Viikon puuhat

Oon tässä koko viikon tehnyt (yrittänyt tehdä) Agi-Kotkien osalta piirinmestaruuskisoihin naruleluja.. ei oo mikään helppo tehtävä..

Viikko sitten Pyryllä alettiin lisäämään liikuntaa tapaturman jälkeen, ja vainoharhaisena kokoajan näin vielä jotain "outoa" liikkumista. Taisi kuitenkin olla vainoharvaa vain. Perjantaina käytiin omatoimiaksatreeneissä, missä oli yksi kouluttaja myös paikalla, joten hän sai sitten katsoa aluksi muutamalla 45 cm esteillä miten Pyry hyppäsi, ja ei näkynyt mitään. Sitten tehtiin radan pätkää 45-50 cm rimoilla (ja täyskorkeella muurilla), ja hyvältä liike näytti edelleen. Eikä perjantain jälkeen ole mitenkään oireillut rasitusta, joten kunnossa taitaa koira olla.

TOKOTREENIT

Maanantai pidettiin siis vielä taukoa aksasta, keskiviikkona käytiin tokotreeneissä. Jätin Pyryn vähän turhan korkeaan vireeseen (ja se oli muutenkin intoa täynnä) piilopaikkamakuussa, ja sehän vinkui koko ajan, 3 minuuttia. Eikä sitä voi lähteä takaisin sen luokse, kun se vinkuu. Tähän kyselin vähän neuvoja, yhtenä neuvona piti kieltää sitä vinkumasta, mutta järkevämpi neuvo oli, että tehdään lyhyempiä paikkamakuita, ja palkkaan sitä välissä, ja menen takaisin piiloon. Tätä tehtiin toisen uroksen kanssa, että kävin palkkaamassa usein, ja oli ihan hyvässä mielentilassa (tosin ehti jossain välissä vinkumaan silti).

Kaikissa liikkeissä Pyry oli aivan hiljaa, mutta todella hyvällä motivaatiolla ja vireellä. Jääviä ja hyppyä ei tehty. Seuraaminen meni todella hienosti ja tarkasti. Noutoa harjoiteltiin nyt ihan kentällä  vaikka tiedän että Pyry edelleen ottaa häiriötä paljon siellä muista koirista, varsinkin vauhtiliikkeissä. Mun oma pienempi noutokapula oli kadonnut, joten lainasin Purnu-Pyrren noutokapulaa, mutta eihän sitä voinut noutaa kuin korkeintaan kahden hampaan varassa, kun se haisi ihan Purnulle. Tehtiin isommalla kapulalla vielä, ja lähti ihan laukalla, mutta ei pystynyt (henkisesti) tuomaan laukalla takaisin, mutta ravasi tarmokkaasti. Mutta todella hyvää edistystä kuitenkin, kun ei kuitenkaan juurikaan hidastellut. 

Myöskin tehtiin luoksetulon pysäytystä kentällä kokonaisena liikkeenä, ja se oikeasti siis onnistui. Siis Pyry tuli hyvällä laukalla, pysähtyi terävästi ja tuli sivulle. Tehtiin muutaman kerran sitten lisäksi ihan pysähtymisestä palkaten, ja viimeinen oli suoraan sivulle luoksetulo, mikä kanssa oli nopealla laukalla. Aika mahtavaa! Ja siis yleensähän Pyry ottaa vähän häiriötä muista koirista, ja hidastelee jonkin verran verrattuna kotiluoksetuloihin, mutta nyt ei yhtään. Hieno pieni porokoira. Johtuikohan nämäkin onnistumiset oikeasti kyllä vain pitkästä tauosta. :)

PORVOO KR

Tänään oltiin sitten Porvoossa vihdoinkin näyttelyssä, olen siis yrittänyt useampana vuotena osallistua, mutta aina on tullut jotain eteen.

Pyryhän skannasi sieltä heti jonkun juoksunartun, mikä ilmeisesti oli ollut vielä samassa kehässä kuin mihin mekin mentiin. Se löysi muutamia pissoja, mistä sai sitten ihan nostaa Pyryn pois, kun se jumitti niin pahasti ja pisti vastaan mulle suu vaan vaahdoten. No ei se siitä tokeentunut, vaan sama jatkui kehässäkin, tuomari vaikutti olevan aika ymmärtäväinen.

Siis Pyryhän ei pätkääkään arvostanut sitä että yritin sitä "esittää" siellä kehässä. Siis yritin saada sen pään ylös, ja sen juoksemaan pää vähän ylempänä. Jos kielsin, niin korvat meni vaan vinoon, ja tuijotti oikein hankalassa asennossa, eikä sillä ollut repertuaarissa mitään muuta ehdolla kuin kuono takaisin maahan heti kuin vaan tuli mahdollisuus. Kun tuomari mittasi, niin jouduin ihan kampeamaan Pyryn päätä ylös maasta, että tuomari sai mitattua. Se hyvä puoli tuossa oli, että Pyry ei todellakaan kuplastaan huomannut sitä toista urosta, jonka kanssa kehässä oli (joka taisi myös olla vähän juoksutuoksuissa - tosin lähdössä kehästä sen nartun perään). No tällaistahan se on uroskoiran kanssa. 

Tässä on kuitenkin arvostelu, tuomarina Saija Juutilainen:

"3,5v. Hyvärunkoinen, mittasuhteiltaan erinomainen uros. Hyvä raajaluusto, etuosa saisi olla tiiviimpi. Hyvät takakulmaukset, mutta jyrkkä lantio jättää takaosan rungon alle. Urosmainen pää ja ilme. Hyvä purenta ja korvat. Hyvä karvanlaatu. Hieman kapea ja voimaton taka-askel. Kyynärät saisi olla tiiviimmät. Liikkuu riittävällä ulottuvuudella sivusta. Hyvä luonne. Tarvii lisää voimaa taakse. Rodunomainen lähestyttäessä. Koko: 53 cm. EH1"

Voin kyllä sanoa, että ihme jos tuomari jotenkin sai nähtyä noita liikkeitä, tolla alaspäin kampeamisella. Varmaan olisi tuo taka-askelkin ollut hieman voimakkaampi, jos olisin saanut Pyryn keskittymään paremmin.

Palkkioksi Pyry sai sitten näyttelyn jälkeen juosta Vertin kanssa Myrskylässä, ja lisäksi sitten puruluun jonka ostin näyttelystä. Ostin lisäksi Pyrylle sellaisen nahkaisen namitaskun, jota voi heittää ja sitten koiran kanssa avata sen (käytiin jo ulkona testailemassa että Pyry hiffaa idean) ja ostin itselleni lippisen, mitä olisi tarvinut viime kesänä.

Tässä näistä hankinnoista kuva, kun ei ole oikein muuta kuvamateriaalia. 

Ensi viikolla meillä on tokoryhmän kanssa oman seuran keskeiset möllitokokisat, ja osallistutaan nyt, vaikka ei ole mitenkään liikkeet kokeenomaisesti valmiina. Katsotaan siinä, mitä pitäisi vielä treenata ja otetaan ehkä videollekin.