Fyssarilla

Ollaan oltu nyt kesälomalla, minä ihan töistä ja koirat agilitystä. "Onneksi" on ollut paljon lämpimiä päiviä, niin ei sitä muutenkaan lähtisi treenaamaan. Jos olisi oikein viileät ilmat, niin sitten kyllä **tuttaisi pitää taukoa.

Käytiin Kirsi Aurasella Kotkassa fyssarihoidossa. Viimeeksi käytiin hänellä marraskuussa, ja siinä välissä hieronnassa. Katsottiin molempien liikkeet ensin, ja varsinkin Pyryllä etuliikkeet oli aika suppeat ja siis johtui siitä että rintalihakset oli vähän jumissa. Haltilla oli taas aika "lentävät liikkeet", ja yritettiin saada Halti liikkumaan muuten kuin kahdella jalalla.

Pyry hoidettiin ensin, Pyryllä oli rasitusta pitkissä selkälihaksissa, ja ne saatiin hoidettua. Samoin rintalihaksissa oli jumia, ja sain kotivenyttelyohjeet rintalihaksille.

Pyry käsittelyssä

Halti oli taas hankala. Se suostui makaamaan "tokomakuuasennossa", mutta kyljelleen ei suostunut, ja välillä kun tuntui epämukavalta, niin sitä joutui käsittelemään kun se istui tai seisoi. Selässä oli pinne puristuksissa, ja se saatiin vapautettua. Ihan täysvaltaisestihan Haltia ei saatu käsiteltyä. Haltille sain saman ohjeen venytellä rintalihaksia. 

Kyselin että miten Haltia kannattaisi käyttää käsittelyssä tästä lähtien, ja fyssari oli vähän sitä mieltä että onko järkeä käyttää hirveän usein, jos se ei tykkää olla käsiteltävänä. Toisaalta voisi käydä usein, että Halti oppisi tuntemaan käsittelijän, mutta siinä vaiheessa mä olisin vararikossa. Käydään nyt sitten parin kuukauden välein hierojalla Haltin kanssa, jos vaikka Halti tottuisi ainakin häneen. Onhan se pystynyt rentoutumaan jo vähän siinä käsittelyssä. 

Pyryn kanssa käydään edelleen 4-6 kuukauden välein, koska enempää se ei tarvitse. Halti selkeästi tarvitsee vähän useammin, koska se riehuu paljon enemmän ja tekee enempi täysillä aksaa. Ehkä ajan kanssa se suostuu käsiteltäväksikin....

Halti Agirodussa

Käytiinpä heinäkuun 10. pv ensimmäistä kertaa Agirodussa Ylöjärvellä! Ihan mielenkiintoinen tapahtuma. Osallistuttiin Haltin kanssa lapinporokoirien ALO-MAKSIJOUKKUEESEEN, eli joukkueeseen, jossa sai olla  yksi kisaava, mutta muut möllitasoisia (ei kisanneet vielä). Joukkueeseen kuului lisäksi Haltin äiti Katla, Haltin sisko Hekla sekä Adoptiolapsi Venla. 

Kuvassa vasemmalta: Minä ja Halti, Robin ja Hekla, Jenni-kasvattaja ja Katla sekä Heikki ja Venla

En tiedä kuinka järkevää on viedä aivan kokematon nuori porokoirauros tuollaiseen isoon tapahtumaan, mutta ajattelin että kyllä Halti on niin tasapainoinen että ei se kovin huonosti voi mennä. Noh, vähän se sinkoili joka suuntaan koiria moikatakseen, varsinkin alussa, ja sain peukaloni siinä jossain välissä vääntymään hihnan kiristyessä sen ympäri, mutta muuten meni ihan mallikelpoisesti..

Oltiin paikan päällä kohtuullisen aikaseen, mutta ainakin ehdittiin vähän tutustua paikkaan, ja etsiä niitä vähäisiä varjoisia paikkoja. Oli aika lämmintä, ja vähän olin huolissani että miten porokoirat oikein jaksaa. Kyllä hakeuduttiin varjoon useamman kerran, vaikka Halti olikin ihan normaali innokas itsensä auringosta huolimatta. Pyry ei olisi todellakaan lähtenyt tekemään mun kanssa mitään siinä lämpötilassa. Onneksi se saikin olla Myrskylässä hoidossa, ja sai hengata pitkästä aikaa pelkästään Vertin kanssa.

Olin pelännyt ennemmin sitä, että sataa, ja nurmikenttä kastuu ja tulee liukkaaksi, no sitä ongelmaa ei ollut. Oli kyllä mielenkiintoista kisata nurmella, ja voi olla että Haltikin meni vähän varovaisemmin. Rimat oli ilmeisesti 50 cm korkeudessa, joten tosi kiva, ajatellen nuoria möllikoiria, uutta paikkaa, ja hälinää, ettei vaikeusaste ole liian suuri. Samoin radalla ei ollut muita kuin hyppyjä ja putkia, ja yksi pituus.

Vas. Äiti Katla, kesk. sisko Hekla ja oik. Halti

Halti ryömii ja liehittelee..

Meidän vuoro oli toisena joukkueena. Vähän olin epävarma että missä vaiheessa tosiaan sai lähteä, ja muistanko uusia esteitä, jos menee ohi (kuten säännöissä lukee). Me mentiin kolmantena ja ennen meidän suoritusta yritin vähän virittää Haltia ja näyttää että "hei, tuolla tehdään agilityä", mutta ei se ihan kai tajunnut.. mutta tuli ihan puhdas rata, Haltin kaarrokset putkiin meinasi olla vähän laajoja, ja videolta katsottuna jotkut hypyt oli tosi korkeita (ehkä innostuksesta). Ei menty ihan sitä normivauhtia (voi johtua jopa lämmöstäkin), mutta kovin ylpeä olen kyllä tästä suorituksesta, koska tosiaan aivan puhtaasti, eikä Halti mitenkään erityisemmin hidastellut tai keksinyt mitään muutakaan omaa, mitä porokoirat tuppaa keksimään häiriössä ja jännittäessä. Myös Katla meni aivan puhtaan radan rautaisella kokemuksella, samoin Haltin sisko ja Venla sai pari kieltoa, mutta muuten myös aivan puhtaasti. 

Tässä rata:

Ja mitä ihmeellisempi juttu tapahtui.... ME VOITETTIIN KAIKKI MUUT RODUT ALO-LUOKASSA!! AIKA MAHTAVAA!! Vaikka tää nyt olikin vain epävirallinen kisa, ja möllitasoisten voitto, niin kyllä tätä on juhlittu :) Oli kyllä mahtava aloitus, kun tosiaan ekaa kertaa oltiin Agirodussa ja Halti ekaa kertaa yleensäkään näin isossa tapahtumassa. 

Agiepiksissä!!

Torstaina käytiin agiepiksissä omassa seurassa (Agi-Kotkat) Heinlahdessa. Ilma oli vähän pahaenteinen, säätiedotus oli luvannut sadetta, mutta onneksi aika vähän satoi hetken.

Käteistä rahaa oli rajallisesti, joten ilmoitin Pyryn möllihyppärillä (motivointikisatreeniksi) ja Haltin möllihyppärille sekä kisaavien radalle. Kisaavien ratana oli Agirodun Open Class-rata (ainakin melkein). 

Pyrystä ei oikein pystynyt sanomaan, että lähteekö se radalle mun kanssa vai ei, se oli niin nenä kiinni maassa, ja jumitti useammassa kohtaa ihanissa tuoksuissa. Että jee.. Pyry oli Haltin jälkeen, ihan sen takia että Halti ei mene liian kierroksille ja Pyryllä olisi ehkä enemmän motivaatiota. Tosin voisihan sitä antaa Haltin vetää kierroksiakin aina välillä, ja katsoa miten lähtee ja pysyykö hallinnassa, ehkä on turhan matalassa vireessä muutenkin treeneissä ja kisoissa. Pitäisi sitä hetsausta vaan harrastaa..

MÖLLIHYPPÄRI

Hyppärillä vaikein kohta oli 5-6-esteen ohjaus, mitä joutui miettimään pidempäänkin.

Haltin kanssa, meni ööh..no, yritettiin kovasti mennä ainakin samaan suuntaan suurimman osan radasta. Olin päättänyt rohkeasti tehdä persjättöjä yhden kouluttajan innottamana samoin kuin Pyryllä, mutta ei se vaan mennyt ihan helposti. Persjätöissä Halti lähti aina esteen ohi, ja olisi varmasti takaaleikkauksilla mennyt paremmin. Ja pitää sitten harjoitella myös niitä persjättöjen tekemistä ja palkkaamista oikeaan käteen tulemista.

8-putken jälkeisen esteen jälkeisessä persjätössä näkyy (verrattuna Pyryn videoon), että ehdin Pyryn kanssa paljon etenemään paljon pidemmälle tekemään sen persjätön, kun Halti taas oli nopeammin selän takana, ehkä se oli se suurin ongelma, että olisi pitänyt ajoittaa aikaisemmin jotta olisin onnistunut persjätöissä.

Mutta, päästiin sijoille 50 virhepisteellä :D, pari hyllyä, kieltoa ja 5-pisteitä.

Pyry meni ihan jees vauhdilla, tosin lämpötila oli 14 astetta, joten oli enempi porokoiran ilma kuin normikesäpäivänä. Pyry oli kisan ulkopuolinen, koska oli kisaava mölliradalla, mutta taisi oikeasti voittaa radan..

KISAAVIEN RATA

Kisaavien rata oli siis se Agirodun Open Class-rata, mutta vähän erilainen se oli kuin etukäteen saatu ratapiirros. Ihan hyvä oli tämäkin. Tästä ei valitettavasti saatu videota, olis ollut kiva katsella jälkikäteen miten se oikeasti meni..

Haltilla mietin, että miten Halti osaa mennä kepeille muurin jälkeen, kun ei näe keppejä kuin vasta hypättyään muurin. Hyvin se meni, tosin kepeillä oudosti Halti ehti haistelemaan yhtä kohtaa maassa, mutta jatkoi hyvin keppejä samasta kohtaa melkein heti. Toinen kohta oli A-esteelle vienti, että kummalta puolelta ohjaan. Jos olisin ohjannut A-esteen oikealta puolelta (menosuunnasta katsoen), niin Haltilla olisi ollut myös puomin ylösmeno näköpiirissä, ja olisi ollut mahdollisuus että Halti olisi lähtenyt puomille. Ohjasin A-esteen vasemmalta puolelta, ja päällejuoksu 11-putkeen. Loppu oli aika helppoa, kun Halti kuitenkin hakee hyvin kontaktiesteille, joten pystyi ottamaan aina välietapeiksi kontaktiesteet. Puomille olisin voinut käskeä ennen estettä, nyt muistin vasta puolessa välissä estettä sanoa sen "kii".

Parissa kohtaa jäin vähän liikaa ihailemaan Haltin menoa. Keppien jälkeisen esteen jälkeen jäin ihailemaan hienoa irtoamista, että meinasin unohtaa mennä tekemään valssin 7-esteelle. Samoin 11-esteelle tosi hyvän irtoamisen jälkeen meinasin taas jäädä ihailemaan, kunnes muistin taas liikkua eteenpäin. Jos olisin liikkunut määrätietoisemmin, niin varmaan olisi ollut parempi ratakin.

Hyvä rata se silti oli, nimittäin voitettiin kisaavien rata maksi-luokassa! Aika mahtavaa! Palkinnoiksi tuli yhteensä pari karkkipussia ja pari puruluuta, jotka koirat pääsivät kotona jakamaan, JES!!

Maanantain agitreenit

Maanantai satoi koko päivä, joten mentiin hallille treenaamaan, ja vaihteeksi oli sitten 13 astetta lämmintä, eli sunnuntaina oli 2 kertaa lämpimämpää kuin maanantaina. Molemmat porokoirat oli ihan haltioissaan kun pääsivät hallille, ja vielä oli viileää. Halti oli ihan kierroksilla autossa, ja hihkui siellä ihan innoissaan. Olin ajatellut että täytyy varmaan vähän hetsata parille esteelle nyt ton lauantaisen lämpimän treenin jälkeen, mutta se meni niin kierroksilla, että se veti esteitä yksinään heti vapaaksi päästyään hallissa. Uutta rengastakin veti edestakaisin, ja kun piti siirtää sitä, niin piti varoa ettei yksi pieni koira mennyt rengasta siinä samassa. Rimat oli 55 cm, ja ihan hyvä olikin.

Koko rata meni hienosti. Alussa ekan esteen taakse piti jättää tarpeeksi kauas, ja vähän vinoon silleen, ettei nähnyt suoraan puomia. Jos jätin tosi lähelle estettä ja lähelle siivekettä, niin Halti lähti puomille. Pystyin kyllä sitten kauempaa putken puolesta välistä oikealta puolelta kutsumaan, kunhan selkä oli aluksi putkeen/puomiin päin, ja kun Halti ohitti puomin pään, niin pakkovalssilla/persjätöllä ohjasin putkeen ja ehdin seuraavallekin esteelle. 

Kerran Halti meinasi karata ennen aikojaan keinulle, koska oltiin aluksi otettu muutama toisto Haltille uudella keinulla, kuten myös renkaalla. Puomi oli joka kerta ihan älyttömän nopea, varmaan johtuu siitä, että perjantaina hetsasin puomille. Tätä pitäisi muistaa tehdäkin enemmän. Rengas meni joka kerta hyvin, ja olinkin joka kerta reilusti edellä, enkä jäänyt varmistelemaan rengasta. 9-10-esteiden välille olin suunnitellut valssin, mutta siihen en vaan ehtinyt. Ekalla kertaa Haltin kanssa tehtiin takaaleikkaus, ja itse kyllä pystyin takaaleikkauksessa juoksemaan hidastelematta, ja Halti kääntyi hienosti. Seuraavan kerran yritin taas ehtiä valssiin, mutta siitä tulikin persjättö, koska sen ehti nopeasti tekemään, ja onneksi Halti kääntyy helposti. Keinu meni upeasti, ja kepit meni ihan järkyn nopeasti, meniköhän edes kolmea sekuntia. Vauhti oli päällä!

Pyry oli kanssa ihan liekeissä! Sillä oli sen verran vauhtia että vähän yllätyin, ja meinas mun persjättö olla siinä 9-10 esteen välissä aina vähän myöhässä, mutta sain senkin tehtyä ajoissa jo edellisellä esteellä aloittaen. Ennen puomia ja puomin jälkeen hyppyesteillä Pyryn vauhdin takia kaarrokset oli aika isot, ja olisi pitänyt muistaa tehdä vastakäännöksiä, sain aikaiseksi vain rytmityksellä peruskäännöksiä. Pyryn kanssa tehtiin vielä namialustalla vauhtisuoraa putkien kautta, ja silleen että Pyryn rakas rengas oli matkan varrella.

Treenien loputtua käytiin vielä Haltin kanssa treenaamassa pussia, siten että oli hyppy  - pussi. Eka ehti jo ilman vauhtia käydä pussin itsekseen, ja sitten vauhdin kanssa ja palkka lensi aina reilusti eteen. Tosi hyvä. Kaikkein parasta oli näissä treeneissä että kouluttajan koira treenasi samassa (melko pienessä) hallissa keppejä ja putkia ja muutamien metrien päässä, ja se ei häirinnyt ollenkaan Haltia, eikä Haltia kiinnostanut ollenkaan lähteä katsomaan pientä shelttityttöä. Haltia kiinnosti vaan nakit J Tuli molemmille hyvää häiriötreeniä, kun Halti teki keinua, kun toinen koira tuli vastaan kepeillä, ja tehtiin myös puomiakin yms, eikä huomio herpaantunut kertaakaan. Kyl toi Halti on vaan helppo omalla tavallaan!

Lauantain Sanna H:n agitreenit

Olin ilmoittautunut Haltin kanssa agitreeneihin viime lauantaille, ja sää näytti hyvältä, perjantainakin oli pilvistä ja 20 astetta lämmintä, joten molemmilla koirilla oli vauhtia ihan hyvin. Lauantaina olikin sitten 26 astetta lämmintä. Lähtiessä en huomannut että oli noin paljon lämmintä, olin vain katsellut ennusteita että Heinlahteen oli ennustettu vain 22 astetta, ei paha. Olisi pitänyt kyllä perua paikan päällä oma osallistuminen, ja osallistua vain radan rakentamiseen (ei ollut montaa ihmistä rakentamassa rataa kuitenkaan).

Pitihän se sitten kokeilla että miten Halti menee, ja olihan se hyvä kokeilla, niin tietää sitten, jos jostain syystä on pakko lämpimällä säällä treenata, mutta ihan jo maalaisjärjellä ei tuollaisessa lämmössä harrasteta millään koiralla kiihdytyslajeja. Vähän jäi huonon omistajan fiilis treenien jälkeen. Mutta tästä sitten opin olemaan tiukempi omissa kriteereissä!

Ekalla kierroksella Halti lähti aika hitaasti, ihan normiporokoiran vauhtia siis, mutta Haltin vauhdiksi aika hidas, ja mun ohjaukset meni ihan uusiksi, koska eihän sillä ollut vauhtia takaaleikkauksiinkaan, joten alettiin käyttää japanilaista (5-este), persjättöjä (10-11) ja edestä ohjausta että pääsin juoksemaan kovempaa. Ekalla kierroksella oli rimat 45 cm, mutta tokalla kierroksella rimat jätettiin 35 cm korkeudelle, ja se oli ihan riittävä. 

Tokalla kierroksella olikin paremmin vauhtia kun olin saanut Haltin vihdoin juomaan tauolla vähäsen, sain viilennettyä sitä viilennysalustalla, lisää kastelemalla päältä ja alta, ja pitämässä varjossa.    Tokalla kierroksella tosin jätettiin kepit pois, ja tehtiin pituudelta suoraan 14-esteestä eteenpäin.

Ohjaukset tein melkein persjätöillä, ja toimi hyvin, nyt kun Haltilla oli vähemmän vauhtia. Vähän se alkoi jo irtoilemaan pidemmille kaarroksille mun selän takaa tosin. Viimeinen este oli keinu, joten Halti pääsi palkkaantumaan sitten lopuksi keinun suorittamisella ja sen kontaktin ottamisella.

Paras kommentti oli, että ”tee tohon 17-esteelle sylkkäri kun se toimii niin hyvin teillä, ja pääset hyvin liikkumaan siitä”. Missä vaiheessa sylkkäristä on tullut toimiva ohjausvalinta meille??!! Ei se mitään, toimihan se Haltilla hyvin. Ja olihan tämä sama kouluttaja nähnyt että joskus ollaan vahingossa tehty johonkin kohtaan sylkkäri (Pyryn kanssa sylkkäri on edelleen tosi vaivaannuttava).

Ohjeeksi sain ohjata enemmän edestä, siten että pääsen juoksemaan kovempaa (persjätöillä), ja Haltilla tulee myös vauhtia lisää, kun sen ei tarvitse ajatella yhtään enempää vaan saa vaan juosta. Takaaleikkauksissa mä tuppaan pysähtelemään joten jos takaaleikkauksia teen, niin pitää pystyä liikkumaan eteenpäin, ja koiran irrota eteenpäin. No tällä kertaa tosiaan takaaleikkaukset eivät onnistuneet, kun vauhtia ei ollut, mutta kyllä mä tuppaan muutenkin hidastelemaan takaaleikkauksissa aina välillä, kun joudun itse miettimään ohjausta.

Lopulliset ohjaukset

• 3-4-esteiden välille tiukempi valssi ja ajoissa ennen kuin koira hyppää 3-esteen
•  4-esteelle ajoissa lähetys takaakiertoon, ja siitä kuljetus japanilaiseen 5-esteen taakse (pitää vaan liikkua rivakasti)
• 10-11- esteiden välille tehtiin valssi tai persjättö, alun perin olisin ohjannut toiselta puolelta, ja vain takaaleikkauksen putkelle, mutta tällä tavalla tuli turhan pitkä kaarros Haltille edellisillä esteillä
• 14-esteelle valssi ja keppien jälkeen persjättö (toimi tosi hyvin)
•  17-esteelle piti tehdä se sylkkäri, jolla pääsin hyvin liikkeelle, ja Halti teki tosi hyvin sen.

·      

Perjantain omatoimitreenit

Käytiin omatoimitreeneissä Loviisassa, ja testattiin SM-kisojen maksien joukkuerataa. Ekat esteet ja vikat esteet oli jotenkin eri tavalla mun mielestä kisoissa, kuin me ne rakennettiin, mutta, sinne päin. Se oli kyllä kiva rata! Rimat oli 45-60 cm. 17-esteellä oli 60 cm.

Oli 20 astetta lämmintä ja aurinko ei paistanut, ja Pyryllähän oli melkein vauhtia. Tehtiin kerralla nollana rata, ja tosi hyvällä vauhdilla, eikä tökkinyt missään (paitsi kepeillä Pyry nappasi kesken kaiken jonkun hyttysen, mutta pystyi jatkamaan heti keppejä sen jälkeen). HARMI kun en ehtinyt saamaan Pyryn radasta videota, se oli niin ehjä ja onnistunut. Olen muutenkin jo oppinut valitsemaan vähän eri ohjaustapoja Haltille ja Pyrylle, ja ei tee tiukkaa enää juosta molempien kanssa.

Pyrylle tehtiin toisella kierroksella eteen palkkausta ja suoraa pätkää vaan, oli kyllä ihan hyvä, kun aurinko alkoi paistamaan, eikä Pyry olisi sen enempää jaksanut kauaa tehdä.

Tajusin typerän jutun tänään. Sen sijaan että  hetsaisin Haltia ja innostaisin, niin jostain syystä rauhoitan sitä aika paljon. Mitä ihmettä??!! Minä joka tiedän että porokoira kannattaa hetsata ja motivoida reilusti. Tähän pitää tehdä muutos A.S.A.P!

Haltin kanssa aluksi tein puomilta eteenpäin, koska tuo alku oli vaikeampi. Kepeille Halti meni aika hyvin, tosin huomaa että se tekee pienen vekkauksen ennen keppejä kun käsky ei tule tarpeeksi ajoissa, ekalla kerralla lisäksi kepeiltä jätti yhden väliin.

Vaikein kohta oli 13-este. Pyryn kanssa meni ihan hyvin, mutta Haltille mun ohjaus meni liikaa takaisin esteen suuntaan, ja joka kerta Halti hyppäsi takaisinpäin saman hypyn. Onneksi sain videolle, ja pääsin näkemään mitä tein väärin. Kumartelin liikaa, ja linja oli esteen suuntaisesti eteenpäin, kun olisi pitänyt olla enemmän putken toisen pään suuntaisesti. Muuten ihan jees.

Mun hovikuvaaja kuvasi samalla kuin nosti rimaa.. joo-o..

Ja onnistunut este 17, tosin Halti alkoi olla jo vähän väsy..

Treenattiin jonkin verran erikseen puomia, siten että palkka oli edessä jotta sain vauhtia puomille enemmän. Lisäksi treenattiin A-esteen juoksukontaktia, tosin kehikon yläosan kiinnittäminen oli haasteellista, ja se ei meinannut pysyä paikallaan. Pari kertaa kovemmassa vauhdissa Halti pääsi hyppäämään innoissaan kontaktin yli, mutta saatiin sitten hyviä osumia, jos en itse rynninyt eteenpäin liikaa. Pitää vaan päästä treenaamaan A-estettä radalla jotta päästään pikkuhiljaa tekemään myös vauhdilla. Unohdin naksuttimen, joten oikein merkkaaminen oli vaikeampaa.

Maanantain agitreenit; irtoamista

Olin toivonut tälle kesälle 1-2 lk tasoista ratatreeniä, sopii Pyrylle ja Haltille erityisesti että saadaan tuntumaan oman tasoisiin ratoihin. Noh, maanantaina satoi sitten ensin Loviisassa kaatamalla ennen lähtöä treeneihin, ja mietin kyllä pidemmänkin hetken että kannattaako lähteä treeneihin. Lähdin kuitenkin, ja ei ollut edes paha ilma Heinlahdessa, ihan vähän vaan sateli. Ei kuitenkaan otettu kontakteja esiin, kun ei tiennyt minkälainen rankkasade olisi tullut ja ilman tuota sadetta oltaisiinkin tehty kunnon rata.

Ei se mitään, tää oli tosi hyvä treeni jo sellaisenaan. Haltin kanssa treenasin lähtöön jäämistä juoksemalla lähettämispaikalle putken viereen, ja ekalla kerralla varasti, tokalla kerralla takapuoli nousi vähän. 5-7 esteillä harjoiteltiin irtoamista edelle, ja palkka lensi 7-esteen jälkeen. Sitten tehtiin 14-esteelle asti (14-esteen jälkeen lensi palkka), ja 7-esteen käännös peruskäännöksellä ja rytmittämisellä, ja nätisti ja tiukasti se pelkällä rytmityksellä kääntyy. Tosi kiva treeni, ja vauhtia oli. Rimat oli 45-55 cm ja 2-este oli 60 cm. Kuulemma Halti hyppäsi todella tasapainoisesti ja helponnäköisesti sen 60 cm esteenkin joka kerta, ja kuulemma on hyvä hyppytekniikka. Katsotaan vielä sitä sitten elokuussa, kun käydään hyppytekniikkakoulutuksessa erikseen.

Pyryn kanssa tehtiin myös irtoamista eteen, ja hypyt oli 45 cm edellisen koulutettavan jäljiltä. Pyry jotenkin vaikutti vähän yllättyneeltä 45 cm rimoista, ja kyllä se näytti että se ei hyppää juuri ollenkaan, kun ne olivat niin matalat.

Molempien kanssa tein myös poispäinkäännöstreeniä takaaleikkaamalla siten, että juoksin 5-7 esteiden oikealla puolella ja 6-7 esteiden välillä takaaleikkauksella poispäin käänsin 8-esteelle. Haltilta se luonnistui tosi hyvin, ja Pyry kääntyi sillä vähän kökömmin, mutta kääntyi lopulta.

Tosi kiva treeni, pitäisi tehdä just tällaista helppoa treeniä paljon enemmän ja pääsin treenaamaankin eri juttuja.

Halti ja minä nähdään sitten parin viikon päästä 10.7.2016 Ylöjärvellä Agirodussa! Mennään ALO-joukkueena viestiin, jossa nähdään ainakin lauma Haltin siskoja ja ehkä äiti, riippuen sen juoksuista. Vähän ahdistaa kun se on iso tapahtuma, mutta sitä ennen käydään vielä ainakin yksissä epiksissä harjoittelemassa kisatunnelmaa ja uskon että Haltin hermorakenne kestää hyvin tuollaisen tapahtuman ja Halti kestää mahdollista lämpöäkin aika hyvin (tosin viime viikosta lähtien on oppinut menemään jopa varjoon lämpimillä ilmoilla).

Minäkin sain koulutukseni loppuun (lähinnä viimeiset oppimispäiväkirjat dokumentin muotoon) ja Agilityliitosta tuli tällä viikolla postissa Agilityn koulutusohjaajan kortti :) Koulutuksen ensimmäisen osan aloitin jo viime vuoden lokakuussa, toinen osa oli tammikuussa, ja siinä välissä ja jälkeen käyty kouluttelemassa ja suunnittelemassa ratoja oppimispäiväkirjaa varten. Lokakuusta maaliskuuhun koulutin siinä sivussa alkeisryhmää Agi-Kotkissa muutaman muun kanssa, mutta koulutusohjaajakurssin kävin Loviisan Seudun Koirat ry:n riveissä, ja samalla siis koulutin LSK:lla talvella ja keväällä. Nyt sitten toukokuusta lähtien olen kouluttanut LSK:ssa viikkoryhmää, ja katsotaan miten jatkuu syksyllä. Kyllä siitä kouluttamisesta paljon vaan oppii mikä tapa sopii kenellekin, ja miten saadaan onnistumisia. Tämän vuoksi tykkään kisoissakin katsoa radoilla muiden suorituksia, jotta opin mitkä ohjaukset toimii, ja mitkä ei toimi, ja millaista esteosaamista pitäisi seuraavaksi treenata. Tieto lisää tuskaa. Sitä vähemmän sitä osaa, mitä enemmän tietää.