Pyry on neljäveenä hyvin luotettava koira, ja tiedän miten se reagoi mihinkin. Lapsiin se on hyvin tottunut, kun äidillä on hoidossa kaikenlaisia pikkulapsia vähän väliä. Missään tapahtumissa tai koulutuksissa Pyry ei reagoi muihin koiriin, ja osaa suhtautua tosi coolisti. Helppo ja rento jätkä se on. Narttujen juoksuaikaan se on aika mahdoton, ja tahtootahtootahtoo vaan narttuja etsimään. Onneksi pystyy useimmiten toimimaan nykyään treeneissä suht hyvin, vaikka naapurin nartun juoksut on päällä (nuorempana ei pystynyt sitäkään). Pyry oli nuorempana tosi herkkä, mutta on kasvattanut paksua nahkaa, ja ei ota itseensä enää herkästi mitään, ja sitä saa komentaakin, ilman että menee lukkoon (esim. treeneissä). Kai sitä on opittu tuntemaan toisensa vuosien aikana.
Juoksujen lisäksi "ongelmana" on myös riistavietti. Siinä vaiheessa kun bongaa riistaa, niin korvat menee lukkoon ja koira häviää hetkessä. Aika paljon kuitenkin pystyn ennakoimaan, ja pitämään Pyryä myös vapaana. Naapurien kissojen perästä olen Pyryn saanut poiskin (mutta se onkin enemmän saalisviettiin perustuvaa), mutta peura tai hirvi on ihan eri kaliberia. Vähän olen tullut siihen tulokseen, että Pyrystä tulisi hyvä metsästyskoira (jos kestäisi ampumista enemmän), koska se kyllä haukkuu hyvin ja pysäyttää, ja jäljestää voimalla tuoretta jälkeä. Mennyt vaan syntymään porokoiraksi. Harmi.
Pyry ja Halti sai eilen nakkiannokset synttäreiden johdosta.
Perjantaina töiden jälkeen Pyry alkoi ontumaan vasenta etujalkaa, ja Janin kanssa molemmat katsottiin anturat läpi perinpohjin, eikä mitään löytynyt. Lauantaiaamuna edelleen ontui ja pestiin Pyryn jalka ja käytiin iso antura uudelleen läpi, kun näytti että juuri sen päälle ei halunnut astua. Ja sieltä sivusta löytyikin tosi pieni kohta, mistä oli jonkun kasvin piikki mennyt läpi syvälle. Saatiin pinseteillä piikki pois, ja Pyryllä helpotti heti. Pyry vielä lauantaina päivällä ulkona ontui, mutta iltapäivällä ei enää ontunut.
Tänään sunnuntaina sitten pari tuntia aamulenkin jälkeen Pyry alkoi vinkumaan ja nieleskelemään ja selkeästi voi pahoin. Annettiin juoda ja syödä ruohoa, ja sitten se alkoi helpottamaan. Sitten alkoikin Halti oksentelemaan, 5 oksennusta peräjälkeen ruokaa ja voi pitkään pahoin. Nuoleskeli jalkojaan, lattiaa, ja vatsassa selkeästi kaasua. Parin tunnin päästä Haltillakin olo helpotti ja ovat nyt molemmat pirteitä ja normaaleita. Toivotaan että pahoinvointi oli siinä, eikä tule takaisin. Tässä saa vaan miettiä, että mikä taas aiheuttaa tällaista. Voiko olla sama syy, mistä Halti oli aikaisemmin kipeänä (torstaina loppui kahden viikon lääkitys ja Halti on pari viikkoa ollutkin terveenä), vai söivätkö molemmat jotain pilaantunutta tai sopimatonta pellolta aamulla (kun viettävät turhan paljon aikaa siellä jotain skannaten), kun kerran samanaikaisesti alkoi pahoinvointi. Samaa ruokaahan ne eivät syö, joten ei oikein voi johtua ruoasta. Olispa kiva, että sairastelu ei jatku, koska kohta olen aika vainoharhainen, että syytän meidän juomavettä tästä..
Muutaman kuvan olen saanut otettua näistä nyt kun tällä viikolla on ollut muutama aurinkoinen päivä. Ihanaa kun piakkoin saa otettua noista paljon aurinkoisia kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti