maanantai 27. lokakuuta 2014

Halti is in da house!

Halti haettiin perjantaina. Pyry sai kasvattajan luona pihalla tutustua Haltiin etukäteen, ennen kuin tuotiin pentu autoon ja kotiin. Pyry oli ystävällisen välinpitämätön. Automatkalla Halti oli aluksi hieman levoton ja vinkui (ja yritti kiivetä mun olkapäälle), mutta sitten rauhoittui ja oikeastaan suurimman osan matkasta nukkui vieressä.

Kotona Halti sitten samantien tarkisti ja maistoi kaikki lelut, ja veti oikein kunnon riekkuhepulit parisen tuntia. Yö meni vähän levottomasti. Makuuhuoneen ovella oli esteet, ettei Halti pääse muihin huoneisiin, mutta että kissat pääsee makuuhuoneeseen ja Nekku sitten ramppasi moneen otteeseen makkarissa pörräämässä ja Halti aina heräsi Nekun perään. Kasperia ei näkynyt kuin vasta lauantai-iltana vähäisen ja sitten pikkuhiljaa se on alkanut liikkumaan. Aluksi se meinasi ilmeisesti että ollaan tuotu joku kamala peto meille. Nekku taas oli uteliaan varovainen, ja nyt se jo yrittää kokoajan saada pentua jahtaamaan itseään. Yritä siinä sitten opettaa, että kissoja ei jahdata.










sitä osataan jo pujottelukepitkin suorittaa..







Lauantaina käytiin Mustissa ja Mirrissä Haltin ja Pyryn kanssa ProskyFoton kuvauksessa. Alun perin ajattelin, että en ota Haltia mukaan, mutta kun se oli niin reipas ja energinen niin sai tulla. Ja sillähän oli vain älyttömän mahtavaa vetää rallia siellä studiossa ja riekkua ympäriinsä. Kuvia tietty ei juurikaan saatu, mutta ehkäpä sosiaalistumista sitä enemmänkin. Käytiin myös Mustissa ja Mirrissä vaa'alla, ja 9 viikon paino oli 4,8 kg (Pyryllä saman ikäisenä 6,2 kg). Automatkat meni aika hyvin, alussa vähän metelöi (oli pienen koiran kuljetusboxissa), mutta sitten tottui aika hyvin. Ajomatka tosin oli vain n. 6 minuuttia suuntaansa.

Tässä on ainakin yksi onnistunut kuva, tämän laittoivat myös ProskyFoton nettisivuille näytiksi kuvauksista.


Viikonloppuna käytiin myös kävelemässä vähän tuolla Krouvintiellä (hiekkatiellä) valjaissa ja hihnassa Pyryn ja Haltin kanssa, ja nätisti ainakin nyt kävelee mukana. Hienosti ovellakin odottaa istuen kun laitan pissakäynneillä pannan kaulaan.

Tänäänkin käytiin vähän kävelemässä tuolla meidän tiellä




Matkalla takaisin kotiin Halti möyri ojanpientareella ja hetkeksi kun katsoin muualle, niin se tipahti oikein kunnon vesiojaan, ja sain nostaa sen sieltä. Pentu oli ihan märkä, ja kiireellä lähettiin kotiin ettei pentu kylmety, ei ollut pitkä matka onneksi. Ja sain ekaa kertaa jo pestä koko pennun ja loppuillan saan sitten nyppiä ja kammata Haltista noita kaksiväkäisiä siemeniä, joita on tosi vaikea saada turkista. Onneksi suurimman osan olen saanut irti.. Onneksi pesu meni tosi hyvin ja Halti on aika luottavainen.

Pyryllä on vaan lauantaista lähtien ollut vatsa löysällä/vetisenä, eikä se meinaa mennä ohi. Viime yönäkin sain useamman kerran juosta Pyryn kanssa ulos, kun se ripuloi. Nyt ei ole oikein juonutkaan tänään, ja tänään oksensi. Pitää ilmeisesti huomenna mennä eläinlääkäriin. En tiedä mikä oikein on aiheuttanut tämän, vaikuttaisi oikeasti joltain pöpöltä. Pyry on saanut vähän helposti sulavaa ruokaa (riisi+kana), ja Attapectiniä. Toivottavasti saisin sen paranemaan. Harmittaa että just samaan aikaan kun pentu tuli, niin saa huolehtia enemmän myös Pyrystä (toivottavasti nämä ei ole yhteydessä toisiinsa), mutta hyvä asia on se, että mulla on tämä viikko lomaa, niin pieni unenpuute ei ehkä haittaa ja saan vietyä Pyryä ulos ja saan mentyä eläinlääkäriinkin helpommin sen kanssa.

Tässä vielä kevennykseksi muutama söpöilykuva:







Ja Halti on kyllä siis tosi reipas ja rohkea pentu. Tykkää paljon leikkiä myös itsekseen, mutta myös ihmisen kanssa. Ja ottaa mielellään kontaktia ihmiseen ja tykkää paljon rapsutuksista. Sisäsiisteys ja yksinoloharjoituksia ollaan päästy harjoittelemaan jo, ja myöskin on harjoiteltu näitä perinteisiä asioita, kuten kissoja ei jahdata, pöydälle ei kiivetä, sohvaa ja sänkyä ei syödä, odotetaan nätisti oven avautumista ja ruokaa yms..

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

2. luokan ekat agilitykisat

Mä oon vaan töissäkin hymyillyt typerän näköisenä, kun ajattelen sunnuntaina kisattua agirataa. Siis Pyryllä karkasi mopo tassuista, ja lähti omaa rataa (yhden esteen verran) etenemään! Mä vaan seison typeränä keskellä rataa, ja mietin mitä ihmettä, mutta sitten aloin vaan kannustamaan Pyryä ja ohjasin seuraavaan putkeen ja loppurata vauhdilla loppuun. Pyryn väärälle esteelle lähteminen tietty oli omaa vikaa, kun en ohjannut enää, ja Pyry päätti tehdä omat päätökset. Vähänkö silti olin tyytyväinen pieneen porokoiraan. Se oli niin fiiliksissä että halusi vaan jatkaa rataa, ja vauhti alkoi olla aika kova, vaikka kyseessä oli agilityrata.

Noniin aloitetaan alusta, ekat 2-luokan radat on siis käyty kokeilemassa Kotkassa. Kummastakaan ei ole videota, alan jo olemaan sen verran taikauskoinen, ja uskon että meidän vauhti katoaa maagisesti jos joku ottaa kameran esiin.

Hyppyradan rataantutustumisessa olin epäuskoinen että miten saadaan tämä mentyä puhtaasti, kun keppikulma oli haastava, tai vaihtoehtoisesti kepeiltä seuraavalle esteelle oli haastava (meille) takaaleikkauksineen. 


Mutta kaikki meni enemmän kuin täydellisesti ja Pyryllä oli tosi hyvä vauhti (4 m/s), ja saatiin hyppyradalta LUVA ja 2. sija! Rata meni mielestäni aika varmasti, sen keppien jälkeisen takaaleikkauksen jälkeen Pyry vähän pyöri että mihin suuntaan, mutta siitä päästiin nopeasti eteenpäin. Jätin Pyryn seisomaan lähtöön uhkarohkeasti, jolloin pääsi paremmin vauhtiin alussa.

Agirata vaikutti helpommalta, ja olisi varmaan onnistunut, jos en olisi taas tehnyt kesken rataa tehnyt jostain oudosta syystä viime hetken ohjausmuutoksia, ja kämmäsin parissa kohtaa. 




Ensinnäkin jätin Pyryn seisomaan, mutta käännyin eteenpäin hetkeksi katsomaan (enkä keskittynyt siis koiraan), ja sieltä se varasti ja tuli kiire esteille. Tästä vielä selvisin viime hetken pelastuksilla, mutta A-esteellä en pyytänyt mitään kontaktia, ja hätäilin A:n jälkeiselle esteelle enkä tehnytkään persjättöä vaan takaaleikkauksen putkelle, jolloin olin auttamattomasti myöhässä ennen puomia persjättöön ja Pyry hyppäsi puomin ylösmenokontaktin yli.

Puomin alasmenokontaktilla en muistanut antaa kontaktikäskyä enkä enää ohjannut kunnolla putkellekaan, ja Pyryllä lähti mopo tassuista, ja eteni 17-esteelle kun multa ei tullut ohjausta, josta sain Pyryn kyllä ohjattua oikealle putkelle, ja puhtaasti vauhdilla loppurata. Vähänkö oli tosi hyvä fiilis tästäkin radasta hylystä huolimatta, varsinkin kun Pyryllä näkyy jo vähän sellaista röyhkeyttä ja itsevarmuutta radoilla mitä toivon porokoiralta. Itseä tietty vähän harmittaa, kun pitikin mennä sähläämään ohjauksissa näinkin sujuvalla radalla, mutta onneksi se sählääminen ei vaikuttanut Pyryn vauhtiin ja motivaatioon. Tästä on mageeta jatkaa!


Olin niin fiiliksissä agiradankin hyllystä, että palkintojenjaon jälkeen lähdin ilman kisakirjaa, ja piti maanantaina hakea se sieltä hallilta. Palkintojen jaossa tuomari sanoi, että se rata meni tosi hyvin meillä.

Tälleen jälkeenpäin huomasin, että radoilla ei ollut ollenkaan pussia, rengasta eikä keinua. Taitaa olla ekat kisaradat, joilla näitä ei ollut.

Maanantain agitreenit


Maantaina käytiin agitreeneissä, ja saatiin tehdä aika suoraa rataa, ja tehtiin Pyryn kanssa 45cm rimakorkeuksilla. 


Ekalla rundilla rytmitysjarrutus tuli liian aikaiseen 10-esteellä, ja Pyry pysähtyi juuri ennen hyppyestettä, ja toinen virhe tuli pussin jälkeisen 15- hyppyesteen jälkeisessä persjätössä, kun Pyry lähtikin ansapuomille. Toisen kerran tein myös tämän persjätöllä ja Pyry tuli kiltisti perässä, mutta olikin kuulolla. Kuitenkin kokeiltiin takaaleikkausta pariin otteeseen (mitä pitäisi treenata todella paljon enemmän) ja se meni hyvin, mutta parhaiten ja sujuvammin meni valssi hyppyesteen jälkeen. Ainoa kökkö asia oli tässä tuo pussi, kun siihen Pyry ei saanut vauhtia, ja tuli vähän hankalasti pussista ulos joka kerta. Tokalla yrittämällä tehtiin puhdas rata, paitsi että toistojen myötä Pyryllä näkyi väsymistä kepeillä (hidasteli osan kepeistä), mutta muuten vauhdilla meni radan.

Pyry oli treenin jälkeen vähän kierroksilla, ja halusi mennä uudestaan ja uudestaan radalle, ja hallille. Kävin nopeasti tekemässä pientä rataa hallin toisessa päässä. Mutta kun Pyry alkoi metelöimään hallissakin treenin jälkeen, niin jouduin laittamaan Pyryn lepäämään autoon jäähdyttelylenkin kautta. Vähän luulen että se oli vaan vähän väsynyt tai ei pystynyt oikein keskittymään. Kotonakin illalla se meni vähän kierroksilla ja tarjosi kokoajan jotain lelua leikittäväksi ja sitten vähän rauhoittui, kun piilotettiin sille lelua ja sai tehdä vähän ns. "rauhoittavaa nenätyötä".

Tiistaina porokoiratreffeillä


Käytiin tiistaina Porvoossa lenkillä Hiiri- ja Naali porokoirien kanssa. Naali on jo 8 kk, mutta Pyryn mielestä se on ihan pentu vielä. Naali kyllä niin voimakkaasti mielisteli Pyryä heti alussa, että eihän Pyry sellaista voi ottaa tosissaan urokseksi. Lenkillä ne meni sitten ihan kylki kyljessä. Hiiren kanssa Pyry piti hajurakoa, mutta molemmat olivat tyytyväisiä kun ei nenäkkäin tarvinut olla. Naali meni lähinnä Pyryn ja Hiiren välissä.
Oli jo aika pimeätä niin ei saatu kuvia näistä. Katsotaan jos seuraavalla kerralla sitten (joulukuussa).


Pyry on nyt syksyllä alkanut ottaa enemmän ilmavainua metsässä, kun eläimet kai liikkuu nyt enemmän. Joudun pitämään sitä enemmän kiinni metsässä. Perjantaina se metsälenkillä otti jonkin verran ilmavainua, ja otin sen kiinni. Sitten pitkän aikaa se ei näyttänyt ottavan mitään vainuja, joten päästin sen taas irti, mutta eikös se sieltä metsästä bongannut peuran ja lähti perään. Eka jäin odottamaan ja huutelemaan sitä takaisin, mutta kun haukku alkoi kaikkoamaan metsän siimekseen, niin lähdin perään kävelemään. Onneksi tuli vauhdilla takaisin 10 minuutin päästä, kun ilmeisesti kadotti peuransa (niin kuin se yleensä tuleekin). Opin sitten tässä taas, että kun Pyry ottaa ilmavainua tälleen syksyllä, niin sitten ei vaan päästetä uudelleen irti vaikka kuinka näyttää menevän normaalisti... Ihanaa kun on riistaviettinen koira.. not..






keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Ei mulla muuta kuin..

...tänään tokotreeneissä meni tosi hyvin. Tehtiin kaukokäskyjä, seuraamista, luoksetulon pysäytystä ja estehyppyä ja kaikki meni kyllä hienosti.

 Piilopaikkamakuun tein viimeiseksi (aika lyhyt aika), ja oli koko sen ajan ihan hiljaa ja rauhassa (treenikaveri katsoi vierestä ja vahvisti ettei pihaustakaan kuulunut). Enpä sitten tiedä että johtuiko siitä, että "sai" purkaa energiaansa ennen tokotreeneihin lähtöä jahtaamalla naapurin kissan tontin rajalle asti. Itse heräsin tilanteeseen vähän myöhässä, pitäisi katsoa vähän tarkemmin piha..

tiistai 14. lokakuuta 2014

Agitreenit; sylikäännös

Eilen oli agitreenit, aiheena aina niin tuskainen sylikäännös. Ongelmana on se, että sylikäännöksessä Pyry joutuu tulemaan mua kohti ja lisäksi oma liike on siinä aina niin minimaalinen. No, tällä kertaa nämä ei haitanneet ollenkaan, koska Pyryllä oli niin kova vauhti, että se ei ehtinyt edes huomaamaan näitä seikkoja.

Tässä rata. Huokaisin rataantutustumisessa muutamaan kertaan, kun luvassa oli sylikäännöstä ja vaikka kuinka monta takaakiertoa, ja varsinkin tuo 14-16- vääntö vaikutti siltä, ettei ikinä saada Pyryn kanssa sitä sylkkärillä kunnialla läpi. Kun mun liike on tuossa niin minimaalinen.



Ensimmäinen sylikäännös tehtiin 3-esteeltä A-esteelle ja toinen sylikäännös 14-esteeltä 15-esteelle. Ekalla yrittämällä 3-esteellä Pyry kiersikin oikealta puolelta takaisin esteen taakse, ja A-lle. Kyllä se näinkin käy. Tokalla kerralla taisi onnistua koko rata kerralla. Takaakierrot meni tosi hienosti, ja sain lähetettyä Pyryn takaakiertoon, ja itse pystyin jatkamaan matkaa jo seuraavalle esteelle. Multa kysyttiin tauolla, että onko se jotain mitä Pyry vain osaa, vai onko se jotenkin opetettu Pyrylle. Nojoo, taitaa olla opetettua.

Pyryllä oli tosi kova vauhti, ja tämä on syy miksi kaikki ohjaukset onnistui, ja rata meni tosi pätevästi, jopa se 14-16-sylkkäri-sylkkäri-takaavienti onnistui ainakin kerran hyvin. Sitten kun piti tehdä uudelleen, niin Pyry alkoi heti jo ennakoimaan kun se tiesi mitä on tulossa, ja lisäksi itse jarrutin muutaman kerran 14-esteelle liian aikaisin, niin Pyry just ja just hyppäsi esteen, mutta ehti hidastaa liikaa. Kepit meni joka kerta hyvin, ja se kerta kun heitin eteen namit, niin vauhti nopeni aika dramaattisesti. Ei vaan voinut laittaa namialustaa keppien jälkeen, kun en usko että sylkkäri ennen keppejä olisi onnistunut.

Tokalla treenikerralla tehtiin vauhtisuoraa 55-60 cm rimakorkeuksilla. Muutamat rimat laitettiin siis 60cm-rimakorkeuteen, jotta ei ihan yllätyksenä tule, jos sunnuntain kisoissa onkin korkeammat rimat. Pyryhän hyppää nekin ihan hyvin, mutta treenataan kuitenkin aika vähän korkeammilla rimoilla.

Koska mulla ei ole ole mitään aiheeseen liittyviä kuvia, niin tässä on kuva Pyrystä ja Kasperista vierashuoneen sängyllä yhdessä nukkumassa.



Sunnuntaina Pyry Myrskylässä hoidossa ja minä ihastelemassa pentuja

Pyryllä oli kiva päivä sunnuntaina, se sai olla Myrskylässä Vertin seurana yli 6 tuntia. Oli päässyt myös lenkkeilemään Vertin kanssa.















Sillä välin kävin katselemassa pieniä porokoiran pentuja Keravalla, siis lähinnä sitä yhtä, joka tulee Pyrylle kaveriksi kahden viikon päästä 9 viikon ikäisenä. Nyt 7 viikkoisina pennut ovat kivan energisiä ja toimeliaita ja puuhakkaita. Kyllä ne vaan yllättävän paljon jaksaa riekkua. Saas nähdä mitä Pyry tuumaa kun sellainen riiviö tulee meille kotiin asti.

Pennun nimi on kasvatuskodissa Morris, joten sillä nimellä pentu kulkee tässä vielä.

Meidän riistapentu

Hymymies










Ja tässä vielä video veljesten taistelusta. Veljellänsä on siis valkoiset sukat jaloissa ja Morriksella kivan selkeä ruskea alue päässä :)