Tän tokon kanssa on kyllä niin vuoristorataa että.. tänään meidän treenit meni niin penkin alle. Tai siis tuli onnistumisia, mutta tuli niin ihme jutuissa virheitä, että ei oo tosikaan.
Vaikuttaa siltä, että meidän kannattaa just ennen treenejä tehdä sellainen tunnin lenkki, ainakin viimeeksi sellaisen jälkeen vire oli tosi hyvä, joten Pyry ehtii rentoutumaan lenkillä tms. Nyt ei tehty lenkkiä... Itsellekin se rentoutuminen olis varmasti tehnyt hyvää :/
Vaikka Pyry kyllä leikki, niin en saanut sitä sellaiseen kunnolliseen vireeseen, en tiedä johtuko lämmöstä, mutta varmaan johtui minustakin. Ja alussa jouduin aika tiukasti kieltämään yhden uroksen katsomisesta, mutta yleensä se kieltäminen ei ole vaikuttanut hirveästi vireeseen.
Alussa Pyry kyllä seurasi, mutta kontakti oli kadonnut. Jonkin ajan kuluttua kontaktikin löytyi, mutta maahanmeno seuraamisessa ei vaan onnistunut, se jäi aina seisomaan! Kävin kokeilemassa kentän viereisellä tiellä, niin siellä kontaktia tuli, ja maahan meni ihan jees liikkeestä, joten se ilmeisesti paineistui kentällä tai sitten otti liikaa häiriötä taas Purnusta (joka muuten ei ollut viimeeksi paikalla treenaamassa). Mutta kentällä ei kyllä maahan meinannut millään mennä liikkeestä. No seisominen liikkeestä (yllättäen...) onnistui täydellisesti. Seuraaminen ei ollut mitään hyvää (onneksi aina oikeapaikkaista) mutta muuten innotonta. Ja pahin mitä tein, oli että turhauduin tosi paljon kun tää laamaili, joten lisää oli luvassa. Tosin välillä skarppas aika hyvin kontaktissa vaikka vähän ärsyynnyinkin.
Paikallamakuu oli todella hieno, tosi ryhdikäs ja kontakti minuun kokoajan. Treenasin Pyryn kanssa ennen ryhmäpaikallaoloa taas lyhyitä omia paikallamakuita.
Hyppy oli hyvä ekoilla kerroilla. Sen jälkeen tein vielä namikupin kanssa eteen lähetystä, mutta tämän namikupin jälkeen Pyry oudosti meni normi hyppyliikkeessä turhan sivuun taas. Ei tämä siis kokeenomaisena haittaa alokasluokassa, mutta haluisin sen keskemmälle, ja kauemmas esteestä.
Suurin ongelma varmasti näissä treeneissä olin minä. Mulla jotenkin meni hermot hirveän helposti, enkä varmaan ollut valmistautunut kunnolla. Ja jankattiin liikaa aina yhtä juttua, eikä ollut tarpeeksi vaihtelua. Ärsyttää kyllä todella paljon että en saa pidettyä itseäni kurissa, vaan sitten tulee ärähdeltyä koiralle, mikä taas ei auta pätkääkään. Varsinkin kun treenikenttä pitäisi olla kivoin paikka ikinä koiralle.
Tästä on hyvä jatkaa. Ollaan kaupungilla lenkkeillessä pyritty leikkimään välillä, kaupan pihoilla jne. Nyt vaan pitäisi parantaa edelleen omaa asennetta, suunnitelmallisuutta, motivaatiota, leikkimistä eri paikoissa, viretasoa, aktiivista palkkaustapaa.. töitä on. Vähän toivon että ensi viikon Elina Niemen koulutukseen joku haluaisi tulla mun tilalle, kun meillä on niin paljon vielä töitä tän kaiken kanssa.
~~~ porokoiran silmissä voi nähdä revontulien leiskun ja hönkäyksissä kuulla shamaanien noitarummut ~~~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti