Lappalaiskoiratreenit ja pakkasta

Tiistaina käytiin taas useamman viikon tauon jälkeen lappalaiskoiratreeneissä Kotkassa. Tällä kertaa tuli yllättävän paljon lapinkoiria paikalle, ja oli vähän enemmän meteliä, ja Pyrykin meinas alkaa vähän ulisemaan kun oli niin hektistä. Tehtiin yhdessä pujotteluharjoittelua ja ohitusharjoituksia, ja sitten tein Pyryn kanssa tokotreeniä, seuraamista, kääntymisiä, täyskäännöstä, ja paikallaanmakuuta melun keskellä, ja sehän meni hyvin. Vähän keskittyminen meinasi aika ajoin herpaantua kun paikalla oli hemaisevia lappalaisnarttuja (aikaisemminhan ollaan oltu urosporukassa). Sitten alkoi porukka hajaantua, ja tehtiin vielä Pyryn ja lapinkoirauros Korpun kanssa näyttelyharkkoja, eli ravausta ja seisomista. Pyryn kanssa ollaan nyt niin paljon kontakti- ja tokotreeniä tehty, että sehän oli koko ravauksen aikana kontaktissa, prkle.. noh, ihan ymmärrettävää. Seuraaminen ja ravaaminen on liian samanlaista keskenään. Käytiin vielä loppulenkillä, ja Korpun kanssa meinasivat päästä pari kertaa meidän omistajien huomion herpaannutta vähän liian läheisiin tekemisiin, mutta onneksi eivät päässeet toisiinsa kiinni. Ja Pyry unohtaa todella nopeasti tollaiset, heti seuraavassa sekunnissa on jo huomio ihan jossain muualla.

Ilmoittauduttiin Kouvolan ryhmänäyttelyyn, 2.3.2013. Tätä ajatellen pitää sitten lähemmin alkaa harjoittelemaan oikeaoppista ravaamista, eli ilman kontaktia, ja pää suoraan muun kropan jatkona, eikä pystyssä tokoseuraamisen mukaan. Seisomista voitais taas harjoitella vähän paremmin sitten muutamaa päivää aikaisemmin. Vähän hirvittää että kuinkahan kylmä silloin on, ja miten pärjään, mutta pitää vaan pistää paljon vaatetta päälle ja liikkua paljon paikan päällä. Sitähän kun ei tiedä jos Jämtlanninpystykorvat on ennen meitä, niin sitten sitä saakin odottaa pitkään. Pyryn pohjavillasta olen ollut vähän huolissani, mutta näyttää sitä jonkin verran silti olevan, ja onhan tässä 1,5 kuukautta aikaa vielä kasvattaa sitä.

Ja tänään oli aamulla 29 astetta pakkasta, ja että oli kivaa pienen poropojan mielestä, Piti aamulenkiksi käydä vähän pidemmällä lenkillä, vajaan tunnin lenkillä. Ja mentiin kartanolle, niin sai mennä vapaana. Takaisin tultiin sitten peltoa pitkin lumikelkan jäljissä, ja siellä sai riehua ja villitä ihan tosissaan. Sellaiset villityskohtaukset tuli että. Ja piti kieriä lumessa ja kaikkea. Olisin luullut että vähän olisi paleltanut, mutta ei.

Huomenna sitten treenaamaan ihan kunnolla. Eka kahden tunnin agitreenit ja sen jälkeen tunnin tokotreenit. Molemmissa treenataan varmaan vähän pienemmällä teholla että jaksetaan.

Ens viikon lauantaina onkin sitten luustokuvaukset. Olen ilmoittautunut jopa Nina Mannerin agilitykoulutuksiin, joita järjestetään ensi kesänä Loviisassa, ja sain sovittua että voin perua ilmoittautumisen luustokuvausten jälkeen, jos niin pahalta näyttää. Toivotaan, että saadaan vihreätä valoa agilityn täyspainoiseen harrastamiseen!