Torstaina käytiin agilityssä treenaamassa, ja taas minä alussa höselsin. Tiesin että yhdessä kohdassa oli mulle vaikea kohta, ja sitten yritin jotenkin kiirehtiä ja hösläsin ihan liikaa, vaikka rauhassa tekemällä pääsee nopeammin. Ei se mitään, ekalla kerralla mentiin rata jopa kunnialla läpi.
Jonkun kerran teki puomin hyvin, ja A:n toisaalta hyppäs yli. Siitä päästiin kyllä seuraavalla kerralla kun itse hidastin A:n kohdalla. Pussia harjoiteltiin jonkun verran etukäteen, kun sitä ollaan tehty viimeeksi viime syksynä pentuagissa. Pussissa ei ollut mitään ongelmaa. Tuossa pakkovalssikohdassa pussin ja 5,esteen kohdalla itsellä meni pasmat sekaisin ekalla kerralla, mutta sitten kun sitä harjoiteltiin, niin meni hienosti. KUNHAN ITSE TEEN RAUHALLISESTI. Todettiin kouluttajan kanssa, että KOIRA osaa kyllä :)
Vikalla kerralla Pyry sotkeentui jotenkin pussiin, mutta pääs sieltä tulemaan. Siitä suoraan pistin sen jatkamaan rata loppuun ja sen jälkeen uudestaan pari kertaa pussiin, ettei siitä jää mitään huonoa fiilistä. Ei Pyrylle jäänyt mitään hampaankoloon. Jännä, miten rennosti se nuokin asiat ottaa (vaikka muuten onkin suht. pehmeä koira - ilmeisesti ne ei ole sillä tavalla negatiivisia asioita Pyrylle).
No katotaan, koska alkaa mennä ekalla kerralla paremmin, niin sitten voi miettiä jopa joihinkin kisoihin menemistä. Harmittaa vaan, kun agilitystä tulee aina vaan kilpailullisesti haastavampaa ja haastavampaa ja pitää ihan maksimikorkeuksiakin niissä pitää. Koirat kuluu helpommin ja menee rikki, kun ei voida esim. käyttää maxi-korkeuksissa sitä sallittua 55cm, vaan pitää olla aina maksimissaan 65 cm. No katotaan saanko odotettua kisoja siihen asti, että saa nuo kyynärät ja lonkat kuvattua.
MH-luonnekuvaus
Lauantaina käytiin sitten MH-luonnekuvauksessa. Koko aamun satoi kaatamalla, ja epäilin että suostuuko Pyry ollenkaan autosta pois, jos ihan kaatamalla sataa. No aika nätti ilma siitä lopulta tuli. Mentiin Haminaan, Pyhältöön, lintukotoon Tanskandoggien luonnekuvaukseen. Käytiin katsomassa myös ennen meitä ollut kuvaus. Kyllä ne tanskandoggien villitykset ovat ihan omaa luokkaansa!
Tässä on video , ja kuvaus löytyy tuolta Tulokset -välilehdeltä.
Mun mielestä Pyryn luonnekuvaus meni ihan hyvin. Alussa kun Jani lähti edeltä kuvaamaan, niin tuli itku, kun Pyry ei voi ymmärtää miksi laumaa erkaantuu tälleen, ja voi sitä ulinaa (hyvää peeärrää porokoirille juu). Yllätyin aika positiivisesti kuinka innokkaasti Pyry leikki meidän kanssa alussa. Kontakti toiminnanohjaajan kanssa meni kuten olin ajatellutkin, lähtee mukaan, mutta hajut kiinnostaa aluksi. Otti tosin myös kontaktia TO:n, mutta ainakaan videolla sitä ei näy kun itse olin edessä. Hyvin antoi kuitenkin jopa tutkia itsensä, jota epäilin, että antaako (riippuu niin siitä tutkivasta ihmisestä).
Vieheellä Pyry ei edes harmillisesti huomannut ekalla kertaa viehettä, vaan sillä oli muita prioriteetteja ja toisella kerralla sentään huomasi, mutta jäi odottamaan multa lupaa, joten se meni vähän hukkaan. Olis ollut mielenkiintoista nähdä, jos olis heti lähtenyt, että mitä olisi tehnyt.
Aktiviteettitaso oli aika odotettava. Kyllähän se piippaa ja puuhaa silloin kun se ei ymmärrä mitä me siellä keskellä metsää oikein seisotaan paikallaan vaan. Kyllähän se tosiaan vaikka agilityssä odottaa vaikka kuinka kauan maassa makaamassa kun rakennetaan rataa, tai muussa vastaavassa, kun tietää mitä pitää tehdä. Yleensä itsekin aina sanon sille että pitää odottaa tms. Rauhaton koira minulla on. Kyllä ne tuomarit siellä vähän naureskeli Pyryn puuhailua. Sitten etäleikissä yllätyin kuinka innokkaasti Pyry lähti etäleikkijän luo, ja hyvin videoltakin näkyy, miten Pyry nauttii kyllä vauhdista ja juoksemisesta. Tähän asti oli kuulemma se huvipuiston tivoliosuus, ja seuraavaksi olikin vuorossa kummitusjunaosuus.
Haalaria pelästyi ihan kuten ajattelinkin, yllättävän hitaasti tuli kuitenkin katsomaan, vaikka mä en siihen reagoinut mitenkään. Ja sitten vielä ekalla ohituskerralla en huomannut katsoa että koira menee väärältä puolelta ja osuu haalariin, niin Pyry pelästyi uudelleen. Harmi, kun tämä vaikutti kuitenkin siihen jäljelle jäävään pelkoon. Räminään reagoi ihan kuten ajattelinkin, tosin kuvaukseen oli laitettu että tuli luokse vasta kun houkuttelin, vaikka tuli jo ennen. Aaveilla kyllä oli yllätys se, että Pyry ei peruuttanut sitten yhtään aaveita, vaan siinä tasan mun vieressä haukkui ja murisi niitä pois. Niihän se kuvaajakin sanoi, että se kaivoi siinä sitä aggressiota esiin tuossakin kohdassa. Ihan mielenkiintoista miten luonnetestissä käy kun pitää puolustaa mua ja itseään ihmiseltä. Yllätti myös kuinka vähän tuo kaikki kuormitti Pyryä, vähän pehmeä kun on (tämäkin asia vahvistui kuvauksessa haalarilla ja räminällä). Kuitenkin toimintakyky ja hermorakenne ilmeisesti Pyryllä ovat hyviä. Lopussa leikki ihan normaalisti iloisesti ja ampumisetkaan eivät paineistaneet sitä enempää, vaan ihan normaalisti reagoi niihin.
Ihan jees, olen todella tyytyväinen että käytiin nyt luonnekuvauksessa. Luonnetestiin luulen, että mennään silti vasta yli 3-vuotiaana, että ei mennä vahingossakaan liian aikaiseen, ja että Pyry kestää paremmin sen paineen ja kuormituksen luonnetestissä (vaikka kuormitusta tässä kuvauksessa ei näkynytkään). Oli se tietty väsyneempi, mutta onhan tuo henkisesti raskasta. Ei meinannut tosin mennä ollenkaan alussa kotona lepäämään, joten piti ihan itsekin mennä lepäilemään, jotta Pyrykin malttoi.
Sunnuntaina Pyry kävikin sitten taas leikkimässä Vertin kanssa.
Nyt tällä viikolla olen vähän kysellyt tokoryhmien perään Kotkaan ja Porvooseen. Porvoosta en ole saanut mitään vastausta, mutta Kotkasta sain, että sinne mahtuis. Kuitenkin tuo agility loppuu kolmen viikon päästä (enää neljä kertaa), niin olisi kiva olla jotain muuta sen tilalla. Ja tokoa voitaisiin taas viilata. Jatkuuhan meillä sitten kerran/kaksi kertaa kuussa agility sunnuntaisin Porskin hallilla omatoimisesti marras-maaliskuun, mikä on ihan kiva että edes niin. Toivotaan että sinne vaan tulee tarpeeksi koirakoita, jotta niitä järjestetään. Sitten huhtikuussa jatkuu taas jatkoagility kevään ryhmissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti