Elina Niemen
tokopäivä lauantaina 25.5.2013
Aluksi siitä miten meni Pyryn kanssa. Ajattelin että eihän
tästä tule mitään, kun meillä on tämä aktiivinen palkkaus on vielä ihan
vaiheessa. Noh, tehtiin aluksi noutoharjoituksia. Pyryhän oikein innoissaan
kyllä hakee noutokapulaa, ja tuo sivulle, mutta mitä sitten kun se ei otakaan
sitä suuhunsa.
No saatiin neuvoksi, että kapulan kanssa ensin leikitään ja
innostetaan koiraa (niin kuin ollaan tehtykin)
ja että kun se lähtee kuitenkin kapulan perään, niin siinä vaiheessa jos
koira ei ota kapulaa, niin ohjaaja
juoksee ottamaan se kapula pois koiralta, ja ohjaaja saakin kapulan itselleen
(kilpailutilanne) ja juoksee poispäin. Sitten voi uudestaan pidellä
koirasta kiinni ja heittää ja tietty palkataan heti kun se lopulta ottaa sen
kapulan suuhunsa. Lisäksi neuvoksi tosiaan, että ei kannata tehdä juuri
tällaisen koiran kanssa muuta kuin just kerran tai kaksi noutoa, että se ei näe
siinä niitä toistoja ja kyllästy.
Lisäksi sain toiselta ohjaajalta neuvoja, että siinä vaiheessa
kun koira on oikein innoissaan, esim. kun tulen kotiin, niin siinä vaiheessa on
hyvä heittää kapulaa koiralle, jolloin siinä on mahdollisimman paljon energiaa.
Itsekin olen tehnyt niitä noutoja vain yhden kerrallaan ja silloin kun Pyry on
innostuneena vaikka ulosmenosta.
Tokalla kerralla katsottiin vähän noudon sivulletuloa, eli kun painavemman kapulan Pyry saattaa pudottaa taakseni kun tulee takakautta. Niemi oli kuitenkin sitä mieltä että takakautta kannattaa jatkaa, koska se on niin vahvana Pyryllä, ja vain aloittaa kapulan kanssa siten, että se on aluksi pari askelta minun takana, ja tulee sivulle, ja sitten vähän minun takana, ja siitä tulee sivulle. Myöskin pitoharjoituksia sivulla siten, että pidän käsiä kapulalla (ja siinä vaiheessa Pyry ei päästäisi irti etukäteen) ja Pyry päästäisi irti vasta kun annan käskyn.
Taas Elina Niemi sanoi, että tällainen rotu on aika
haastava, mutta on aika palkitsevaa kun sen saa toimimaan ja pääsee edistymään.
Ja että on nähnyt myös tässä rodussa joskus hyvin aktiivisiakin yksilöitä,
mutta sitten taas niillä on ongelma se äänenkäyttö. Meillähän ollaan panostettu
pienestä asti siihen, että ääntä ei käytetä ja rauhoitetaan koiraa, joten se on
sitten ongelmana meillä, että nyt on sitten rauhallinen koira, jota pitäisi
innostaa. Tosin Pyrylläkin se äänenkäyttö lisääntyy aina vireen nousun myötä,
että onko oikeasti porokoiria jotka ei pidä meteliä kun ne ovat vireessä? Se on
kuitenkin rotuominaisuus, ja sen kanssa pitää elää ja katsotaan mihin asti
päästään.
Elina Niemen mukaan toi kapulan ottaminen meni kuitenkin
hyvin ja Pyryn sai hyvin innostettua. Ja
sanoi, että näkyy jo selkeä ero edelliseen kertaan tuossa sen aktiivisuudessa
ja mun palkkauksessa aktiivisuudesta, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Kuitenkin
Elinan mielestä treenit pitäisi pitää tuolla koulutuskentällä hyvin lyhyinä (5
min) ja autoon takaisin ja jonkun ajan kuluttua uudelleen treenataan vain lyhyt
aika. Ja kentällä panostetaan vain fiilikseen, motivaatioon ja siis asenteeseen ja tekniikka treenataan
kotona.
Seuraavan kerran on sitten ulkopuolinen tokokouluttaja
elokuussa, joten siihen yritetään tehdä paljon töitä, että näkisi tuloksia
silloin meidän tokoilussa.
Tavoitteena
sosiaalinen/aktiivinen palkkaus
Kun koira opettelee uusia liikkeitä, koiraa palkataan
nopeasti juuri sillä hetkellä kun menee oikein (ei käytetä sosiaalista
palkkausta).
Kun koira osaa jo liikkeet, niin sitten harjoitellaan
sosiaalista palkkausta (koiran aktiivisuus suuntautuu ohjaajaan) ennen kuin
palkataan lelulla tai namilla. Sosiaalinen palkkaus on hyvä opetella, koska se
on ainoa palkka mitä voi koiralle antaa kisoissa. Koiran pitää liikkeen
tehtyään ”leikkiä” ohjaajan kanssa ilman leluja/nameja, ja kohdistaa/tarjota
aktiivisuutta ohjaajaan ja siis innostua ohjaajan kanssa puuhaamisesta, vaikka
lelu/namipurkki olisi vieressä maassa. Jos koira innostuu liikaa ohjaajan
kanssa leikkimisestä eli alkaa kovakouraiseksi ja puremaan, niin se pitää
ehdottomasti kieltää, vaikka se olisi kuinka aktiivisuutta ja pitää vaan
yrittää saada siitä koirasta irti oikeanlaista aktiivisuutta minkä ohjaaja
hyväksyy.
Tämä palkkaus on hyvä opetella kaikentyyppisille koirille. Matalavireiset koirat ovat oikeasti aktiivisia palkkautuessaan ja korkeavireiset aktiiviset koirat taas oppivat palkkautumaan ihmisen kanssa tekemisestä, eivätkä fiksaannu esim. leluihin, noutokapuloihin, esteisiin jne.
Tämä palkkaus on hyvä opetella kaikentyyppisille koirille. Matalavireiset koirat ovat oikeasti aktiivisia palkkautuessaan ja korkeavireiset aktiiviset koirat taas oppivat palkkautumaan ihmisen kanssa tekemisestä, eivätkä fiksaannu esim. leluihin, noutokapuloihin, esteisiin jne.
Myöskin itse lopullinen palkka, eli lelu tai nami pitää
tulla koiralle sillä hetkellä kun koira on aktiivinen, eikä esim.
perusasennossa istuen. Esimerkiksi koira voi namia tavoitella hypäten, ja
namilla voidaan saada saalisviettiä esiin, ja koira saalistaa namia. Koiran
pitää joka tapauksessa olla aktiivinen ja liikkeessä kun se palkataan.
Tavoitteena on joka tapauksessa, että ohjaaja on lopulta
passiivinen ja koira aktiivinen palkkaustilanteessa ja muutenkin treeneissä.
Aluksi koiran kanssa ohjaaja voi joutua olemaan hyvinkin aktiivinen ja riehua
kunnolla, jotta koirasta saadaan se pienikin aktiivisuus esiin, ja siitä
palkataan. Ja pikkuhiljaa sen aktiivisuuden pitäisi lisääntyä, ja ohjaajan
aktiivisuuden vähentyä (mutta siis vasta kun koiran aktiivisuus on
lisääntynyt).
Kuulemma on aina vaikeampaa mitä vanhempi koira (jopa jo
vuoden ikäinen, heh), ja jolle aletaan vasta siinä vaiheessa opettamaan aktiivista
sosiaalista palkkausta, koska nuorena opitut tavat on niin tiukasti pääkopassa,
että niiden muuttamisessa menee aikaa ja se opettaminen on paras aloittaa jo
pennusta saakka.
Sen verran vielä tokopäivässä tuli esiin, että kun koirien kanssa
ollaan lenkillä, niin silloin ollaan lenkillä eli vapaalla, ja silloin ei
mitään TOKO-asioita tehdä. Enintään juurikin luokse voi kutsua (jotta yleensä
kutsuessa tulee luokse) ja kehua ja päästää taas vapaalle. Ja sitten kun
tullaan kentälle, niin silloin tehdään töitä, eikä haistella tms. Koiralle
pitää selkeästi ilmaista vaikka sanalla, että nyt tehdään töitä, ja koska työt
loppuvat. Ja haistelut tai muu puuhaus kielletään, ja kun lopettaa väärän
tekemisen, niin kehutaan ja innostetaan ohjaajan kanssa tekemiseen.
Matalavireisempi koira tietenkin ottaa itseensä helpommin, ja voi opettaa
kokonaan tekemisen tai ”laiskotella”, mutta pitää vain löytää se oikea tapa
ilmaista että kentällä tehdään vain töitä.
Että näin, työtä saa tehdä tänä kesänä ainakin palkkauksen
suhteen, että saa jo itselle iskostettua miten palkataan :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti