Joulua!

Tässä muutamia JOULUKUVIA:

Mitäs tässä ollaan tehty ennen joulua, ei pysty kaikkea muistamaankaan. Jonkin verran ollaan käyty Loviisassa kävelemässä ja harjoittelemassa omaa itsehillintää, näin Joulun aikaan huomasin että päätä ei kiristä enää niin paljoa, ja lenkitkin ovat menneet paljon mukavammin.

Viime viikolla käytiin Kymenlaakson lappalaiskoiratreeneissä torstaina Kotkan Ruonalassa. Meitä oli kolme uroksen kanssa treenaavaa, ja Pyry meni  vähän kierroksilla, en tiedä oikein johtuiko pakkasesta vai että ei olla vähään aikaan tehty mitään treeniä. Ei Pyry siis muille kovinkaan haukkunut, mutta mun kanssa treenatessa esim. seuraamista alkoi hyppimään käteen, vinkui ja haukkukomensi minua..Käännöksissä ei oikein pystynyt keskittymäänkään. Tietenkään kun en hirveästi voi palkata sellaisesta komentamisesta ja hyppimisestä, ja komensin lopettamaan, niin Pyryhän tietty lopetti kokonaan tekemisen ja meni vähän lukkoon ja katseli vaan muualle kun ei tiennyt mitä saa tehdä. Ei se oikein ymmärrä, että jos komennan, että komennanko seuraamisesta vai haukkumisesta/riekkumisesta.
No silti sain Pyryn kuitenkin tokenemaan, ja vähän innostamalla Pyry taas teki normaaliin malliin, eikä jäänyt lukkoon koko loppuajaksi. JEE!

Tehtiin luoksepäästävyyttä (henkilö tulee suoraan eteen, kättelee, henkilö menee ohitse) ja Pyryn piti istua ja pitää kontaktia sen ajan minuun. Aika hyvin tällä kertaa hiffasi jutun jujun. Muutaman kerran sanoin istu, kun ihminen tuli kohti, jotta tietää että ei mennä tapaamaan. Tässä onkin tavoitteena, että tarvitsee sanoa kerran istu ennen ihmisen tulemista, ja käsky kestäisi. Sitten tehtiin tosiaan vasemmalle ja oikealle kääntymisiä törppien avulla, ja liikkeestä juoksua ja takaisin kävelyliikkeeseen. Kokeiltiin myös hitaasti kävelyä, vaikka sitä ei ollakaan harjoiteltu ollenkaan. Lisäksi Pyry teki yhden luoksetulon ja tehtiin vähän jääviä ja paikallaanmakaamista sekä pujottelua. Alkuriekkumisen jälkeen Pyry meni aika hienosti. Ja sitten lopulta käytiin kävelylenkki yhdessä ja muutamat koiratkin ohitettiin, noh, ainakin hiljaa.

Myöhemmin seuraavana päivänä tehtiin myös jotain treeniä kotona, ja kun jouduin komentamaan Pyryä ja se lopetti taas kaiken tekemisen, niin myös tällä kertaa sain sen tokenemaan ja jatkaan työskentelyä. Alkaako mun herkkä koirani vähän aikuistumaan vihdoinkin.

Viime viikonloppuna käytiin lauantaina lapinporokoira Hiiren kanssa Porvoossa lenkillä. Alussa oli vähän kommentointia suuntaan ja toiseen, mutta nopeasti n. 5 minuutin sisään jo kävelivät nätisti. Ei voitu päästää kuitenkaan koirapuistoon tms leikkimään, koska näytti siltä että eivät tulisi vapaana välttämättä toimeen. Saatiin kuitenkin tehtyä hieman paikallaan makuuta noidenkin kanssa sekä tehtiin jonkin verran tokoliikkeitä.

Sunnuntaina kävikin sitten paljon vieraita, ja maanantaina jouluaattona Pyry pääsi vähän treffaamaan Verttiä. Tällä kertaa näillä kahdella oli vähän enemmän kitkaa keskenään, ja useamman kerran sai vähän toppuutella. Vertille taisi olla vähän liikaa sekin, että Pyry painiessa murisee, ja Verttiä ahdistaa sellainen, ja meinasi niissä tilanteissa tunteet kuumeta liikaa. Pyry myös pyrki olemaan päällä mahdollisimman paljon ja pistämään Verttiä maihin (enemmän kuin aikaisemmin), joten tämäkin varmasti vaikutti vähän tilanteeseen.

Lahjoja avatessa ahtaassa olohuoneessa Pyrylle ja Vertille tuli riitaa, kun Pyry tuntuu reagoivan hyvin terävästi yllättäviin tilanteisiin. Nopealla toiminnalla Vertin omistaja sain Vertin irti ja riita loppui siihen ja sitten molemmat päästettiin irti ja oltiin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ja niin oli koiratkin. Pyry oli vaisumpi ja makasi loppuillan tosin. Päästettiin vielä pojat ulos leikkimään ennen kuin lähettiin, mutta eivät ne jaksaneet kauaa leikkiä ja Pyry lopetti leikin aika nopeasti. En kuitenkaan usko että tämä mitenkään vaikuttaisi niiden väleihin.

Eilen Pyry pääsi leikkimään Jästin kanssa kaiken lisäksi meidän pihalla, ja voi että kun oli hurjia lumipetoja:

Ja tänään kaiken lisäksi Pyry pääsi leikkimään Pian, karkeakarvaisen saksanseisojan kanssa pitkästä aikaa, joten joulu on ollut kaikenkaikkiaan leikkipitoista.Eilen käytiin myös lenkillä Loviisassa, ja se oli kyllä tosi mukavaa rauhallisessa hiljaisessa kaupungissa käydä vähän kävelemässä. Meni jopa muutama koira ohi, mutta niistä nyt ei tarvinut sen enempää välittää.

Tänään tehtiin ulkona vähän tokoliikkeitä. Pyrin siihen että liikkeitä tehdään mahdollisimman vähän 1-2 toistoa, ja mahdollisimman huolellisesti. En sitten pääse itse mokaamaan, ja hinkkaamaan liikaa joitakin liikkeitä. Molemmat jäävät liikkeet; liikkeestä seisominen ja makaaminen menivät tosi hienosti. Niitä tehtiin vain ne yhdet kerrat. Seuraaminen ja täyskäännös tehtiin kerran, ja siinä Pyry ehti istumaan kun oletti että olisi tehty pysähdys, mutta nopeasti seurasi mukana. Luoksetuloja tehtiin useampi, ja viimeiseksi oikein pitkä matka, joten Pyry sai kiihdyttää kunnolla tullessaan sivulle. Luoksetulossa mulla on ollut palkka valmiiksi kädessä, jotta pääsen palkkaamaan heti oikeasta asennosta vierellä. Käännöksiä ei taidettu hirveästi tehdä, mutta tehdään seuraavan kerran. Sen huomasin, että Pyry seurasi nyt aavistuksen liian takana, ja sitä pitää yrittää korjata. Mulla on ollut heijastin siinä vasemman taskun kohdalla mikä on muutaman kerran häirinnyt Pyryä, joten voi johtua ihan siitä. En aina vaan ole muistanut laittaa sitä heijastinta taskuun pois edestä. Muutamia liikkeitä tehtiin nyt siten, että palkkasin vain kehuilla. Ja sitten joidenkin liikkeiden jälkeen sai myös palkan. Yritän nyt alkaa vähentämään palkkauskertoja, jotta voitaisiin joskus harkita sinne kisoihin menemistä.

Noutoa ollaan aina välillä harjoiteltu ja nyt taas treenattiin sitäkin ulkona. Ollaan päästy siihen pisteeseen, että heitän noutoesineen ja Pyry menee lelun luo ja siinä vaiheessa annan käskyn "ota", ja Pyry tuo esineen mun luo pudottamatta sitä. Vähän houkuttelen Pyryä luokse ottamalla askeleita taaksepäin ja kutsumalla Pyryä. Tänään vaihdoin sanan "nouda" aikaisemman tilalle siinä vaiheessa kun Pyry alkaa ottamaan askeleita minuun päin. Muutamia kertoja olen saanut tuon esineen pitämisen niin vahvaksi, että Pyry on pystynyt tulemaan sivulle esine suussa. Sitä ollaan kuitenkin harjoiteltu vain silloin kun on ensin paljon onnistumisia esineen pidossa. Olen nykyään voinut laittaa esineen Pyryn suuhun, ja Pyry pitää sen suussa pudottamatta jo aika pitkän aikaa. Ja ei edes pudota vaikka olen ehtinyt ottamaan namin käteen. Nyt oikeastaan pitäisi vielä vahvistaa esineen pitoa ja sen suuhun laittoa ja alkaa kokoamaan liikkeitä yhteen kun sivulle tulo saadaan toimimaan varmasti esine suussa. Vielä pitää miettiä että haluanko että Pyry tuo esineen eteen vai sivulle. Kyllä se tästä. Nyt se näyttää jo aika hienolta noutoliikkeeltä.

Terveystarkastusajat

Nyt olen varannut Lahdesta joukkotarkastukseen Pyrylle lonkka- ja kyynärkuvausajan lauantaille 26.1.2013.

Pyry on silloin n. 1,5 kuukautta vajaa kaksi vuotta, joten saa nyt olla ihan hyvä ikä. Ainakin fyysisesti Pyry on mielestäni jo hyvin kehittynyt (verrattuna vaikka kesäiseen), ainakin rintakehä on kehittynyt roimasti, ja leveyttä on tullut paljon koiraan. Tosin sporttimallinen Pyry joka tapauksessa on :D

Pyryltä kuvataan myös selkä, kolme kuvaa. Haluan olla varma että Pyry on fyysisesti kunnossa, kun kerran agilityä harrastetaan. Sitten lääkärin/Kennelliiton lausunnon mukaan katsotaan että jatketaanko agilityä, ja millä intensiteetillä. Ja kysyn tietty lääkäriltä, että jos sattuu kyynärät /lonkat olemaan huonommat, niin millaista rasitusta ne sitten kestää. Ja jos tosiaan jompi kumpi kyynärä on ykkönen tai jompikumpi lonkka menee C:ksi, niin silloin Pyry ei ole jalostuskäytössä. Jos agilityä harrastetaan useamman vuoden, niin harkitsen kyllä lonkkien ja kyynärien uusintakuvausta n. 5-6-vuotiaana, jotta näkee jos tuosta harrastuksesta on tullut kulumia.

Sydän kuunnellaan myös, mutta en ota vielä virallista sydänkuuntelua. Tarkoitus on kuitenkin myös ottaa virallinen sydänkuuntelu viimeistään kesällä. Ja samalla todennäköisesti kesällä käydään sydänultrassa (jos sivuääni kuuluu edelleen), ja pyydän diagnoosin miten se vaikuttaa Pyryn loppuelämään (esim. tarkastukset) ja mahdollisesti jalostuskäyttöön. Lääkäri silloin viime heinäkuussa sanoi, että vuodessa tuo väliseinän reikä saattaa umpeutua, ja lopullisen diagnoosin voi antaa vasta n. vuoden kuluttua. Kuitenkin jos Pyryllä tulee olemaan tuo sivuääni, haluan sen viralliseksi jalostustietokantaan ihan sen vuoksi, että koirista on mahdollisimman paljon tietoa tietokannassa, niin hyvää kuin huonoakin. Se auttaa kuitenkin muita porokoiran hankkijoita, ja myöskin porokoirien perinnöllisten (ja ei niin perinnöllisten) sairauksien seuraamista yms.

Kyynär- ja lonkkakuvaus maksaa yhteensä 140 euroa, mikä on tälle seudulle aika halpa (tosin maksaa ne polttoaineetkin jotain). Lisäksi selän kuvaus on 25 euroa/kuva, eli kolme kuvaa 75 euroa. Kun olen kysellyt muualta niin aika paljon kalliimpaa on tässä lähempänä Kouvola-Porvoo-akselilla.

No jännityksellä odottamaan :)

Illan agilityt

Tänään illalla oli Porskin hallilla jälleen agilitytreenit. Noh, taas oli vaan minä ja kaksi (mua puolta nuorempaa) tyttöä. Ei edes siis kaikki ilmoittaneet että ovat poissa. Ihan kiva. No enivei, päädyin siis tänään suunnittelemaan meille radan. Tässä se on. Sain sentään agivastaavalta sen verran ohjeita, että pitäisi tehdä irtoamisia, ja eteenpäin lähetyksiä..

Eli halusin itse treenata kontakteja myös, joten A-esteeltä lähtö, jotta ei ole vauhtia liikaa kontaktille, sen jälkeen pituusesteelle ja siitä putkeen. Sitten tämän jälkeen tulee tuo eteenlähetys kolme estettä ja putkeen, ja siitä tiukka kulma puomille ja viimeiselle esteelle renkaalle.

Treenasin useassa osassa ja pidin välillä taukoja. Aluksi treenasin eteenlähettämistä siten, että jätin kolmen esteen päähän namia, ja lähetin Pyryä eteen. Sitten tämän jälkeen treenasin vähän rengasta, koska viimeeksi Pyry vähän vierasti tuota hallin rengasta. Ja sitten lopuksi A-esteen kontakteja, mikä on tällä hetkellä suurin kehitysalue. Nimittäin kontaktille pysähtyminen. Pyry kyllä koskettaa kontaktipintoja, mutta ei pysähdy pinnalle. Haluan kuitenkin opettaa sille nyt parin sekunnin pysähtymisen kontaktille, koska siitä tulee kuitenkin olemaan tulevaisuudessa hyötyä kun sitä vauhtia tulee olemaan enemmän. Monta kertaa se vaan meni siitä liian vauhdilla, mutta lopulta aloin saamaan pysähtymään ja palkkaamaan usein juuri kontaktilla (tätä se on kun ei olla treenattu A-ta ikuisuuteen). Sitten tehtiin rataa A:sta toiseen putkeen, eli seiskaesteelle asti. Ja taukoa. Tauolla tehtiin sitten osittain tokoliikkeistä jääviä, eli liikkeestä seisomista ja liikkeestä maahan (jotka meni tosi hyvin), ja sitten seuraamisen täyskäännöstä.

Ekat kerrat mentiin maxi-esteillä, mutta sitten päätin että loput kerrat sai mennä medinä, koska tekniikkaahan tässä treenataan, ja maxi-esteet Pyry hyppää jos tarvitsee ihan hyvin. Sitten taas treenattiin A-kontakteja, ja puomin kontakteja. Puomille Pyry pysähtyy hyvin kontaktille, koska vauhtia ei ole paljon. Puomin kontaktilla tein myös sitä, että liikuin eteenpäin/poispäin ja tulin takaisin palkkaamaan. Joskus ehkä voi lisätä sitä häiriötäkin. Sitten taidettiin tehdä koko rata, kontakteilla pysähtyen.

Kolmas kerta tehtiin vain pätkiä, koska oltiin oltu kolmestaan treenaamassa jo puoltoista tuntia (yksi neljäs kävi BC pentunsa kanssa treenaamassa vartin välissä kun ei kerinnyt käymään treeneissä pidempään). Oikeestihan meitä pitäisi olla 7-8 henkilöä kahden tunnin treeneissä. Eli sitten tein vain muutamia kontakteja puomilla ja A-esteellä, sitten putkesta kolmelle hyppyesteelle ja putkeen. Seiskaputkella sitten äänellä annoin Pyryn tietää missä olen, ja treenattiin putkelta tiukkaa kääntymistä takaisinpäin putken viereen molemmin puolin. Ja sitten vähän hyppyjä ja putkeen vauhdilla. Sitten päätin, että treenit on siinä ja lähettiin Pyryn kanssa. Kaksi muuta jäi vielä loppuajaksi treenaamaan koiriensa kanssa keppejä. Voisivat treenata ehkä yhteistyötä koiran kanssa, koska molemmat koirat karkaili radalta jatkuvasti..

Tällaistä löysin meiltä, kun olin menossa suihkuun:

Pyry tahtoo huomiota:

Talvi tuli!

Oltiin 24.-25.11. pikkujouluja viettämässä laivalla, ja Pyry pääsi hoitoon Vertin luo Myrskylään. Kuulemma oli mennyt ihan hyvin. Kuulemma Pyry kuuntelee paremmin muita kun mä en oo paikalla. Ollaan huomattu että Pyry kuuntelee huonosti Janinkin käskyjä, jos mä oon paikalla, koska se odottaa että ne käskyt pitää tulla minulta. Jos en ole paikalla, niin sitten voidaan kuunnella sitä seuraavaksi korkeinta tahoa :P

24.11. ennen pikkujouluja lauantaina käytiin vielä pikaisesti Loviisan koirien yhteislenkillä, ja lopuksi käytiin glögillä Tuhannen Tuskan kahvilassa, ja Pyrykin sai pikkujoululahjan! Pyry myös sai uuden kaverinkin sekaroituisesta narttukoirasta, jonka kanssa pääsi vähän leikkimäänkin.

Marraskuun lopulla käytiin vielä Kotkassa lappalaiskoiratreeneissä samalla porukalla. Tehtiin mm. luoksepäästävyyttä, toisten koirakoiden ohi pujottelua kontaktissa, paikallaanmakuuta ja luoksetuloa sivulle. Lopuksi tehtiin pieni yhteislenkki.

Luoksepäästävyydessä olis hyvä päästä treenaamaan enemmän, kyllä se Pyry istuu jos sitä oikein harjoittelee, mutta muuten se aina meinaa nousta seisomaan juuri kun ihminen tulee tervehtimään. Pujottelu meni myös aika hyvin (tällä kertaa palkka taskussa), ainoastaan yhden koiran kohdalla herpaantui, mutta sain kontaktin takaisin. Ihan siistiä. Paikallaanmakuussa Pyry on edelleen PRO, ihan sama mitä ympärillä tapahtuu, Pyry pysyy paikallaan. Luoksetulokin meni yllättävän hyvin, vaikka just sillä hetkellä tuli jotain lapsia iso määrä sivulta ohi. Pyry kun tulee luokse takaa kiertäen, niin meni ehkä vähän liian pitkäksi kaarto, mutta muuten hienosti. Moni on ehdottanut, että opettaisin edestä sivulle menon, mutta Pyry vaan menee paljon paremmin suoraan asentoon takaa kaartaessa, edestä tullessa saisi tehdä enemmän töitä että se menisi suoraan, eikä vinottain mun viereen. Hyviä on nuo treenit, varsinkin kun nyt ei oikein muuten ole ollut tokoilua.

Yhteislenkillä Pyryä ei voinut ohitettavat tai muutkaan koirat kiinnostaa kun oli niin jännät hajut, ja itse olin jo sen verran treenistä väsynyt, että oli ihan hyvä ettei tarvinut olla skarppina. Paitsi sitten ihan viimeisillä metreillä Pyry nosti pään ylös hajujen maailmasta just kun kultainennoutaja meni ohi, ja sille piti ihan rähähtää. Pyry pääsi tapaamaan myös samalla 12vk lapinkoiranpentua, joka oli vähän liian innokas, ja Pyry joutui vähän murahtamaan pennulle, kun se meni härkkimisessään liian pitkälle. Samoin Pyry pääsi treeneissä olleen 5,5-kk Suku lapinkoiran kanssa taas tutustumaan treenien jälkeen. Pyry tykkää niiiin pennuista.

Sitten joulukuun puolella olikin jo lunta:

Nekun tassut jäätyy!

Joulukuussa nyt ei ole ihmeempiä tapahtunut, ollaan käyty pariin otteeseen Myrskylässä, ja viime sunnuntaina käytiin Kotkan Kivan viimeisellä treenikerralla tänä vuonna, tai se oli yhteislenkki. Lenkki meni ihan hyvin, ja Pyry sieti edessä ja takana hyvin muita uroksia, jopa melkein haisteluetäisyydellä, mutta sitten loppulenkistä taas... no edessä oleva vähän epävarma bordercollienarttu rähisi muutamaan otteeseen sen edessä olevalle toiselle nartulle, ja Pyry meinasi aina vähän kiihtyä siitä. Ja sitten kun bordercollie taas rähisi ja Pyry näki vastaantulevan koiran, jolle Pyry päätteli collien rähisevän, niin Pyryhän päätti puolustaa koko laumaa tältä häiriköltä. En millään saanut sitä rauhoittumaan, ja lopulta käveltiin vähän matkaa ohitettavan koiran edellä, ja sitten yritettiin uudelleen. Vähän sieltä tuli silti rähinää, mutta vaikka muu osasto oli jo pitkällä kaukana kun me saatiin ohitettua toinen koira, niin aika hienosti Pyry käveli mun kanssa, eikä alkanut hinkumaan muun lauman pariin. Jotain edistystä.

Tiistaina käytiin Askolassa katsomassa Jästiä, ja kavereitahan vielä ollaan. Kyllä yhdessä vaan on niiiiin kivaa (ja kiihtyvää). Saatiin aika hallitusti heidän tapaamisensakin järjestettyä, kun menin itse takapihan kautta Pyryn kanssa, ja Jästi pääsi takapihalle takakautta, niin ei ollut turhaa odottelua missä olisivat alkaneet huutamaan.

Normikaupunkilenkkeilyt on olleet aika vähissä, ja tällä viikolla käytiin kerran. Sekään ei mennyt mitenkään mahtavasti. Kyllähän Pyry meni rähisemättä muitten ohi, mutta yhden kohdalla tuli murinaa, ja muiden kohdalla piti joka tapauksessa jäykistellä häntä ja pää pystyssä valmiina siis hoitamaan homman. Tää on mennyt paremminkin, mutta nyt on tullut takapakkia. Ja tämä takapakki johtuu ihan täysin minusta, kun mulla on ollut pinna kireenä työpaikan vuoksi, ja sitten tietenkin Pyry on myös "kireenä", ja pyrkii hoitamaan mun puolesta hommat, kun mä en selkeesti pysty sen mielestä. No eiköhän tilanne rauhoitu, kun pääsen ennen joulua päättämään työsuhteeni, ja saan itseni taas normaalin rauhalliseksi. Pitää vaan tässä ottaa taas enemmän etäisyyttä ohitettaviin koiriin, että saan taas Pyryyn kontaktin normaalisti (eikä pidä lähteä sokerit matalalla ja kiukkusena mihinkään kaupunkilenkille).

Käytiin itsenäisyyspäivänä Myrskylässä, ja Pyry pääsi leikkimään taas Vertin kanssa:

Olempa muuten hyvin onnellinen, että mulla on tällainen sään/talven kestävä koira, jolla kuitenkin on niin lyhyt turkki, että ei tarvi turkkia ihan hirveästi huoltaa risuista tai takiaisista, tai tassukarvoista poistaa lumipaakkuja.. :)

Kaikenlaista

Käytiin eilen vielä pyöräilemässä kun ei ole maa jäässä. Ihanaa kyllä käydä valoisaan aikaan ulkona Pyryn kanssa ja pystyin pitämään vapaanakin, kun ei ole pimeetä.

Tänään käytiin viikkotreeneissä Heinlahdessa. Oli esineen kantamista ja esteiden ylittämistä.

Huomasin että Pyry haisteli maata paljon enemmän kuin aikaisemmin, ja vinkui enemmän, varsinkin sen jälkeen kun käytiin haistelemassa kaikkien jäljet. Ja yhdessä kohdassa jopa jäi nuolemaan yhtä jälkeä.. Tästä olis pitänyt tajuta jotain, Pyry meinaan oli ainoa uros.. Käsiteltävyys tehtiin tällä kertaa siten, että mentiin kouluttajan luo, ja tervehdittiin siellä. Ja pyysin että se tarkastaa myös Pyryn hampaat. Siitä tulee hyvää harjoitusta.

Noh, esineen kantaminen meni ihan jees. Saatiin monta onnistumista, että Pyry kantoi sitä ja antoi sen käteen ja palkkasin. Tästä se lähtee. Pitää olla vaan palkkauksen kanssa tarkka, ja palkka ei todellakaan saa olla kädessä - nimittäin silloin Pyry tiputtaa varmasti esineen heti.

Esteiden kohdalla mentiin taas isoa rinkiä, ja siis mentiin muiden jäljissä. Ja tässä vaiheessa viimeistään tajusin, että jollain nartulla (todennäköisesti sillä lapparilla) oli niin ihanat tuoksut että Pyry ei meinannut pystyä keskittymään. Agilityssähän Pyry ei koskaan vingu, eikä hauku yms. Nyt se vinkui ihan hirveästi, kun se vaan halus sen edellä olevan lapparinartun perään. Pyry meinas mennä niin kierroksilla, että jouduin ennen esteitä odottamaan jonkun aikaa että se rauhoittui istumaan ja malttoi antaa kontaktia. Kierroksilla nimittäin en tee Pyryn kanssa mitään. No joka tapauksessa tehtiin ensin koiran kanssa esteiden ylittämistä, että itse olen vasemmalla puolella, sitten siten että olin oikealla puolella, ja sitten siten että koira odotti, ja sen piti tulla kutsusta toiselle puolelle estettä, ja sitten lähettämistä. No tämähän oli arkitottista, eikä mitään agilityä sinänsä.

Mutta olihan se sinänsä kokemus, että siinä oli kaikki samaan aikaan kentällä ja pari suorittamassa peräjälkeen, mikä oli erilaista ihan agilityyn. Pyrylle oli hyvä tottua vähän muutoksiin rutiineissa, ja siihen että useampi voi olla lähistöllä tekemässä ja hyppimässä. Pyryllä tosin oli mielessä enemmän ne ihanat tuoksut kuin hyppiminen. Kyllä se hyppi, mutta kun se ei johtanut mihinkään radan suorittamiseen, niin mielenkiinto meni heti esteen jälkeen, ja hajut tuli kuvioihin. Kyllä sain lopulta Pyryä seurautettua ja tehtyä joitakin liikkeitä siinä välillä, mutta heti liikkeiden jälkeen se vaipui taas hajuihin. Eli voi olla että toko-kokeessakin menis ihan hyvin, jos ei taukoja olisi ollenkaan, ja Pyry ei ehdi keskittymään mihinkään muuhun. Mutta joissakin kokeissa se tuomari haluaa käydä liikkeiden välillä läpi perusteluita antamaansa numeroon, ja tässä saattaa mennä Pyryn keskittyminen. Siinä pitäisi vaan muistaa, että koiraa pitää huomioida myös siinä odottaessa, eikä jättää huomioimatta ja kuunnella pelkästään tuomaria. Eli pitää pyytää todennäköisesti Pyry makaamaan tai jotain (käskyn alle), jotta sillä pysyy fiilis.

Joka tapauksessa tuli taas eteen se, että Pyryn keskittyminen herpaantuu narttutuoksuista selkeästi. Ja tätä pitää kyllä pikkuhiljaa alkaa jotenkin harjoittelemaan, että se liikkeiden suorittaminen kokeessa, josta löytyykin narttutuoksuja, onnistuisi hyvin huolimatta tuoksuista. Tämähän on vaikeampi sitten toteuttaa kun yleensä treeneihin ei saa tuoda juoksuisia narttuja. Kuitenkin Pyryllekin riittää jos ne juoksut on alkamassa tai juuri loppunut. No tai sitten kaupungissa kävellessä kun tulee niitä juoksutuoksuja, niin pitää alkaa treenaamaan niissä tilanteissa ja yrittää saada se keskittyminen minuun. Tiedän että se on vaikeaa, mutta olen kuullut että olisi mahdollista saada koira keskittymään tuoksuista huolimatta. Koirasta riippuen tietenkin. Aina sitä voi oman koiran kohdalla edes yrittää, vaikka se ei onnistuisikaan. Ja muuttuuhan tilanne siinä vaiheessa, kun ikää tulee lisää. Joten vielä ei selkeästi ole mahdollista yrittää ALO-kokeeseen, vaikka liikkeet menee tosi jees. Vasta kun se keskittyminen alkaa olla 99 %:sta. Eli mahdollisesti ensi kesän lopulla tai syksyllä aikaisintaan, jos saadaan vaan tarpeeksi treenata noita tilanteita, ja Pyry on siinä vaiheessa jo aika aikuinen, eikä pitäisi hormonit hyrrätä ehkä enää niin voimakkaasti... kai...

Sunnuntaitreenit

Sunnuntaina meillä oli Heinlahden treeneissä seisomista (liikkeestä) ja esineen kantamista/noutoa. Oltiin vähän myöhässä ja kerittiin just luoksepäästävyyteen, ja pari harjoittelukerran jälkeen Pyry tajusi istua vaikka kouluttaja tuli hipelöimään. Kyllä se siitä, nyt pitää vaan alkaa vaatimaan sitä istumista.

Tehtiin aluksi taas muiden koirakoiden pujottelua, ja koska en ollut ehtinyt yhtään lämmittelemään Pyryn kanssa tai hakemaan oikeaa motivaatiota, mulla oli varmuuden vuoksi kasa palkkaa kädessä valmiiksi, jos Pyry herpaantuu ja alkaa kohkaamaan muita koiria kohti. Hyvinhän se meni, Pyry ei huomioinut ollenkaan muita, vaan meni tosi hyvässä kontaktissa kaikkien ohi ja palkkasin matkan varrella seuraamispuolen kädestä pari kertaa. Kouluttaja sanoi, että kun se menee noinkin hyvin, että voisin jättää palkan kokonaan kädestä ja palkata hitaammin ja tossa vaiheessa voi jo huomauttaa koiralle jos se vilkaisee muualle. Sitähän olen tehnyt kyllä kun muut koirat ohittaa, että huomautan jos katsoo niihin, ja vaadin sen katsekontaktin minuun. Nyt kun se siis tietää mitä sen pitää tehdä. No jos seuraavan kerran on aikaa vähän hakee motivaatiota ja virettä etukäteen, niin voidaan tehdä ilman palkkaakin kädessä. Ollaan tuota pujottelua tehty vaan niin vähän, että en luota omaan "kontaktinvoimaani". Mutta pitää alkaa vaan nyt luottamaan kun menee näin hyvin. Use the force! Tosin empä tiiä koska seuraavan kerran on tuota pujottelua, kun ei tuo sama kouluttaja varmasti seuraavalla kerralla ole paikalla. Ihan kiva kouluttaja sinänsä, koska keskittyy mun kanssa ihan siihen tokopuoleen.

Seisomisesta jatkettiin, eli mä tein aluksi istumisasennosta seisomista/makuuasennosta seisomista, sitten tein nopeita pysähtymisiä Pyryn kanssa. Sitten lopulta tehtiin seuraamisesta pysähtymistä, ja se meni todella nopeasti. Otti käskyn jälkeen kaksi askelta, mikä nyt on jo ihan sallittua jalkojen asettelua. Sitä tehtiin muutama kerta, ja sitten pidettiin taukoa. Tosi hyvässä vireessä Pyry kyllä oli kokoajan.

Sitten tehtiin noutoharjoituksia, sitä mitä en ole harjoitellut pitkään aikaan Pyryn kanssa, ja mikä vähän meillä ontuu. Pyryhän tiputtaa saman tien "kapulan" jos on edes tiedossa namia, eikä pidä siinä tapauksessa. Pyryhän tuo lehden aamuisin kotiin postilaatikolta, sellaiset 150 m, ja odottaa ovien avauksia lehti suussa, ja vie aamulla Janille missä Jani ikinä onkin sillä hetkellä. Mutta tarkoituksenmukainen esineen ottaminen, kantaminen ja mulle antaminen on tuskan takana.

Sain tosin nyt neuvoksi, että nyt kun se kuitenkin ottaa suuhunsa esineen ja sen saa liikkeelle kun vaikka kulkee sen kanssa, niin naksuttaa sille vahvaksi sitä kantamista aluksi. Ja ei haittaa vaikka naksautuksen jälkeen se esine tippuu suusta, koska liike päättyy naksautukseen. Koska se on ongelma, kun Pyry ehtii pudottamaan esineen ennen kun pääsen palkkaamaan, ja pudottaa ennen naksautustakin jos ollaan paikallaan ja yritän sitä paikallaan saada pitämään istualteen sitä esinettä. Eli nyt vaan naksauttelen liikkeessä tuota niin vahvaksi että se ei enää edes huomaa pitävänsä esinettä suussansa ja sen jälkeen voi alkaa kutsumaan Pyryä viereen esine suussa, kun liike on tarpeeksi vahva. Siinä on hyvä alku ainakin. Pyryllähän on oikeastaan lehden haunkin kanssa ongelmana että jos sen pyytää istumaan lehti suussa, niin se lehti tippuu, mutta seisoessaan ja liikkeessä lehti pysyy suussa.

Treenien jälkeen käytiin isänpäivää viettämässä ja Pyry sai levätä vähän aikaa, ja sitten lähdettiin kotiin. Illalla vielä käytiin kävelemässä Loviisassa ja tavattiin kaveriporouros Jästi Loviisan koirapuistossa, ja saivat mesota vähän aikaa keskenään ja juosta.

Arkitreenin pääperiaatteet Pyryn kanssa tällä hetkellä:

- Häiriötreenin lisääminen (nopeat liikkeet, "väärät" käskysanat, juokseminen, eri ympäristöt - kaupan edusta, keskellä kaupunkia, toisen koiran mennessä ohi) tokoliikkeissä
- Vahvistetaan ensimmäisen käskyn noudattamista, käskyn toistaminen vain huonontaa käskyn tehoa
- Vapauttaminen asennosta/käskystä -> tätä käytän aivan liian vähän
- Luvan pyytäminen, tämä olisi tärkeä Pyryn keskittymistä ja malttia varten -> pyytää katseellaan vieressä istuen lupaa ihmisten tapaamiseen, ovesta kulkemiseen, koirien tapaamiseen yms.. ainoastaan ovesta kulkeminen menee nykyään hyvin luvan kanssa
- Houkuttelun vähentäminen (namipalkka kädessä pois), aika paljon olen vähentänytkin, mutta aina se nami siihen käteen ilmestyy ennen käskyttämistä

Ja tuota houkuttelun vähentämisestä. Ei siis tehdä liikkeitä siten, että mulla olis nami vasemmassa kädessä liikkeen ajan, mutta se saattaa olla valmiina jo oikeassa kädessä, josta vaihdan sen palkatessa vasempaan käteen. Tai sitten saatan ottaa liikkeen aikana sen namin jo valmiiksi käteen, jotta saan nopeasti palkattua. Olen tosin tehnyt myös sitä, että palkka on (sisällä harjoitellessa) pöydällä ja liikkeen jälkeen annan pöydältä palkan. Olen kyllä jo vähentänyt palkkaamisen määrää, ja vaihdellut sen antamisajankohtaa. Joskus annan kesken liikkeen ja joskus liikkeen lopussa. Joskus pelkästään rapsutan liikkeen lopussa, ja annan sitten seuraavan liikkeen lopussa tai kesken seuraavaa liikettä. Tavoitteena kuitenkin on, että itse osaisin hahmottaa sen, että ensin tehdään liike kunnolla, sitten "hyvä" ja sitten selkeästi muutaman sekunnin jälkeen palkka tai rapsutus. Vaikka noi menee suht hyvin, niin haluan tarkkuutta tohon omaan toimintatapaan, että saan kaiken ylimääräisen säätämisen pois treeneistä.

Myös pitää alkaa olemaan selkeämpi, että palkkaan vain todella hyvistä suorituksista, enkä ainakaan löysäilystä. Pyryn ollessa kyseessä sitä ei voi ihan mustavalkoisesti noudattaa, mutta pitää vaan rakentaa treeni siten, että sillä on hyvät mahdollisuudet onnistua, ja mahdollisimman vähän tulee virheen mahdollisuuksia. Hirveän kauaa Pyry ei kestä palkattomuutta, vaan lopettaa helposti tekemisen kokonaan, jos laskelmoi että palkkaa ei tule ollenkaan.
 

Lappalaistreeniä ja agilityä

Tiistaina käytiin Kymenlaakson lappalaiskoiratreeneissä (ensimmäisissä sellaisissa). Eli Kotkassa tavattiin kaksi lapinkoiraa ja Pyryn lisäksi toinen porokoira. Kaikki uroksia. Ensin harjoiteltiin ohittamisia, ja pujoteltiin toisten koirakoiden ohi kontaktissa. Tietty niiden, jotka sen kesti. Toiset kiersi vain ulkopuolelta, jos se pujottelu oli liian vaikeaa. Lisäksi tehtiin jotain liikkeitä ihan oman osaamisen mukaan, ja lähinnä tämä oli sellaista että koirat opetteli toimimaan häiriössä. Ja ihan kivaa oli. Mulla Pyryn kanssa oli teemana se, että Pyry piti rikkomatonta kontaktia minuun vaikka toinen koira meni meistä ohi (teki ohitustreenejä). Ja ihan hyvää tulosta. Tehtiin myös vasemmalle käännöksiä ja seuraamisia, ja Pyryn kanssa tein paikallaanmakuuta, kun muut puuhasi vieressä (ja vähän aikaa myös toisen porokoirauroksen Nokin kanssa), Pyry vapaana.

Käytiin vielä lopuksi pienellä yhteislenkillä ja se meni todella hienosti, koiria tuli vastaan, mutta lappalaislauma oli hiljaa :) Pyry vähän yhtien räkyttävien pikkukoirien vuoksi meinas alkaa tempoilemaan niitä kohti, mutta muuten meni hyvin ja tietenkin hiljaa. Siitä jäi kyllä hyvä fiilis. Pyry haisteli aika läheisesti jopa toisen porokoirauroksen kanssa samoja kohtia ja menivät ihan peräkanaa, eikä mitään rähinää ollut. Pyrykin vain välillä vilkaisi toista (kun olivat melkein kuonokkain) ja jatkoi haistelua ja eteenpäin kulkemista. Voi kun mun pieni on ihan aikuinen <3

Muuten ollaan käyty lenkeillä täällä ja Loviisassa kaupungissa. Torstaina kun käytiin Loviisassa niin tuliko jopa yksi koira vastaan, tai siis meni ohi.. Mä yritin vauhdilla mennä edellä Pyryn kanssa, eikä Pyryllä olisi ollut ongelmaakaan sen koiran kanssa, mutta sen omistaja tuli hirveellä vauhdilla meidän takana ja saavuttikin meitä kokoajan, ja lopulta Pyry meni takaperin mun perässä. Eikä se toisen koiran omistaja voinut sitten yhtään hiljentää että ehdittäisiin saada välimatkaa, vaikka selkeästi huomasi että omani alkoi tempoilemaan (Huom! Ei haukkunut/murissut/vinkunut ollenkaan). No sen oma koirakin veti Pyryä kohti, joten naisella ei itsellään tainnut olla tajua mistään. Lopulta luovutin ja pysähdyin Pyryn kanssa ja otin sen jalkojen väliin rauhoittumaan, kun se ehti kiihdyttämään itseään siinä (ja minä turhautumaan).

Sitten sen jälkeen tehtiinkin mun rauhoituttua vähän sellaisia kontaktiharjoituksia, että mentiin eteenpäin vain kun Pyry otti kontaktia ja jos se pysähtyi niin sitten oltiin pysähtyneitä niin kauan jälleen että se otti kontaktia. Sitten kun piti mennä autolle päin, niin se alkoi jumittaa, ja siinä sitten seistiin aika tovi, kun ei sitä kiinnostanut ottaa kontaktia ja ihmetteli ja katteli vaan maailman menoa kun minä odotin. Toki se antoi kontaktiakin, tosin mun takaraivolle, joka ei nyt riitä minulle, vaan yleensä vaadin sen, että se siirtyy minua kohti ja tulee katsomaan suoraan silmiin. Sitten kun antoi kontaktia lopulta (välillä jouduin liikkumaan sivulle päin jotta ei oikeesti meni tuntikausia odottaessa), niin sitten mentiin pari askelta ja Pyry alkoi jumittamaan ja siinä taas odoteltiin. Sain kuitenkin itseni hillittyä ja pysyttyä positiivisena, etten hermostunut siinä. Lopulta Pyry käveli siinä mun vierellä jumittamatta kontaktia antaen autolle asti.

Tänään sitten käytiin Myrskylässä ja Pyry pääsi leikkimään pariin otteeseen Vertin kanssa. Oikein hauskaa oli.

Etsi kuvasta porokoira..

Järjen jättiläiset

Sen jälkeen Pyry lähti Janin ja Janin isän kanssa metsään mittailemaan puita mitä kaadetaan muutamaksi tunniksi. Sitten kiireellä kotiin ja lähdettiin Porvooseen hallille agitreeneihin.

Tällä kertaa agitreeneihin oli yksi osallistuja suunnitellut radan meidän toiveiden mukaan, ja ohjasi sitten meitä vähemmän treenanneita ja oli kyllä tosi kivat treenit. Pyry sai radan rakennuksen aikana ja odottaessa odottaa häkissä ja palkkasin sitä aina häkin suuntaan. Siellä oli yksi nuori bortsu joka piti aika pahaa meteliä kun kiihtyili, ja Pyrykin vähän alkoi vinkumaan sen johdosta. Kuitenkin aika hyvin tottui.

Tehtiin teemana päällejuoksua ja putkijarrutusta. Samalla takaa kiertoa ja kontakteja puomilla. Erikseen Pyryn kanssa tehtiin keppejä, ja sain Pyryn hiffaamaan että on ne kepit, eikä joku muu systeemi. Kaikki nuo menivät muutamalla harjoituskerralla hyvin. 

Päällejuoksun tapaista ollaan aikaisemminkin tehty tuon takaa kierron yhteydessä. Ensin harjoiteltiin pelkkää esteen takaakiertoa, sitten otettiin yksi este ennen sitä mukaan, ja lopulta hyppyeste - takaakierto hyppyesteelle - hyppyeste, suora putki, tiukka käännös vastakkaiseen suuntaan - hyppyeste - suora putki. Aika hienosti meni. Noilla suorilla putkilla tehtiin sitten sitä putkijarrutusta.

Putkijarrutusta tehtiin siten, että ensin katsottiin että kuinka pitkälle Pyry kaartaa putken jälkeen, jos huudan sille olinpaikkaani kun se on putkessa. No kyllä se muutaman metrin kaarroksen teki. Sitten Bea joka auttoi radan läpikäymisessä meni putken viereen kyykkyyn siten, että koiran piti hakea palkkaa kääntymällä nopeasti putkeltä muutaman kerran (ja mä samalla huusin Pyrylle olinpaikkaani). Sitten tehtiin uudelleen ilman putken päässä palkkaamista, ja tosi kätevästi Pyry kääntyi heti putkelta takaisin päin esteeltä, ja sen muutaman metrin tuli vähemmän kaarrosta.

Kontakteja harjoiteltiin myös erikseen puomilla, ja sitä että Pyry pysähtyy kontaktille, palkkaan, lähden eteenpäin, palaan palkkaamaan, ja saatan uudestaan liikkua ja uudestaan käyn palkkaamassa ja vapautan. Olen nyt kyllä päättänyt että tehdään noi kontaktit aina siten, että Pyry pysähtyy aina ja saa liikkua kontaktilta vasta vapautuksella ja alan treenaamaan häiriötä kontaktilla enemmän (alan huitomaan, hyppimään, juoksemaan), ja Pyry pysyy kontaktilla ja palkkaan aina välissä. Itse asiassa tota häiriötä olen tehnyt paikallaanmakuussa jo jonkin verran. Saatan pomppia Pyryn selän yli, tai alkaa tekemään sen edessä hyppyjä tai nopeita juoksupyrähdyksiä, ja sitten aina palkannut kun se pysyy paikalla (ja tietenkin siten, että ei ole mahdollisuutta tehdä väärin - palkkaus nopeasti). Hyvin se on oppinut sitä häiriötä. Hyvä olisi kyllä laajentaa se myös agilityyn. Pyry on kyl niin ihana pitää tuolla treeneissä vapaanakin, kun se pysyy niin hyvin aina siinä vierellä, ja hirveen hyvällä motivaatiolla tekee mun kanssa. Tehtiin siinä välissä myös vähän tokotreeniäkin ja jotain temppuja jotta pysyy mielenkiinto yllä.

Tässä on rata:

Tosiaan 1-2 esteillä tehtiin sitä takaakiertoa ja päällejuoksua, josta 4. esteellä/putkella putkijarrutusta. Joka myöskin tehtiin 6. esteellä/putkella (jonka jälkeen heti palkkasin sivulle). Mentiin kerran kokonaan esteet 1-6. 7. este jätettiin kokonaan pois, ja harjoiteltiin erikseen siis keppejä, koska ei kannata harjoitella vielä muiden esteiden kanssa keppejä. Sitten tehtiin erikseen tuota puomia, ja sen jälkeen esteet 9-11, ja puomilla pysähdys ja juoksu eteen esteille 12 ja 14. Mahdollisuus olisi ollut tehdä myös tuossa 13. este, mutta helpotin treeniä ja jätettiin väliin. Kiva tehdä vähän tälleen helpomman kautta välillä nää treenit (ainakin mun kannalta), varsinkin kun koko päivä oli muutenkin ollut menoa. Paljon tästä kuitenkin oppi, vaikka ei kertaakaan menty kokonaan rataa. Aina ei vaan tarvi eikä pidä mennä täysillä vaan voi pitää vaan hauskaa. Ja sitä meillä kyllä oli.Kotona tosin olisi ollut energiaa vaikka pienellä kylälle, kun olisi pitänyt leikkiä ja kaikkea vielä illalla... ei se porokoiralta ihan heti energia lopu.

Jeees.. No huomenna on sitten Heinlahdessa viikkotreenit ja käydään isänpäivän kunniaksi jopa isäni luona. Se on hyvä paikka Pyrylle, kun siellä sen on rauhoituttuva makailemaan vaan, eikä puuhata mitään.

Uusi tulokas

En ole muistanutkaan täällä blogissa mainita. Meille tuli 2,5 viikkoa sitten uusi tulokas, nimittäin 4 kk ikäinen Kasper-kissanpentu. Kasperin alkutaival ei mitään herkkua ole ollut, on elänyt "villinä" emonsa kanssa ensimmäiset 3 kuukautta ennen kuin pentu ja emo poimittiin talteen, ja onneksi emon sosiaalisen luonteen vuoksi, pentukaan ei ihan villi ole.

Pyryn kanssa tuli toimeen jo ensimmäisestä päivästä lähtien, molemmat olivat täydessä yhteisymmärryksessä. Nekun kanssa meni vähän pidempään, Nekku hyväksyi uuden tulokkaan jo seuraavana päivänä tulosta. Olisin kuvitellut että siinä olisi kestänyt ainakin pari viikkoa kokonaisuudessaan. Ihmisiin menee pidempi aika tottua, ja on Kasper aika paljon kyllä kesyyntynyt kun vertaa alkupäiviä. Minullekin monesti kertoilee kaikenlaisia juttuja, ja kovasti ilmoittelee että koska olisi ruoka-aika. Sylissä pikkuinen mielellään on, tai Pyryn pestävänä tai sitten Nekun kanssa painimassa. Alussa Pyrylle oli vaikeaa kissojen juokseminen ja painiminen, ja meinasi olla koko ajan välissä, ettei vahingossakaan mitään pahaa tapahdu Pyryn pikkupennulle. Nyt Pyry on jo oppinut rauhoittumaan, eikä välitä lähes ollenkaan kissojen riehumisesta.

Tässä muutama kuva:

Ja tässä vielä yksi kuva, Pyry melkein 1v 8kk:

Viime viikon tokotreenit

Viime viikon sunnuntaina Kotkan Kivan treeneissä oli enemmän toko-painotteista treeniä, mikä oli ihan kiva.

Luoksepäästävyydessä Pyryllä meni muuten hienosti, paitsi juuri kun ihminen tuli eteen, niin se nousi seisomaan. Ei se nyt haittaa kaikkia tuomareita, mutta kyllä pitäisi saada Pyry istumaan aina luoksepäästävyydessä. No sitä pääsee treenaamaan lisääkin.

Tehtiin ympyrässä muiden koirakoiden pujottelua seuraten ja kontaktissa, ja se meni todella hienosti. Siis en olisi uskonut kuinka hyvässä kontaktissa ja välittämättä muista koirista Pyry pystyy mennä (varsinkin kun aikaisemmin ei ole pystynyt ollenkaan keskittymään). Ja liikkeestä seisomista harjoiteltiin. Vaikka se meneekin kotitreeneissä hienosti, niin alussa Pyryllä oli vaikea ymmärtää mitä halusin siltä. Mutta kyllä se meni hienosti, muutaman harjoittelukerran jälkeen. Enemmän harjoitellaan nyt nopeampaa pysähtymistä, ja pyrin palkkaamaan vain nopeasta pysähtymisestä. Välillä tein Pyryn kanssa muita liikkeitä ja käytiin kävelemässä muualla, kun se ei kestä niin paljoa toistoja.

Viimeiseksi "temppuna", tehtiin vasemmalle ja oikealle kääntymistä perusasennossa, mitä ollaan harjoiteltu aika paljonkin. Se meni nytkin aika hyvin, varsinkin vasemmalle kääntyminen, lähes täydellisesti. Ja saatiin sitten olla muille lopuksi esimerkiksi, että miten kouluttaja olisi halunnut että se tehdään, ja miten se tehdään oikeaoppisesti.

Muuten täyskääntyminen juurikin tuota takapään käyttöä hyödyntäen menee aika näppärästi. Myös vasemmalle kääntyminen vaikuttaa aika paljon helpompaa tuon takapään käytön vuoksi. Pyryllä seuraaminen menee todella hyvin, eikä enää jätätä. Nyt vaan pitää treenata sitä että saadaan vähennettyä palkkaamista liikkeiden välissä ilman että motivaatio ja vire laskee. Lisäksi vaan Kotkan tottistreeneissä keskittyminen hyväksi, ja luoksepäästävyys aina onnistuvaksi.

Vire on ollut tosi hyvä viime aikoina, ja motivaatio huipussaan. Johtuu varmaan että treenataan nyt harvemmin. Samoin mätsäreissäkin tuntuu tekevän hirveän innokkaasti mun kanssa kaikkea. Lisäksi lenkeillä vaikuttaa pystyvän keskittyvän minuun, vaikka kissa juoksisi tien yli. Se on aika hyvin jo! Lisäksi kaupunkilenkeillä tuntuu menevän tosi hyvin, ja ottaa jo kontaktia hyvin kun nähdään koiria. Lisäksi tosi hyvin erkanee hajuilta helposti ja keskittyy minun kuuntelemiseeni. Alkaa näyttää hyvältä möllitokoa ja ALO-luokkaa ajatellen. Ei se BH myöskään ole ihan mahdoton ensi vuoden puolella.

Eilen Pyry pääsi Jästin kanssa juoksemaan ja painimaan ja tänään kävi Vertin kanssa juoksemassa mökillä ja Janin porukoilla. Huomenna pitää katsoa että lähdetäänkö Karhulaan Kotkan Kivan lenkille vai ei. Tiistaina olisi sitten Kymenlaakson lappalaiskoiratreenit Kotkassa, ja katsotaan saako tästä jotain pysyvää treeniryhmää :)