että Pyryn oli hypättävä esteen yli tullessaan mun viereen. Mutta nyt ei tehdä AVO-hyppyä enempää, ainakaan niin kauaa kun ALO-luokassa kisataan. Ja muutenkin haluan rakentaa AVO-hypyn eri tavalla varmaksi.

Käytiin myös Myrskylässä tänään, ja pari tuntia saivat Vertti ja Pyry leikkiä ja olla. Kun käytiin kahvittelun jälkeen taas ulkona, siinä lähellä oli metsästysporukka, ja alkoi kuulua metsästyskoiran kovaa haukuntaa läheltä, ja sitten kuuluikin ampumista. Pyry kyllä huomasi, ja rupesi vähän etsimään että mistä se kuului, mutta unohti sen sitten, kun Vertti puuhasi muuta (juoksi lintujen perässä), ja lähti leikkimään Vertin kanssa. Pyry on saanut pari pitkää lenkkiäkin tänään, ja raakaluun syötäväksi, joten nyt on ihanan rauhallinen koira tuolla nukkumassa.

Ollaan myös treenattu eri esineiden kantamista ja mulle antamista. Nyt ollaan tehty myös avainten nostamista, ja etsimistä ja mulle tuomista. Hyvin Pyry osaa avaimet etsiä piilosta ja tuoda minulle. Lisäksi ollaan vahvistettu myös kaikenlaisten esineiden nostamista. Olen tiputellut kaikenlaista kirjekuorta, kynsisaksia, puhelinta Pyrylle nostettavaksi, ja eilenkin osoitin Pyrylle roskia otettavaksi, ja Pyry kantoi niitä roskikseen mun ohjauksella. Ihan kivaa puuhaa, mutta normaalisti arki-iltaisin Pyry tarvitsee aika paljon enemmän tekemistä, varsinkin kun ryhmätokot on viikonloppuisin ja maanantaisin on agilityt. Pitää vähän suunnitella lisää puuhaa sille keskelle viikkoakin.

Agittelut: välistävedot, osa 2

Meillä on siis kaksi viikkoa peräkkäin aina sama aihe, ja kolmas viikko on ratatreeni. Eilen siis jatkettiin välistävetoteemalla.

Rata:

Pyry oli ihan kierroksilla ekalla kerralla ja kaahasi. Harmittaa todella paljon että en saanut sitä videolle, koska vauhtia oli PALJON. Välistävedot meni joka kerta hienosti (esteillä 1-3 ja 10-12).

Ekalla kerralla Pyry irtosi 5-esteeltä suoraan pimeeseen putkikulmaan (este 14) kun en tarpeeksi hyvin näyttänyt suunnan vaihtuvan. 7-esteelle Pyry tuli putkesta niin vauhdilla (A-este imi), että Pyry hyppäsi liian aikaisin, ja kompuroi 7-esteen päälle ja aurasi kuonollansa hiekkaa. Siinä vaiheessa tajusin vähän rauhoittaa menoa. Pyry halusi kuitenkin jatkaa, mutta 10-esteellä vielä yskiskeli hiekkaa suusta. Jatkettiin loppuun rauhallisemmin, ja pidettiin tauko. 13-esteen ohi meni, ja hienosti sylkkärillä korjasin Pyryn 13-esteen kautta. Kaikenkaikkiaan eka rata oli tosi vauhdikas, ja en olisi ikinä uskonut Pyryn kaahaavan reikä päässä. Ja tämä olisi pitänyt saada videolle!! Olin ennen tätä rataa lämmitellyt Pyryn kanssa odottelupuolella muutamalla esteellä, eli oli kai tästä ottanut vähän kierroksia. Rata meni hienosti anyway, ja nyt tiedän että mihin Pyry pystyy oikealla motivaatiolla.

Tokalla kerralla mentiin koko rata kerralla, tosin vauhti oli hyvin maltillinen, ja itsekin hidastin Pyryä (kun ei tiedä paljon se otti osumaa siihen kuonoon). Joten aika hidastettuna mentiin rata. Olin itsekin kyllä vähän väsynyt tässä kohtaa. Tästä sain sitten videota...

Vika video (otettiin siis vähän rauhallisemmin):

Ja tähän täytyy sanoa, että kun olen hehkuttanut Pyryn menoa, niin tämä ei ole sitä. Tässä meno on rauhallisempi, ja yritän saada myöhemmissä treeneissä videolle tätä vauhtia johon olen jo vähän tottunut. Itseäni häiritsee toi mun heiluminen ja huitominen. Onneksi Pyry osaa lukea mua, mutta pitäisi oppia oikeasti liikkumaan paremmin radalla... Lisäksi kumartelen liikaa..

Lopussa tein siellä odotusesteillä irtoamista putkeen kauempaa musta ja vähän keinua, keppejä ja puomia. Puomin kontaktit ihan kivat, kepeille sain kerran hetsattua hyvän vauhdin, ja keinua pitää vahvistaa. Keinulla tossa kesällä meni kerran vauhdilla keinulle eikä tajunnut sen tömähtävän alas vaikka tosin pysyi keinulla vapauttamiseen, niin ilmeisesti tuntui pahalta jaloissa, kun sen jälkeen aina ekalla kerralla menee vauhdilla keinulle, mutta toistoissa hidastaa paljon ennen keskiväliä. Nyt pitää harjoitella uudelleen hyvä vauhti ja pois tuo varovaisuus keinulla.

Kovasti mietin tässä että mistä johtuu tämä Pyryn motivaatio. Johtuuko se uudesta treenipaikasta (Loviisan kenttä on tylsä tokokenttä), kylmästä ilmasta, mahdollisuudesta lämmitellä harkkaesteillä ennen rataa, motivaatiotreenin tehoamisesta, aikuistumisesta vai mistä??

Viime viikon tokoilut

Tiistaina käytiin lappalaiskoiratreeneissä Kotkassa. Noh, meitä oli treeneissä kaksi koirakkoa, me ja porokoira Noki ja omistajansa. Tiistaina satoi tosi inhottavasti, niin pidettiin aika lyhyet treenit.

Seuraamiset ja jäävät olivat mun mielestä aika hyvät, ja taisin ottaa yhden luoksetulonkin jos oikein muistan. Pyry vain seuratessa väisteli lammikoita, niin eipä siitä loppujen lopuksi tullut mitään.

Tehtiin lisäksi minipaikkamakuu yhdessä, ja Pyry ei ollenkaan vilkaissut Nokia, kuin ihan pikkaisen.

Lisäksi tehtiin liikkuroituna jääviä. Siis siten, että muutaman kerran mentiin suora seuraaminen ilman jättämistä vaikka liikkuri sanoi käskyn. Sitten pari kertaa jättäminen. Lisäksi tehtiin liikkuroituna pelkästään maasta istumista. Eli käskin Pyryn maahan, liikkuri sanoi käsky, ja käskin takaisin istumaan. Pari kertaa tein myös, että kävin eteenpäin kuten jäävässä, ja palasin luokse ja liikkuri sanoi käsky. Selkeästi liikkuroituna tuo maasta istuminen jostain syystä takkuaa. Ei muuten treeneissä oikeastaan, mutta liikkuroituna Pyry ei meinaa nousta. Noh, tästä viisastuneena käytiin sitten lenkillä. Pyry meinasi ottaa pariin kertaan siinä parkkipaikalla turhan paljon kontaktia Nokiin, mutta onneksi aina tokeni ottamaan muhun kontaktia.

Kotona ollaan tehty lyhyitä seuraamisia, vähän liikkeiden välien palkkaamista, kääntymisiä, ja metalliesineiden mulle tuomista. Ollaan siis tehty lusikalla ja avaimilla noutoa. Alussa varsinkin avaimet oli Pyryn mielestä aivan mahdotonta nostaa, mutta sitten kun se pari kertaa niitä nosteli, niin meni ihan kierroksille onnistumisista.

Lauantaina Pyry sai olla Vertin luona n. 6 tuntia hoidossa, kun kävin asioilla. Niillä oli kuulemma ollut tosi kivaa keskenään, ja painineet ja leikkineet suurimman osan ajasta.

Eilen oli sitten Loviisan koirien tokotreenit. Tiesin jo etukäteen, ettei ole mulle ihan ihanteellinen tokopäivä. Vähän kiireessä sinne mentiin, ja en ollut tehnyt kunnon suunnitelmaa että mitä tehdään. Olin siis kyllä ajatellut että ensin vähän lämmitellään kentän reunalla ja leikitään, ja sitten kentälle tekemään kaikki liikkeet, alussa hyppyä ja lisäksi palkkaamattomuutta ja liikkeiden välien jälkeistä palkkaamista.

Alkulämmittely meni ihan hyvin. Hyppyä tehtiin pari kertaa, eka kerta vauhdilla, ja seuraavalla kerralla jouduin pyytämään Pyryn sivulle kun se oli jo lähdössä liikkeestä hypylle, niin tokalla kerralla pysähtyi hypyn eteen miettimään. Seuraavat pari kertaa hyppäsi hyvin yli, ja sain vähän tönimällä villitettyäkin Pyryä. Mutta siitä puuttui sellainen normaali tekemisenhalu.

Seuraamisissa mulla oli treenitakki auki, ja se jotenkin häiritsi Pyryn seuraamista ja seurasi vähän taaempana. Sain useamman kerran pyytää seuraamaan uudelleen, kun jätätti (ja meinasi hermot mennä). Sitten tajusin laittaa sen treenitakin kiinni, niin seuraaminenkin oli lähempänä oikeaa paikkaa. Loppua kohti parani. Selkeästi toinen uros kentällä pitkästä aikaa otti veronsa myös, ja Pyry ei mielestäni keskittynyt kunnolla. Itsekin vedätin liian pitkälle seuraamista, kun odotin sitä kunnollista työskentelyä. Siis jäävät teki oikein ja seurasi kyllä suht. oikea paikkaisesti, mutta siitä puuttui se oikea into. Pyryllä tippui välillä kontaktikin. Joissakin täyskäännöksissä jäi vähän ihmettelemään. Pari kertaa sain tehtyä palkkaamatta välissä, ja palkaten jonkun liikkeen välin jälkeen. Mutta ei ihan silleen, kun olin ajatellut. Lopuksi tehtiin lyhyt seuraaminen ja luoksetulo palkkaamatta välissä, ja molemmat olivat todella hyvät, ja siitä sain sitten leikkimällä palkattua.

Olisi pitänyt leikkiä enemmän muutenkin treeneissä. Tosin Pyryn keskittymiseen varmasti vaikutti myös aika hurja tuuli, mun jaksamattomuus ja että käytiin ennen tätä tunnin lenkki ja kiireellä kentälle. Normaalisti tehdään ennen treenejä lyhyempi lenkki. Nyt vain oli niin kiva lähteä lenkille aikaisemmin kun aurinko paistoi ja sai pitää vapaana koiraa puolet lenkistä kun oli valoisaa. Tokotreenien kustannuksella tosin sitten.

Sentään aikaisemmin tänään päivällä tehtiin kotipihalla seuraamista ja luoksetuloa ja ne meni hienosti.

Ens lauantain tokokokeeseen ollaan varasijalla, ja vähän meidän vähäisen treenaamisen vuoksi toivon että ei päästä kokeeseen, mutta toisaalta toivoisin että päästäisiin, jotta TK1 olisi mahdollinen tänä vuonna. Pitää nyt tällä viikolla varmuuden vuoksi vähän ottaa itseään niskasta kiinni ja treenata kunnolla.

Agilitytreenit; tule ja mene-kontaktit sekä välistävedot

Eilisen treenin aiheena oli siis välistävedot, joita tehtiin kolmella esteellä, muuten rata oli ihana vauhtirata, jossa sai juosta!!! Ja helppo kuin mikä. Oli hyvää tasapainoa sunnuntain treeneille.

Siis mullahan ei ole mitään hidasta koiraa, ei ainakaan enää. Kovasti olen tätä väittänyt, mutta nyt sai juosta taas perässä kun se hakee esteitä (ihan oikein kylläkin) mun edellä. Kyllä se hyvin motivoituna vaan on todella nopea (porokoiraksi). Tällä kertaa mentiin 45cm esteillä, kun edellisenä päivänä oli Mannerin treenit. Mutta intoa oli, eikä se tuollaista vauhtia yleensä ole mennyt edes matalimmilla esteillä.

Välistävedot meni hyvin, tein ne vähän päällejuoksumaisesti, eli juoksin itse esteiden suuntaisesti, ja vedin aina esteiden välistä seuraavalle. Meni aika mageesti. Jostain syystä 1-3-esteillä sain vetää välistä paljon selkeämmin, kuin sitten taas toiseen suuntaan 19-21-esteillä se meni paljon vaivattomammin. En tiedä sitten olenko itse jotenkin toispuoleinen vai mitä. Tässä tietty näki kuinka kesän tekniikkatreenit ovat auttaneet, koska Pyry luki mua hyvin herkästi, ja välistävedot näyttivät sulavilta. Tein myös treenien jälkeen sitten ihan perinteistä päällejuoksua takaakierroilla, se menee kyllä paljon paremmin kuin välistävetoina.

Vauhtirataa 4-9-esteillä meni ihan peace of cake. 

Kepeille jätti yhden kepin väliin keskeltä ekalla kerralla, mitä ei ole tehnyt pitkään aikaan, mutta tämän uusittua kepitkin meni hienosti. Takaisin tullessa kepeille toisesta suunnasta meni hyvin, olisin voinut jotenkin paremmin kropalla vekata kepeille menoa. Myöhemmin tehtiin vielä pariin kertaan keppejä radan yhteydessä, ja sitten näki jo että alkoi into hyytymään keppien osalta, ja ei menty niitä sitten enää. Pitää seuraavan kerran vähän muistaa hetsata kepeille.



Kontaktit ja irtoaminen

Puomilla treenattiin sitten meidän kontakteja, eli liikkeen sietoa. Kriteereinä "pinta"-sanalla pysähtyminen riippumatta mun liikkumisesta ja ohijuoksemisesta. Mun piti muistaa olla antamatta mitään vartalo/liikeapuja liikkeelle lähtiessä (eli mielellään eleettömästi seisoen), ja muistaa vapautussana "tule". 

Tässä otettiin vielä lopuksi mun toiveesta irtoamistreeniä puomilta eteen olevalle esteelle. Laitettiin namialusta edessä olevan hyppyesteen taakse, siten että Pyry näki sen. Noh, ekalla kerralla pysähtyi hienosti ja irtosi hienosti. Tokalla kerralla ei pysähtynytkään kun muisti sen namialustan. Pysähtyi kyllä kun karjasin ja mentiin uudelleen, ja sitten taas kontakti onnistui. 

Kontaktilla mun pitää sanoa vapautussana "tule", mutta Pyry ei sillä kuitenkaan lähde eteen hypylle (kuten kouluttaja oli ajatellut). Pyry tarvii sen "mene"-eteenlähettämiskäskyn, jotta irtoaa. Tosi hassua vaan sanoa "tule" vapauttaakseni ja "mene" lähettääkseni peräjälkeen. Kuitenkaan kuulemma ei riitä, että vapauttaisin suoraan seuraavalla estekäskyllä/
eteenlähettämiskäskyllä, kun se pitää olla aina se sama vapautussana (ymmärrettävästi). Näinhän se on, mulle se varmasti tulee olemaan vaikeata muistaa käskyt, hyvä jos muistan edes joskus sanoa jotain estekäskyjä. Nytkin tällä radalla taisin sanoa "kepit", "mene" ja "tule", kun muuten ohjasin ihan vaan vartalo-ohjauksella, ja Pyry on niin estevarma, että se menee just sille esteelle mikä on edessä jos en muuta sano/ohjaa. 

Tykkäsin tästä toisesta kouluttajasta, joka eilen oli. Hänellä on selkeästi kokemusta, ja meidän tarpeisiin hyvä. Perustelee hyvin asiansa, ja antaa vaihtoehtoja ohjauksille. Hyvin myös otti huomioon meidän "vauhtiongelmat", ja me mm. aloitettiin aina putkelta tai aikaisemmin, että saatiin vauhtia ekalle esteelle. Ymmärsi hyvin tuollaisen herkästi ohjautuvan koiran ongelmat ja palkkausongelmat. Saatiin kehuja, että Pyry pysyy tosi hienosti paikallaan odottaessa lupaa, Pyry lukee hyvin ja herkästi mun ohjauksia (kunhan vaan ohjaan oikein), ja tekee esteet helposti. Ja hänen mielestä Pyryllä oli hyvä vauhti. Kai se on vaan myönnettävä, että vauhtia löytyy. Hei, ja muistin leikittää lelullakin loppuvaiheessa, ja viimeiseksi otettiin oikein helppo vauhtisuora, mistä taas jäi Pyrylle hyvä vire mieleen.

Se cockeriuros taas karkasi omistajaltaan, ja tällä kertaa Pyryn luo. En vetänyt Pyryä pois heti, jotta se ei rähähdä siitä (en luo enempää jännitettä ja odotin jos emäntä hakisi koiransa pois), ja oli mahdollisuus että se cockeri alistuisi sen verran selkeästi, että Pyryllä ei ole sanottavaa (varsinkin kun ovat haistelleet aikaisemminkin ongelmitta). Noh, ilmeisesti ei ollut tarpeeksi alistuva, koska Pyry sitten lopulta silti rähähti cockerille, ja meinasi ihan kunnolla käydä päälle. Emäntä sai koiransa pois, ja Pyry näki sen verran punaista, että yritti päästä kunnolla kimppuun silti. Sain Pyryn napsautettua pois siitä tilasta sitten ottamalla pannasta kiinni ja ärähtämällä kunnolla. Sen jälkeen Pyry sitten tarjosikin kontaktia mulle, cockeriin keskittymisen sijaan ja parin kontaktiharjoituksen jälkeen Pyry pystyi olemaan ihan hyvin taas cockerin lähellä ilman "bad feelings", ja ei välittänyt vaikka cockeri oli vapaanakin taas. Kyllä se hyvin luottaa siihen, että se ei tuu luokse uudelleen. Itse pitää vaan tarkkailla enemmän kun cockeri on vapaana holtittomasti, että laitanko Pyryn autoon siksi aikaa, tai sitten olen valmiina häätämään sen pois, ettei pääse yllättämään. Emäntä meinasi, että jos cockeri olisi tuosta Pyryn palautteesta ymmärtänyt että ei tulla lähelle, mutta epäilenpä.

Ahnepossuni..

Pyrystä on myös tullut ahne. Jotenkin kesän jälkeen muutenkin tuntuu että käsissä on aivan eri koira. Koira, jolla on energiaa tehdä tokoa vaikka kuinka pitkään palkattakin, taisteluhalua ihan milloin vaan lelun repimiseen, vauhtia agilityssä teknisissäkin ohjauksissa, eikä ota häiriötä mistään. ja siis on AHNE.

En olisi voinut kuvitellakaan edes muutama viikko sitten, että se olisi vetänyt kuivaa leipää kotona yksinään, tai eilen löytämäni huulirasvan sisällön..?! Siis meillä on voinut jättää roskiksen avoimeksi ilman että Pyry siihen koskee työpäivän ajaksi, mutta nyt on tullut jo tavaksi tyhjentää roskis kaikesta syötävästä, jos roskiksen jättää avoimeksi. Myöskin kuivaruoat menee ihan hirveällä ruokahalulla, ja Pyry odottaa vieressä valppaana (tunkee nenäänsä jokapaikkaan), kun annostelen ruokaa. Koira, joka on saattanut ruokaa laittaessani olla toisessa päässä taloa kiinnostumatta sen enempää. Olin ajatellut, että ruoka-asiat pitää miettiä uudelleen sitten, kun tulee uusi pentu, jos/kun se sattuisikin olemaan Pyryä ahneempi (ja Pyryn "resurssivietin" vuoksi muutenkin), mutta näköjään pitää jo nyt oikeasti todeta, että mulla on jo sellainen ahnesika. Pyry on siis aikuistunut entisestään?

Tässä kuva lauantaiaamusta (ai miten niin roskiksessa pitäisi olla kansi)

Oliko se Kasper...

... vai Pyry?

Pentusuunnitelmista joskus tulevaisuudessa

Niin ja siis tuossa mainitsin pennusta. Ei ole vielä siis mitään sellaista tulossa. Pyry on ensi keväänä kolme vuotta, joten silloin aikaisintaan olisi Pyryn iän (ja oman lomatilanteen) puolesta mahdollisuus ottaa pentunen. Kuitenkin se voi venyä hyvin seuraavaan vuoteenkin, varsinkin kun Pyryn kanssa on kaikki harrastukset jotenkin kesken.

Olen siis etupäässä miettinyt porokoiraa yllättäen, vaikkakin kaksi urosporokoiraa on aina pienoinen riski toisen kasvaessa aikuiseksi. Kuitenkin Pyry on hyvinkin pitkäpinnainen tuttujen uroskoirien kanssa, ja oikeanluonteisen pennun kanssa voi mennä hyvinkin, varsinkin kun ei anna resursseista riidellä. Joka tapauksessa olen miettinyt myös muita rotuja, lähinnä koirasosiaalisempia Pyryä ajatellen. Ongelmana tulee roduissa aina koko (p.o. vähintään 50 cm - mutta mielellään 10 cm suurempikin), sään/talvenkestävä helppohoitoinen turkki, koulutettavuus ja riistavietittömyys. Vaikea löytää muuta vaihtoehtoa kuin lapinporokoira. 

Miettinyt olen myös australianpaimenkoiraa (roskaa tuova turkki), tsekinpaimenkoiraa, kelpietäkin (liian ohut turkki?). Noutajat on mielestäni turhan häsliä. Belgit, holskut yms melkein ovat myös turhan häsliä mun makuun ja luonnepuolella on usein häikkää, tosin jonkin verran koulutus ja harrastukset tasoittavat sitä menemisen halua. Ei se koira voi olla liian isokaan, jotta on helppo ottaa mukaan joka paikkaan. Sopiva sekarotuinenkin kyllä kävisi, koska en kuitenkaan usko ikinä yrittäväni SM-mittelöihin. Varjovalion titteli riittää :D Tässä on onneksi aikaa miettiä, ja kun se oikea koira pentue tulee vastaan. Muutamaan lapinporokoiranarttuun olen iskenyt silmäni, ja seurailen josko näille tulisi pentuja jossain vaiheessa.

Mannerin agitreenit

Meille tuli yllättäen sunnuntaiksi Mannerin agitreenit Kotkan Koiraystäväin seurassa, kun päästiin tuuraamaan. Tuurattava sai sitten meidän vuoron 24.11. sunnuntailta.

Meillä oli tällainen rata, ja tää rataprofiili oli mulle taas aika helppo sisäistää ja muistaa, niin ei tullut paniikkia ja sotkua mun muistamattomuuden vuoksi. Kaikki ohjauksetkin oli aika helppo toteuttaa, tosin aina mun ajoituksessa on vähän jotain jossain kohtaa pielessä. Tällä kertaa lähinnä kepeillä.

Mitähän tästä sanoisi. Pyryllä oli hyvä vire alussa. Lähetin 1-esteen kohdalta 2-esteelle takaakiertoon, ja tässä piti ottaa sitten tokalla kerralla selkeämmin vasemmalla kädellä esteen yli Pyry kepeille. Kepeille meni hyvin, ja Pyrylle sopi vauhtirata 10-esteelle asti. Eli lähinnä piti muistaa 4-esteen takaakierrossa oman kropan suunta esteen suuntaisesti menosuuntaan (lähetin tällä kertaa oikealta puolelta estettä takaakiertoon), ja sitten 6-7 esteen välinen persjättö toimi joka kerta todella hyvin. Putkeen ja 9-esteen kautta A-esteelle meni ihan hyvin. 9-esteelle lähetin vasemmalta puolelta. Molempi puoli olisi käynyt yhtä hyvin.

A:lla oli hyvät kontaktit, keinulle meni vähän nihkeästi, mutta sitten keinulta (valssi) putkelle meni vauhdilla ja siitä 15-kepeille aika hyvin. Kepeille siis pakkovalssilla. Pari kertaa ajoitin vähän huonosti, mutta paransin parin kerran jälkeen. Tosin Pyry kyllä meni mun huonosta ohjauksesta huolimatta kepeille. Tehtiin siis muutamaan otteeseen esteet 12-16, että sain kepeille pakkovalssin toimimaan.

Alussa meni 16-putkelle ihan hienosti, mutta kun tuli turhan monta toistoa kepeillä, niin vauhti alkoi hidastumaan. Vikaksi vielä kokeiltiin pakkovalssia 16-putkelle ja itse juoksin A:n toiselta puolelta seuraavalle esteelle ja pituuden kautta putkelle. Sekin toimi aika hyvin. Mutta se riippuu todella paljon Pyryn vireestä. Jos se on hyvässä vireessä, niin sitten en kerkeä tekemään tuollaista ohjausta, mutta jos pystyn vähän lukemaan Pyryä että on huonommassa vireessä, niin voi tehdä tuollaisia kikkailujakin.

Enivei, 16-putken jälkeen (keppien puolelta A-estettä ohjasin) aika helposti meni esteen kautta pituuteen ja hyvin putkenkin oikeaan päähän ihan vauhdilla. Puomin kontakti oli hyvä. Samoin muuri jonka kohdalla tein valssin ja pituuden kohdalla tein valssin toiseen suuntaan. 24-esteeltä ekalla kerralla Pyry lukitsi A-esteen, mutta seuraavilla kerroilla meni oikein putkeen, mutta Pyryn pitää ottaa vahvasti haltuun heti 24-esteeltä ja tehdä pieni vekki esteen kohdalla vinkiksi.

Putkelta 26-esteelle Pyryllä oli jo vähän vire laskenut, ja tässä oman liikkeen ajoittaminen on tosi hankalaa. Kun riippuen Pyryn vireestä Pyry saattaa mennä aika kovaakin, tai sitten ei ole vauhtia, jolloin pitäisi osata lukea jo aikaisemmin radalta, että kannattaako jäädä putkelle odottelemaan vai edetä vähän pidemmälle hyppyestettä, jotta en ole myöhässä. Noh, 26-esteellä piti kääntää koiralle merkiksi kroppaa hienovaraisesti, jotta meni 27-esteelle, josta valssilla 28-esteelle. Itseasiassa 28-31 esteet meni ihan jees. Tein päällejuoksun tuossa viimeisillä esteillä (29-30) ja Pyry aika hyvin ottaa kepit suorassa kulmassakin. Tehtiin siis treenit  2x10min.

Ja mitä opimme. No, silloin kun muistan ja käsitän radan, niin menee paljon paremmin. Jotkut vaan on helpompi mun käsittää kuin toiset. Ohjaukset meni aika hyvin, eikä oikein mikään tökkinyt. Ekalla kerralla mentiin siis ihan tuosta vain 1-15 esteet, mikä on aika edistystä. Ekalla kerralla siis rata töksähti siihen, että 15-kepeiltä olin liian aikaisin putkella, jolloin Pyry meni A:lle mun takaa. Tokalla kerralla meni esteet 12-25 putkeen. Joka kerta kun jotain hinkattiin, tehtiin vähän pidempi rata, että siihen saatiin sitä vauhtiakin. Kontaktit oli hyvät mun liikkeestä huolimatta, mutta unohdan liian usein vapautussanan. Joten tämä pitää vaan nyt ottaa muistilistalle, jotta vapautuksessa ei tule mitään epävarmuutta.

Lopuksi tehtiin vielä vauhtirata 4-8 josta Pyry sai hyvän vauhdin ja lopetettiin lelulla leikkimiseen. Että jäi hyvä vire Pyrylle lopuksi. Pyryllä tosiaan oli alussa todella hyvä vire, ja olisi pitänyt palkata lelulla enemmän. Loppua kohti alkoi selkeästi hyytymään, eikä saatu tokalla meidän treenikerralla sitä vauhtia kunnolla takaisin, ainakaan kepeille. Mutta keppien ekat 2-3 kertaa oli tosi kiva ja vauhdikas. Toivottavasti joskus saan jonkun ottamaan meidän treenejä videollekin.

Huomenna sitten meidän normiagitreenit Karhulassa, toivotaan että Pyry jaksaa sielläkin. Sen huomasin tässä syksyllä, että ainakin 2 treeniä ja epikset samalla viikolla vie vähän Pyryn virettä, toivotaan että treenit peräkkäisinä päivinä ei tee hirveästi hallaa. Tiistaina meillä on vielä Kotkassa lappalaiskoirien tokotreenit.

Sadetta ja tokoa

Keskiviikkona käytiin Salttiksessa, eli laivarannassa ryhmätokotreeneissä. Oli siellä sentään vähän valoa, että pystyttiin treenaamaan. Pyryllä oli erikivaa, kun treenikavereina oli vain labbiksia. Eli siellä oli kaksi 4,5kk pentua (uros- ja narttu), ja 1v. uros sekä 4v. leikattu uros. Pyry tykkäsi kaikista, ja 1v. uroksen kanssa olisi mielellään riekkunutkin.

Pentuja kohtaan Pyry oli hyvin viileä; pää pystyssä oikein urosmaisesti tutki pentuja, ja varsinkin narttupennusta tykkäsi. Urospennulle se vähän ärähti, ilmeisesti se mielisteli Pyryä liikaa. 4v. urosta vain haisteli innokkaasti, että tämmöinen kaveri.

 

Oli se kiva kerrankin treenata silleen, ettei oikeasti tarvinut katsoa kuka siinä vieressä on, ja kuinka läheltä muita uroksia seurauttaa vapaana. Tehtiin jonkin verran kohtaamisia, eli koirien kanssa seurautettiin toisiamme kohti, ja pysähdyttiin kohdalla (lopulta myös tervehdittiin) ja jatkettiin seurauttamista. Pyry ei kyllä välittänyt pätkääkään toisesta koirasta. Eri asia olisi jos olisi leikkaamaton varteenotettava uros joka tulisi vastaan. Silloin joutuisi ehkäpä murahtamaankin parisen kertaa että se kontakti otetaan minuun eikä siihen vastaantulevaan koiraan.

 

Tehtiin myös paikkamakuuta siten, että toinen koirakko teki seuraamista siinä ympärillä. Pyryllä oli katkeamaton kontakti minuun. Myöskin tehtiin luoksepäästävyyttä, ja Pyry vain meinasi tökkiä minua, että "hei se tyyppi tuli rapsuttelemaan, anna namia". Tehtiin myös paikkamakuu (ehkä n. 2,5 min), ja se oli hieno. Ongelmaa ei kyllä ole ollenkaan maasta istumaan nousussa treeneissä. Ongelma kai on se, että Pyry tunnistaa kisatilanteen, ja silloin jättää nousematta (tylsää). Pitäisi kai treenata ihan kokeenomaisesti pitkän kaavan mukaan sitä, että joku käy tekemässä luoksepäästävyydet ja sitten paikkamakuu ja palkka vasta paikkamakuun jälkeen, jotta Pyry ei jumitu maahan.

Eilenpä oli sateinen ilma, Pyry suostui vain puolen tunnin lenkin illalla vetämään, ja halusi poikkaista kotiin metsän kautta. Niin paljon kaatamalla tuli vettä.

 Eilen tehtiin pientä tokoilua; perusasentoja ja jääviä, ja paljon kääntymisiä vasemmalle, eli takapään käyttöä. Tehtiin siis täyskäännöstä vasemmalle, ja paikallaan vasemmalle (ja oikealle) pyörimistä. Kokeenomaisissa treeneissähän yleensä otan täyskäännöksen oikealle, mutta muissa treeneissä yleensä oikealle tai molempia. Tärkeintä on että takaosan käyttö pysyy hyvänä ja Pyry skarppina.

 Tehtiin myös lelun etsimistä pimeästä ja Pyrylle vaikeista paikoista (joissa on jotain herkästi liikkuvia esineitä). Oli se niin suuri riemu, kun löydetyn lelun kanssa tuli olohuoneeseen.

Pyryllä loppui eilen Tylosin-kuuri, ja toivotaan että vatsatauti ei uusiudu.

Agitreenit Kotkassa

Tänään alkoi sitten talvitreenit Agi-Kotkissa Kotkassa. Agi-Kotkissa treenaamista varten piti hankkia seuran nimiin lisenssi, mikä vähän harmittaa kun olisi kiva edustaa Loviisan Koiria, mutta minkä sille voi.

Treeniaika on aika myöhäinen; klo 19.30-21.30 Karhulassa kasvihuoneella. Eksyin matkalla sinne, mutta onneksi löysin perille ennen kuin treenit alkoi. Matka-aikaa tulee n. 40-45 minuuttia suuntaansa, mutta luulen että kerran viikossa se on sen arvoista. Varsinkin kun Loviisassa ei ole treenimahdollisuutta, ja Porvoon seura ei tunnu sopivan minulle. Kasvihuoneella on -15 asteen pakkasraja, joten tulee varmasti talven treeneihinkin sopivia taukoja.

Meillä on kaksi kouluttajaa, jotka kouluttavat vuoroviikoin. Kasvihuone on jaettu kahteen osaan, toisella puolella oli ratatreeniä kouluttajan kanssa, ja toisella puolella loput hengasi. Lisäksi toisella puolella oli myös kontaktiesteet, parit kepit, hyppyesteitä ja putki, joten odotellessa voi treenata omia juttuja ja halutessaan vaikka minivauhtirataa. Sopii kyllä Pyrylle hyvin, että voi vähän "lämmitellä" odottaessa.

Oltiin viimeisiä ja Pyry oli jo sitä mieltä että odottelu saa riittää pikkuhiljaa. Oli se käynyt tutustumassa ihmiset läpi ja saanut paljon halejakin ja huomiota. :)

Tässä on siis rata:

Sanoin etukäteen, että on ongelmia motivoinnissa, ja että on hidas koira ja hidas ohjaaja. Noh, taidettiin antaa vähän väärä kuva meidän treenaamisesta, kun Pyryllä oli vauhti päällä ja oli innokas ihan mihin vaan. Ei kyllä hirveästi mitään kohtia hinkattukaan, mutta pikkaisen tuota 10-11-12-esteväliä, eikä motivaatio tippunut silloinkaan. Kouluttajakin ja muutama muu sanoi, että kyllähän se hyvällä vauhdilla menee (noh katsotaan seuraavan kerran).

Eli radasta. 2-esteelle jouduin ottamaan toisenkin kerran, kun meni vähän ohi kun ohjasin vähän ohi (meinasi kai lähteä A:lle). Tokalla kerralla meni paremmin ja tuli hyvä valssi 4-esteelle. Kepit meni mun mielestä molempiin suuntiin hyvin, pitää vaan muistaa pysyä itse kokoajan liikkeessä kepeillä. Keppien jälkeen lähti 7-esteelle, kun ohjasin taas omiani (siis tarkoitus oli ohjata ihan eri tavalla). Tokalla kerralla meni vauhdilla putkeen, seiskalle, ja taas putkeen ja hienosti kepeille. 10-esteeltä 11-esteelle valssilla, ja takaakierron jälkeen yritin tehdä niisto-persjättöä, mutta mun liikkuminen oli todella kökköä. Tehtiin 10-15 esteitä useampaan kertaan, että saatiin tuo 11-esteen niisto-persjättö toimimaan. Lopulta sain liikuttua oikein, että meni hienosti. Persjätössähän Pyry hyvin tulee perässä A:lle, että siinä ei ole ongelmaa, varsinkin kun A-este imee aika vahvasti Pyryä.

Kontaktit oli kyllä tosi hienot. Niitähän ollaan tässä loppukesä/syksy treenattu uudelleen toimiviksi, kun Pyry oli ehdollistunut mun liikkeeseen. Vaihdoin lopulta sanan, ja treenasin meidän pihalla lankun pätkän avulla kontakteja, ja ne tosiaan meni läpi Pyryn päähän, koska nyttenkin Pyry pysähtyi kontakteille kuin liimaan, vaikka itse liikuin kontaktiesteen ohi samalla. Oli kyllä tosi hienot. Putkeen meni kuin vettä vain ja loput meni helposti. Rata oikeasti loppui 15-esteeseen, mutta tehtiin Pyryn kanssa myös tuolle renkaalle asti, kun saadaan siitä kiva loppu treenille (Pyry kun rakastaa rengasta).

Itse pitää taas vähän tsempata ohjauksissa ja oikeasti keskittyä. Pyrylle pitäisi viimeistään ensi viikolla ottaa lelupalkkaus mukaan, kun ei se häiriötä tuntunut ottavan muista koirista.

Oli siellä yksi vallaton uroscockeri (tai vastaava), joka vähän karkailikin. Vähän pelkäsin, että tuleeko se meidän luo, ja tuleeko riita, vaikka yrittäisin olla siinä välissä karkottamassa sitä pois. Mutta treenien loputtua, tuo uros tuli "vahingossa" Pyryä haistelemaan, ja se on kanssa sellainen kaikista tykkäävä uros, että eipä Pyrylläkään ollut mitään tuota urosta vastaan. On se kiva, että tykkää sentään monista leikkaamattomistakin uroksista. Varsinkin sellaisista, jotka ei yritä "urostella".

Edit. Tälleen seuraavana päivänä tuli mieleen, että olisin halunnut ohjata 2-esteen takaa vastakädellä ja kysyin kouluttajalta tästä, niin hän meinasi, että kuitenkin vaan oikealla kädellä niistolla. Jäi vaan mietityttämään, että olisko vastakädellä ohjaamalla saanut helpommin käännetty kroppaa silleen, että koira herkemmin olisi pystynyt arvioimaan suunnan johon mennään 3-esteelle. Monet koirat nimittäin menivät tuolla tyylillä ohi. Pitää ehkä kokeilla kotiesteillä kun seuraavan kerran on valoisaa, ja toivon mukaan ei vielä jäistä (eli viikonloppuna tai heti töiden jälkeen).

Tokoilut pitkästä aikaa

Eilen alkoi näkymään Pyryn toimettomuus parin viikon ajalta. Tällä viikolla kun ei olla tehty oikein muuta kuin käyty lenkillä, ja vähän aktivointipeliä pelattu. Eilen oli jo niin levoton koira, joka vaan metelöi ja ramppasi tuossa sisällä, kun piti saada jotain tekemistä. Jonkin aikaa se siis kestää tekemättömyyttä, mutta pitää sillä selkeästi olla jonkin verran harrastuksia..

Tänään käytiin ryhmätokotreeneissä. Pyry mielestäni vähän hidasteli seuraamisen aloituksessa muutaman kerran, mutta loppua kohti paransi huomattavasti. Tosin en taas muistanut viritellä kentän laidalla, joten johtunee siitä. Yks agitreenikaveri treenasi samaan aikaan agilityä samalla kentällä vieressä, ja se toi osalle koirista omaa häiriötä. Pyry nyt ei häiriintynyt ollenkaan, tosin Pyry sitten sai vaihtelua agiradasta, kun käytiin tekemässä muutamaa estettä kun agittelija piti taukoa. Tehtiin rengas - kepit - hyppy - tunneli - rengas -yhdistelmää, ja kepit meni mun mielestä tosi hienosti vauhdilla ja varmasti. Tehtiin myös lopuksi keinua ennen kuin se kerättiin pois, kun viimeeksi vähän hidasteli. Tosi hyvä 2on2off-pysähtyminen keinulla.

Tehtiin tokon puolelta pari kertaa vauhtihyppyä tokoesteellä, ja kerran ilman omaa liikettä, ja Pyry pysähtyi aika hyvän matkan päähän esteestä. Muutaman kerran seuraamista, ja leikkimistä palkaksi.

Luoksetuloja uskalsin tehdä kentällä, kun ei ollut muita uroksia paikalla, jotka olisivat aiheuttaneet hidastelua. Muutenhan teen sitä Pyryn kanssa vähän kaikkialla muualla sopivilla kentillä, jotta luoksetulo pysyy nopeana. Olihan siellä sellainen 1v. labbisuros, mutta se nyt on Pyryn mielestä täysin vaaraton. Pyry itseasiassa tykkää tästä uroksesta, ja ollaan annettu haistella toisiaan. Pyry tosin haluaisi alkaa sitten vaan riekkumaan "pennun" kanssa. Ekassa luoksetulossa aloitti tulemaan ravilla, joten lähdin lelun kanssa juoksemaan karkuun, jolloin Pyryllekin tuli kiire. Tokalla kerralla Pyry tulikin vauhdilla luokse, ja kiertäessään takakautta sivulle, sai ottaa lelua toiseen suuntaan kiinni. Ja kerran tein vielä hakiessa hihnaa toiselta puolelta kenttää, jolloin vauhti ihan hieno.

Tein pari kertaa liikkuroituna kehään tulemisen ja seuraamisen alun. Eli liikkuri kutsui meidät kehään, näytti aloituspaikan ja aloitti liikkeen liikkuroinnin, ja muutaman askeleen jälkeen palkkasin. Molemmilla kerroilla, varsinkin toisella kerralla Pyry oli hienosti innokkaana mukana, ja alun seuraaminen oli esimerkillinen. Seuraavan kerran pitäisi tehdä ehkä sitä, että jätän Pyryn liikkurille, ja juoksen piiloon vaikka kopin taakse, ja kutsun sen luokse. Saadaan Pyryyn valppautta, kun mennään kehään.

Tehtiin paikkamakuu, Pyry, bokserinarttu ja labbisuros. Pyry meinasi sivulla ollessaan vähän vinkua kärsimättömyyttään, mutta "rauhallisesti" pyynnöllä, rauhoittui ihan oikeasti ja paikkamakuu oli hienosti ryhdikäs ja rauhallinen. Ei edes vilkuillut bokserinarttua, mutta toisaalta sekään ei vaikuttanut tällä kertaa räjähtävän, kun yleensä se makaa täristen valmiina räjähtämään johonkin suuntaan, kun odottaa lelua.

Pyry pääsi vielä tokotreenien ja lenkin jälkeen juoksemaan Vertin kanssa, kyllä oli intoa, kun oli jo pari viikkoa taukoa näkemisestä. :)

Maanantaina alkaa meillä Kotkassa viimein ohjatut agitreenit, ja vähän jännittää millaiset kouluttajat siellä on (ymmärtääkö ne mun menetelmiä - kun ei voi hirveästi esim. tehdä toistoja ja tekniikkaa yms valsseja, vaan persjättöjä, pakkovalssia ja vauhtiratoja jne). Huomenna nähdään miten menee.