keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Halti Agirodussa

Käytiinpä heinäkuun 10. pv ensimmäistä kertaa Agirodussa Ylöjärvellä! Ihan mielenkiintoinen tapahtuma. Osallistuttiin Haltin kanssa lapinporokoirien ALO-MAKSIJOUKKUEESEEN, eli joukkueeseen, jossa sai olla  yksi kisaava, mutta muut möllitasoisia (ei kisanneet vielä). Joukkueeseen kuului lisäksi Haltin äiti Katla, Haltin sisko Hekla sekä Adoptiolapsi Venla. 

Kuvassa vasemmalta: Minä ja Halti, Robin ja Hekla, Jenni-kasvattaja ja Katla sekä Heikki ja Venla


En tiedä kuinka järkevää on viedä aivan kokematon nuori porokoirauros tuollaiseen isoon tapahtumaan, mutta ajattelin että kyllä Halti on niin tasapainoinen että ei se kovin huonosti voi mennä. Noh, vähän se sinkoili joka suuntaan koiria moikatakseen, varsinkin alussa, ja sain peukaloni siinä jossain välissä vääntymään hihnan kiristyessä sen ympäri, mutta muuten meni ihan mallikelpoisesti..

Oltiin paikan päällä kohtuullisen aikaseen, mutta ainakin ehdittiin vähän tutustua paikkaan, ja etsiä niitä vähäisiä varjoisia paikkoja. Oli aika lämmintä, ja vähän olin huolissani että miten porokoirat oikein jaksaa. Kyllä hakeuduttiin varjoon useamman kerran, vaikka Halti olikin ihan normaali innokas itsensä auringosta huolimatta. Pyry ei olisi todellakaan lähtenyt tekemään mun kanssa mitään siinä lämpötilassa. Onneksi se saikin olla Myrskylässä hoidossa, ja sai hengata pitkästä aikaa pelkästään Vertin kanssa.

Olin pelännyt ennemmin sitä, että sataa, ja nurmikenttä kastuu ja tulee liukkaaksi, no sitä ongelmaa ei ollut. Oli kyllä mielenkiintoista kisata nurmella, ja voi olla että Haltikin meni vähän varovaisemmin. Rimat oli ilmeisesti 50 cm korkeudessa, joten tosi kiva, ajatellen nuoria möllikoiria, uutta paikkaa, ja hälinää, ettei vaikeusaste ole liian suuri. Samoin radalla ei ollut muita kuin hyppyjä ja putkia, ja yksi pituus.

Vas. Äiti Katla, kesk. sisko Hekla ja oik. Halti

Halti ryömii ja liehittelee..

Meidän vuoro oli toisena joukkueena. Vähän olin epävarma että missä vaiheessa tosiaan sai lähteä, ja muistanko uusia esteitä, jos menee ohi (kuten säännöissä lukee). Me mentiin kolmantena ja ennen meidän suoritusta yritin vähän virittää Haltia ja näyttää että "hei, tuolla tehdään agilityä", mutta ei se ihan kai tajunnut.. mutta tuli ihan puhdas rata, Haltin kaarrokset putkiin meinasi olla vähän laajoja, ja videolta katsottuna jotkut hypyt oli tosi korkeita (ehkä innostuksesta). Ei menty ihan sitä normivauhtia (voi johtua jopa lämmöstäkin), mutta kovin ylpeä olen kyllä tästä suorituksesta, koska tosiaan aivan puhtaasti, eikä Halti mitenkään erityisemmin hidastellut tai keksinyt mitään muutakaan omaa, mitä porokoirat tuppaa keksimään häiriössä ja jännittäessä. Myös Katla meni aivan puhtaan radan rautaisella kokemuksella, samoin Haltin sisko ja Venla sai pari kieltoa, mutta muuten myös aivan puhtaasti. 

Tässä rata:



Ja mitä ihmeellisempi juttu tapahtui.... ME VOITETTIIN KAIKKI MUUT RODUT ALO-LUOKASSA!! AIKA MAHTAVAA!! Vaikka tää nyt olikin vain epävirallinen kisa, ja möllitasoisten voitto, niin kyllä tätä on juhlittu :) Oli kyllä mahtava aloitus, kun tosiaan ekaa kertaa oltiin Agirodussa ja Halti ekaa kertaa yleensäkään näin isossa tapahtumassa. 





3 kommenttia: