Taas agi- ja jälkitreenit peräkkäisinä päivinä

On ollut rankkaa Pyryllä kun oli torstaina agitreenit ja eilen jälkitreenit ja tänään vielä Elina Niemen tokokoulutuspäivä, josta laitan vielä myöhemmin juttua. Nyt Pyry makaa tuolla eikä kyllä enää oo virtaa enää mihinkään..

Agi(sota)treenit

Meillä oli tarkoitus olla tällä kertaa se "ohjaajan vauhti"-rata, jossa piti päästä vaan muuten radalla tarpeeksi nopeasti kohtiin, joihin ei yleensä ehdi. Noh, koska armeijalla oli sotaharjoitukset siinä vähän matkan päässä ja paukuttelivat ihan kunnolla, niin tehtiin vähän lyhyempi rata, jos näyttää siltä että koirat ei kestä sitä ampumista. Tosin kävivät kyllä sanomassa, että pyrkivät olemaan 100 metrin päässä lähimmillään..

Tässä oli sitten se lopullinen lyhennetty rata:

Elikkä se oli aika helppo, takaa kiertoa ja putkeen lähettämistä ja valssailua muutamissa kohdissa. Mä laitoin kuppipalkan 5-esteen eli putken loppuun, ja siihen asti meni tosi jees ja hyvällä innolla. Sitten jatkettiin 4-esteeltä eteenpäin 10-esteelle, ja pyysin kouluttajaa laittamaan namipurkin heti 10-esteen jälkeen kun Pyry tulee 9-putkesta. Se meni ihan jees, paitsi 6-esteelle piti putkelta vähän niinkuin molemmilla käsillä "vetää" koiraa, ja mennä vähän sivuttain estettä kohti. Sitten tehtiin muistaakseni 5-esteeltä putkelta loppuun asti. 10-esteellä piti suunnan kääntyminen merkata ja suoristaa koira valssilla, ja sitten 11-esteen jälkeen valssilla suoristettiin koira loppua kohti. Meni tosi hienosti. Vaikka siinä ammuttiin vähän väliä, niin eipä se Pyryyn vaikuttanut ainakaan keskittymisen osalta, ehkä nyt oli enemmän vauhtia.

Eniten olin huolissani, että miten saan Pyryn 7-esteeltä 8-esteelle, että se hyppää suoraan 8-esteelle ja siitä putkeen (jonka pää oli poispäin), mutta se meni aivan mahtavasti. Tän verran tehtiin meidän ekalla kerralla, ja tokalla kerralla tehtiin koko rata. Kouluttajalta tuli palautetta, että jossain kohtaa varmaan ekan putken jälkeen rupesin hidastamaan (ja epäröimään) ja Pyrykin hidasti, ja siinä pitää olla tarkkana etten itse hidasta koiraa. Itse huomasin että tokan putken kohdalla olisin voinut huutaa Pyrylle tiedoksi mihin suuntaan Pyryn pitäisi putkesta lähteä, mutta se unohtui. Ja siis molemmilla kerroilla rataa tehtiin medeillä, koska ei sitä aina tarvi maksiesteillä mennä. Kouluttajalta sain hyvin palautetta, että just niin kuin teinkin, niin mun kannattaa just sanoa että mitä tehdään ja missä vaiheessa (kuppipalkka, koko rata, mediesteet, missä vaiheessa otetaan tauko), kun itse kuitenkin tunnen koirani, ja ollaan sillä saatu aika hyvin motivaatiota parannettua.

Ja sitten, jossain vaiheessa tää agitreeni muuttui vähän extremetreeniksi, kun sotamiehiä alkoi näkymään vähän joka puolella. Kävin pissattamassa Pyryä kentän laidalla ja vähänkö säikähdin kun siellä pusikossa oli joukko sotilaita väijyksissä ja tietty, Pyry rupes huutamaan ja murisemaan niille kun tulevat vääriin paikkoihin ihmisiä pelästyttelemään.

ihme tyyppejä puskassa, pitäiskö niille tehrä jotain?

siellä ne sotilaat on!!

paree vahtia, etteivät hyökkää!

Kukaan ei tule kentälle ilman Pyryn lupaa!

Ja, eikä siinä vielä mitään, jossain vaiheessa ne rymisteli sieltä metsästä kuin meitä ei olis ollutkaan paikalla, ja  rymistelivät meidän agiradan läpi. Ja siinä vaiheessa kyllä pienestä huolestuneesta porokoirasta lähti TODELLA PALJON ääntä kun se huus tunkeilijoille.. tällaiset extremetreenit meillä täällä Loviisassa on....

kuva: Kati Skog

Jälkitreenit

Verijälki käytiin tekemässä Kulloon metsässä jälleen. Siinä oli kaksi kulmaa, ja pituutta ehkäpä kilometri. Pyry oli ihan täpöllä menossa, ja intoa riitti. Oli kyllä niin tietoinen mitä oltiin menossa tekemään. Jäljelle lähti liinan laiton jälkeen kuin maantiekiitäjä ja heti sain jo koko liinan solmuun jota yritin matkalla selvitellä. Vauhtia oli, ja sen vuoksi tuntui että Pyry vähän myös sähläsi, ja käännöksissä meni vähän pidemmän aikaa. Täysin oikeata reittiä Pyry meni kyllä tällä hetkellä ja päästiin aika vauhdilla perille.

Se huomattiin, että Pyry alkoi katselemaan puita ylöspäin, ja meni puita vasten että näkisi paremmin ja se nyt joko siis etsii sorkkaa joka on sorkkajäljessä laitettu puuhun roikkumaan, tai sitten se seuraa myös jälkimerkkejä. Joten seuraavilla kerroilla pitää jättää jälki siis merkitsemättä, jotta saadaan selville onko se niin fiksu että se on huomannut merkit.