Aluksi oltiin ensin Pyryn kanssa maalissa, jotta Pyry on rauhallisempi sitten etsiessä, ja saatiin taas olla vähän pidempään siellä kuin se 30 minuuttia, kun ei koira löytänyt heti meitä. No, onneksi oli hyvä ja kaunis ilma, eikä kovin kylmä. Pyry sai etsiä mättäiltä nameja, ja itse soittelin puheluita pahaa-aavistamattomille sukulaisilleni.. eli lähinnä äidille.
Meidän jälki oli siis merkitsemätön, 400 metriä, ja yksi kulma. Pyry vei meidät ihan jonkun ryteikön kautta, ja jo mietin että hävittiköhän se jäljen, mutta kyllä se koira sieltä jäljen päästä löytyi. Pyry ilmaisi koiran aika kaukaa, enkä ollut varma että oliko se ilmaisu, ja pyysin etsimään vielä, ja sitten ilmaisi vähän lähempää. Kouluttajan mukaan Pyry oli mennyt alkujäljen ihan jäljen mukaisesti, mutta sitten ilmeisesti ilmavainulla ottanut lopun, eli mentiin vähän takakautta etsittävän koiran luo. Mutta se ei näissä etsinnöissä haittaa, kunhan koira löytyy.
Eli meidän loppukoe suoritettiin hyväksytysti, ja lopuksi vielä oli sellainen luento etsijäkoiratoiminnasta kahvin, teen ja leivosten kera kauniissa auringon paisteessa.
 |
| etsijäkoirakurssin valmistuneet |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti