Tässä tulee aika tylsähkö kertaus estetreenistä, koska tarvitsen itselleni muistiinpanot, miten jatkan esteiden treenaamista.
Käytiin Hannele Tiaisen estetreenikoulutuksessa sunnuntaina Strömforsin koiraurheilukeskuksessa, ja oli kyllä tosi hyödyllistä. Oikeasti, pitäisi kyllä käydä useamman kerran vuoteen pelkästään estetreenikoulutuksessa.
Haltin kanssa otettiin putki-puomi-erottelu ja keppien lähetyksen ja ohjaukset.
Ekalla kierroksella siis putki-puomi-erottelu, ja erityisesti putkeen meneminen puomin sijaan. Putki oli u:n muodossa puomin molemmin puolin, ja aluksi vain läheteltiin putkeen, ja putki oli vähän kauempana puomista, ja pikkuhiljaa lähennettiin puomia kohti putken päätä ja lopuksi otettiin hypyn kautta putkeen, ja meni hyvin. Tämän jälkeen otettiin hypyn kautta puomille ohjaus, ja sinne meni ihan yhtä hyvin (ilmeisesti useammin koira hakee noin monen toiston jälkeen putkeen, mutta Halti tosiaan kuunteli mun "puomi-kii"käskyä erittäin hyvin).
Halti sai paljon kehuja sen hakemisesta puomille, ja myöskin sen vahvasta kontaktikäytöksestä, kun se korjaa itse, jos hetken mielijohteesta meinaa irrota puomin kontaktilta.
Koska tämä ensimmäinen vaihe meni hyvin, niin lähdettiin treenaamaan erottelua vauhdin kanssa, eli otettiin putki - hyppy - putki (puomin alla), ja sitten se Halti menikin puomille, ja useamman kerran. Otin välissä sille ihan läheltä putkeen palkkaamisen, jotta pääsin palkkaamaan sitä. Sitten muutettiin treeniä siten, että lähetin Haltin putkeen hyppyesteen takaa (sain ottaa yhden askeleen, mutta en ohittaa hyppyestettä), ja tämä meni hyvin. Seuraavaksi samasta paikkaa heitin Haltin toiseen putkeen, ja putkesta tullessa hypyn kautta putkeen, ja tämä onnistui. Ja itse piti alkaa heti ekan putken jälkeen ennen hyppyestettä käskemään putkeen, jotta erottelukäsky tulee ajoissa. Näitä treenejä pitäisi siis tehdä Haltin kanssa, ja pikkuhiljaa lisätä omaa liikehäiriötä.
Lisäksi puhuttiin Haltin taipumuksesta mennä putkelta suoraan puomille, jos putkesta tullaan silleen puomin kontaktiosan ohi, että se näkyy suoraan putkesta, ja tosiasiassa pitäisi koiran suorittaa edessä oleva este. Tämä on kuulemma aika harvinaista, että koira hakee tossa tilanteessa puomin kontaktia, mutta ohjeeksi siis, että alan käskemään hyppy- tai eteenkäskyä jo melkein ennen putkea, jotta se tietää heti putkelta mennä eteenpäin, ja tämä on ihan harjoiteltava asia.
Tokalla kierroksella halusin lähinnä teoriassa ja käytännössä tietoja miten voi alkaa opettaa erikoisempia ohjauksia kepeille, esim vippaus toisella puolelle olevalle putkelle (MM-kisoissa maksien finaalirata) ja puolen vaihtoja. Perus takaaleikkaukset, valssit ja persjätöt on jo jokseenkin hallinnassa.
Aluksi ohjeeksi avokulmasta ohjatessa, että mieluummin lähetetään koira kuin saatetaan, ja omat kengänkärjet suuntaa tokaa keppiä kohti ja oma rintamasuunta/ohjaus mieluiten keppien suuntaisesti poispäin kepeistä (mun muistiinpanoissa asian selitin itselleni selkeämmin).
Toinen juttu oli puolen vaihto takakautta (kun koira lähetetään esim. avokulmasta), kun koira on mennyt jo kepeille. Aluksi annetaan koira suorittaa puolet kepeistä ennen kuin lähdetään liikkumaan ja vaihtamaan koiran takana puolta, ja sitten pikkuhiljaa lisätään aina aikaisemmin omaa liikehäiriötä.
Sitten puolen vaihto keppien jälkeen. Kun koira lähetetään avokulmasta, ja halutaan vaihtaa keppien jälkeen puolta (ilman päällejuoksuohjausta), niin odotetaan että koira on suorittamassa tokavikaa keppiä, ja siinä vaiheessa pitäisi lähteä rohkeasti liikkumaan toiselle puolelle. Ja Halti ei ottanut kyllä ollenkaan häiriötä tässä, ja meni tosi hienosti. Itse vaan olin monesti myöhässä puolen vaihdossa ja Halti ehti arpomaan suuntaa mihin kepeiltä lähteä.
Viimeiseksi se vippaus. Putki laitettiin kuvan mukaisesti aika lähelle keppejä, ja itse pitää muistaa vähän odottaa koiraa, eikä rynniä eteen, ja siitä vaan ranteen vippauksella lähettää putkeen.
Ja se oli näin yksinkertaista Haltin kanssa, kunhan muistin olla menemättä koiran ohi kepeillä. Tässä vaiheessa Halti alkoi vähän väsymään mun mielestä (hyvin teki kuitenkin), joten ei tehty montaa toistoa tätä. Ohjeeksi sain näihin vaikeisiin keppikulmiin ottamaan houkuttimeksi/palkaksi lähelle jonkun lemppariesteen, kuten putken tai keinun siihen lähelle, johon saa palkattua koiraa oikeasta suorituksesta.
Kouluttaja oli vähän sitä mieltä että Haltille saattaa olla ihan hyvä että sitä vähän enemmän haastaa esteillä, eikä tehdä aina helppoa. Se myös näyttää palkkautuvan siitä että pääsee esteille, joskus enemmän kuin ruokapalkasta. Lopuksi tehtiin Haltin kanssa sellainen nopea radan pätkä, että Halti pääsi juoksemaankin.
Ihan kiva päästä treenaamaan näitä haastavampiakin juttuja, itse tykkään opetella koiran kanssa kaikenlaisia temppuja agilityssäkin, vaikka tavoitteet ei ehkä ole siellä MM-kisoissa. Se ainakin pitää mielen virkeänä ja joutuu itse pohtimaan, että mitä tietyt ohjaukset vaativat koiralta ja ohjaajalta, jotta ne onnistuu. Pyryn kanssahan ei toistoja voi paljoa tehdä, mutta Haltin kanssa pääsee vähän toistojen kanssa pelaamaan, ja kokeilemaan eri juttuja.
LAUANTAIN PIKATREENIT
Aluksi ohjeeksi avokulmasta ohjatessa, että mieluummin lähetetään koira kuin saatetaan, ja omat kengänkärjet suuntaa tokaa keppiä kohti ja oma rintamasuunta/ohjaus mieluiten keppien suuntaisesti poispäin kepeistä (mun muistiinpanoissa asian selitin itselleni selkeämmin).
Toinen juttu oli puolen vaihto takakautta (kun koira lähetetään esim. avokulmasta), kun koira on mennyt jo kepeille. Aluksi annetaan koira suorittaa puolet kepeistä ennen kuin lähdetään liikkumaan ja vaihtamaan koiran takana puolta, ja sitten pikkuhiljaa lisätään aina aikaisemmin omaa liikehäiriötä.
Sitten puolen vaihto keppien jälkeen. Kun koira lähetetään avokulmasta, ja halutaan vaihtaa keppien jälkeen puolta (ilman päällejuoksuohjausta), niin odotetaan että koira on suorittamassa tokavikaa keppiä, ja siinä vaiheessa pitäisi lähteä rohkeasti liikkumaan toiselle puolelle. Ja Halti ei ottanut kyllä ollenkaan häiriötä tässä, ja meni tosi hienosti. Itse vaan olin monesti myöhässä puolen vaihdossa ja Halti ehti arpomaan suuntaa mihin kepeiltä lähteä.
Viimeiseksi se vippaus. Putki laitettiin kuvan mukaisesti aika lähelle keppejä, ja itse pitää muistaa vähän odottaa koiraa, eikä rynniä eteen, ja siitä vaan ranteen vippauksella lähettää putkeen.
Kouluttaja oli vähän sitä mieltä että Haltille saattaa olla ihan hyvä että sitä vähän enemmän haastaa esteillä, eikä tehdä aina helppoa. Se myös näyttää palkkautuvan siitä että pääsee esteille, joskus enemmän kuin ruokapalkasta. Lopuksi tehtiin Haltin kanssa sellainen nopea radan pätkä, että Halti pääsi juoksemaankin.
Ihan kiva päästä treenaamaan näitä haastavampiakin juttuja, itse tykkään opetella koiran kanssa kaikenlaisia temppuja agilityssäkin, vaikka tavoitteet ei ehkä ole siellä MM-kisoissa. Se ainakin pitää mielen virkeänä ja joutuu itse pohtimaan, että mitä tietyt ohjaukset vaativat koiralta ja ohjaajalta, jotta ne onnistuu. Pyryn kanssahan ei toistoja voi paljoa tehdä, mutta Haltin kanssa pääsee vähän toistojen kanssa pelaamaan, ja kokeilemaan eri juttuja.
LAUANTAIN PIKATREENIT
Lauantaina kävin myös agilityhallilla, kun kerran muutenkin olin kaupungissa sukuloimassa. Tehtiin hyvin lyhyesti treeniä. Haltin kanssa treenasin kepeillä puolen vaihtoa siten, että Halti eka meni kepeille, ja sitten vaihdoin puolta Haltin takana, lisäksi yritin treenata vippausta taakse putkeen, mutta sain onnistumaan puoliksi. Onneksi sunnuntain estetreeneissä sain tähän apua. Viikko sitten oli agilityn MM-kisat, joita tuijotin livestreamista tietty intohimoisesti, ja finaaliradalla oli tällainen kiva ohjaus, jossa lähetettiin kepeiltä toiselle puolelle putkeen ihan vaan vippaamalla.
Sitten oli puhetta tästä arvokisojen rimakorkeuksista, että ne ovat lähes aina ihan tapissa. Mun ihastukseksi tänä vuonna ja niin viime vuonnakin MM-kisoissa rimat ovat olleet makseilla ”vain” 60 cm korkeudessa, eli tapissa ei enää. Toivon mukaan tämä myös näkyisi lopulta SM-kisoissa, ja myös SM-kisoissa todella madallettaisiin edes sen 5 cm rimoja tapista. Ainakin maailmalla näytetään hyvin mallia tähän.
Kuitenkin kun noista 65 cm korkeuksista on ollut puhetta lappalaiskoirakeskusteluista, niin tähän on ehdotettu myös sitä, että 65 cm rimoja voidaan yksittäisinä käyttää myös voimaharjoitteluna. Tätä nyt sitten ekaa kertaa kokeilin niin Pyryllä kuin Haltillakin (Pyry nyt on ainakin kerran aikaisemmin hypännyt okserin 65 cm korkuisena sekä maksimileveytenä).
Rimat muuten oli eri korkeuksia, ja varmaan lähirimat 55 cm, ja hyppysuorasta keskimmäinen rima ensin 60 cm, jonka Halti hyppäsi hyvin. Sitten laitoin 65 cm, ja Halti kolautti ekalla kerralla rimaa (mutta ei tiputtanut), ja seuraavilla parilla kerralla hyppäsi kyllä sen yli, kohtuullisen helpon näköisesti, mutta kyllä mun mielestä joutui jonkin verran askeleita eri tavalla mittaamaan, että sai hypättyä sen. Ja tämän jälkeen hyppäsi myös muut rimat korkeammalta.
Pyry hyppäsi joka kerta 65 cm hypyn kolauttamatta, mutta kyllä omasta mielestä näytti, että se vähän joutui tekemään töitä enemmän sen hyppäämisessä, vaikka ei joutunut sen enempää hakemaan hyppykohtaa tai vastaavaa. En voisi edes kuvitella laittavani kumpaakaan koiraa hyppäämään 65 cm rimaa takaakiertona.
Tästä johtopäätöksenä voidaan aina välillä tehdä just voimaharjoitteluna tuota korkeampaa hyppyä, mutta en ainakaan näillä näkymin halua hypyyttää koko rataa 65 cm rimoilla kummankaan raskaan koiran kanssa, en edes yhtä kertaa vuodessa. Eli kieltäydytään sellaisilta kisaradoilta joissa rimat ovat tapissa, ja todennäköisesti myös arvokisoissa, koska jos kerran MM-kisat näyttää mallia rimojen tiputtamisella, niin pitää siihen herätä muukin maailma, ja tähän voi vaikuttaa vain itse olemalla osallistumatta. Ilmeisesti FCI:n agilitykomiteassa on otettu rimakorkeuksien madaltaminen puheeksi, ja jotain saattaa ihan konkreettisesti alkaa tapahtumaan rimakorkeuksien madaltamisen kanssa, ehkä jo vuonna 2018!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti