Agia ja jälkeä

Torstaina oli agitreenit, ja johtuen osallistujien puutteesta (meitä oli vain kaksi + kouluttaja), niin ei tehtykään sitä suunniteltua pitkää vauhtirataa, vaan tehtiin sitten sellainen vähän kaiken opitun soveltamisrata. Eli siihen saatiin mahdutettua suunnan merkkaamista esteellä valssilla tai ilman, sylikäännöstä, välistävetoa (sitä nyt ei ole vielä ollutkaan näitten tekniikkatreenien aikana, vaikka tosin kyllä muissa treeneissä on sitä tullut tehtyä), pimeitä putkikulmia, takaakiertoa.

Tässä rata:

2-esteelle putkeen piti tehdä sylikäännöksellä, 3-esteellä piti merkata suunnan muutos, keppejä vain harjoiteltiin erikseen. 5-esteeltä 6-esteelle tuli välistäveto ja A-esteellä piti vaihtaa puolta. Ja 9-esteelle putkeen joko valssaten tai takaa heittäen. Tein valssaten koska justjajust ehdin. Muuten oli aika helppo rata.

Tällä kertaa otin mukaan kuppipalkan joidenkin esteiden jälkeen. Meni ihan hienosti, tehtiin aika lyhyissä pätkissä, eikä kerrattu kuin enintään kerran tai kaksi jotain kohtaa, ja jatkettiin. Mun piti muistaa vaan että esimerkiksi putkelta odottaessa koiraa en saa mennä edeltä, vaan mun pitää juosta Pyryn kanssa siitä putkelta seuraavalle esteelle sen vuoksi, että itse olen liikkeessä enkä pysähtyneenä jonkun esteen luona kun koira tulee putkesta. Hyvin muistin alusta asti ja meni ihan mallikkaasti. 3-esteellä Pyry kääntyi hyvin, mutta kepeille en saanut itseäni valssattua tarpeeksi ajoissa. 

Välistäveto 5-6 esteillä meni hienosti, kerran Pyry meinasi ennakoida 6-esteen takaakiertoa, mutta toisella kerralla tuli hyvin välistä, kun selkeämmin näytin kädellä ja kutsuin oikeassa kohtaa. Pimeä putkikulma 9-esteellä oli aivan mahtava, meni ihan nappii. Ja loppurata oli ihan jees, paitsi ekalla kerralla kun laitettiin 12-esteen taakse kuppipalkka, niin tokalla kerralla Pyry jäi just siihen kohtaan etsimään sitä kuppia uudelleen.

Keinulla en sano muuta kuin keinu, ja Pyry itse menee sen itsenäisesti. Loppua kohti Pyry alkoi hyytymään selkeästi vaikka tehtiinkin lyhyitä treenejä, kun vaan oli niin kuuma. Harmi vaan otettiin videota, niin se on just siitä lopusta kun alkoi voimat loppumaan. Hyytymisen huomasi lopussa, kun Pyry pamautti ihmeellisesti hyppyesteelläkin, että se melkein kaatui.

Treenit oli hyvät, ja kouluttaja sanoi että näkee kyllä että ollaan tehty töitä motivaation eteen paljon. Silti vauhti ei ole vieläkään lähellekkään sama kuin viime syksynä, mutta se motivaatio on kyllä tärkeämpi tällä hetkellä. Siinä vaiheessa vauhtiakin tulee, kun Pyry pääsee suorittamaan kerralla pysähtelemättä kokonaisia ratoja. Lopuksi tehtiin vielä putki - hyppy - A-este, jotta jäi hyvään fiilikseen treenit. Pyry kun tykkää juurikin A-esteestä, puomista ja renkaasta todella paljon, joten niitä on hyvä käyttää.

Perjantaina käytiin vielä jäljestämässä ihmistä, ja oli ihanteellinen ilma. Oli vähän sadetta ilmassa ja aika viileää. Pyrylle tehtiin sellainen 750m pitkä jälki, jossa oli kaksi kulmaa, ja alussa hämäyksenä toiselle tehty laahausjälki. Alku oli sellaista metsäpolkua, ja sitten ekan kulman jälkeen mentiin metsään. Ekassa kulmassa Pyry menikin ihmeekseni suoraan eikä kääntynyt. Mietin kyllä että miten se menikin niin ohi, ja käskettiin Pyry pois sieltä. No, kuultiin sitten myöhemmin että se jäljen tekijä oli mennyt aluksi suoraan haahuilemaan, ja palannut takaisin, ja sitten laittanut merkit ja lähtenyt metsään. Eli Pyry meni aivan oikein jäljen. Sitten uudestaan käännöksen jälkeen Pyry meinasi lähteä samaan suuntaan kuin ekalla kerralla, mutta siellä oli juuri ennen meitä ollut valkohäntäpeuroja, joita tää jäljentekijä oli pelästynyt, ja voi olla että kun tuuli jonkin verran, niin Pyry otti ilmavainua siitä jäljentekijästä siitä sivusta. Lopulta sitten päästiin oikeille raiteille, ja Pyry meni kuin juna kulmat ja ihminen löytyi aika nopeasti. 

Pyry kyllä tykkää jäljestä, heti kun se autossa tajusi että nyt mennään tekee jälkeä, niin se oli ihan innoissaan ja vinkui että pitäisi päästä jo. No ens perjantaina on seuraavan kerran jälkitreenit.

Eilen Pyry pääsikin mökille Vertin kanssa riehumaan ja käytiin metsässä kävelylläkin. Siellä Pyry sai yllätettyä  pesältä joko naarasmetson tai teeren ja lähti sen perään jahtaamaan. Lopulta sain Pyryn pois sen linnun kimpusta (se lensi läheiseen puuhun) ja Pyry lähti paikkaan mistä sen äkkäsi, ja sieltähän tosiaan löytyi pesä ja munat. Harmillisesti pesä oli jo tosi lähellä mökkiä, ja joku kerta koirat voi ominensa löytää sen pesän. Toivotaan nyt kuitenkin että se lintu ei hylännyt pesäänsä.

Ensi viikolla on sitten maanantaina ja keskiviikkona tokoa, torstaina agia, perjantaina jälkeä ja lauantaina on taas Elina Niemen tokokoulutuspäivä. Yritin vähän luistaa tuosta tokokoulutuspäivästä kun vähän junnataan nyt paikallaan tuon motivaation kanssa ja töitä saa tehdä aika paljon. Vähän tekisi mieli laittaa toko vähäksi aikaa tauolle, että saadaan kerättyä motivaatiota enemmän sen tekemiseen.