Synttärilahja!

Sain tänään synttäripäivänäni hienon lahjan, nimittäin agilitykepit, ja ihan oikeat sellaiset. Nimittäin ne ovat aivan täysin agilitysääntöjen mukaiset kepit joka suhteessa. Ja siis avomieheni isänsä kanssa ovat nämä tehneet ja hitsanneet, ja maalanneet. Aikas mageet :)

Ja pitihän näitä kokeilla, sateisesta säästä huolimatta. Otin videolle nyt sitten silleen, että laitoin namialustan keppien päähän, ja pystyin itse sitten olemana paikallani kuvaamassa. No tätä ei hirveästi olla tehty, ja olen yleensä liikkunut mukana, mutta saatiin jonkinlainen demonstraatio aikaiseksi.

Ekassa pätkässä jäi vika väli tekemättä, oli niin kiire namialustalle, mutta aika hyvin malttoi loput kerrat tehdä loppuun asti.

Pitänee saada joku muu kuvaamaan joku kerta, että saadaan todellinen vauhti videolle. Ja lapset muistakaahan, ennen keppejä tulee lämmitellä ensin koira, ettei ihan kylmiltään töihin lähdetä.

Pökkis radalla

Tiistaina oli Loviisan koirien seuranmestaruus sekä Loviisa-Porvoo kaupunkiottelu. Kaupunkiottelu oli ensin, ja oli parissa kohtaa aika vaikea rata, siis oikeastaan mahdoton maxi-koiran kanssa turvallisesti suorittaa. Kenttä oli osittain vähän velliä, niin tämän vuoksi tuomari oli joutunut tiivistämään rataa, mikä ei sitten oikein toiminut.

Tässä on rata (rimat 55cm):

Pyryllä oli itseasiassa tosi kiva vauhti, ohjaaja vain kämmäsi parissa kohtaa kun ei ohjannut niin kuin suunnitteli.

Pyry meinasi mennä 6-putkeen vaikka ohjasin yläkautta, mutta en oikeasti ohjannut kunnolla. Pyry kilttinä koirana pysähtyi juuri ennen putkea kun kiljaisin ja vaihtoi oikeaan putken päähän. Haastava kohta oli mun mielestä putkesta pituudelle ensin suoristaminen, ja sitten sen jälkeen kääntäminen 8-esteelle. Sitä ei vaan oikeastaan pysty olemaan kahdessa paikassa samaan aikaan, varsinkin kun takaaleikkaukset toimii äärimmäisen harvoin meillä. Yritin siis tehdä ns. persjätön mutta olin pituudelle oikaisemisen jälkeen armottomasti myöhässä ja tein sellaisen takaaleikkauspelastuksen, mikä onneksi justjajust toimi. Tälleen jälkeen päin ajatellen, olisinko ehtinyt 8-esteen toiselle puolelle vastaanottamaan? Muuten meni hienosti, paitsi vikan esteen Pyry tuli ohi (kun en enää taas ohjannut) mutta hienosti sylkkärillä meni esteen.

 Ja edelleenkään en oikeastaan tiedä miten tuon 6-8-kohdan olisi saanut hallitusti ja turvallisesti suoritettua..

Tästä tuli 5 virhepistettä vikasta esteestä, ja tulos siis 5 (aika 40,94s/60s). Olisi ollut jonkin verran nopeampi rata jos alusta olisi ollut tasainen ja en olisi itse kämmännyt muutamassa kohtaa. Päästiin 3. sijalle loviisalaisista, ja lahjaksi mukia, nameja ja lelun.

Toka rata oli Loviisan Koirien mestaruusrata, ja oli helpompi (rimat 50 cm):

Hienosti meni puomille asti (7-esteen rima tippui), mut sitten jostain (idioottimaisesta) syystä muutin ohjaustani ohjauksettomaksi, ja päätin vaan lähettää putkeen ja juosta perässä toiselle puolelle putkea. No tietty Pyry meinasi lähteä puomin suuntaan putkelta, eli pienen koukkaisun teki eri suuntaan, siitä sitten itse menin jotenkin sekaisin, enkä ohjannut suunnittelemallani tavalla 16-putkeen, joten meni viereiselle hyppyesteelle, joten tuli tästä HYL (eli 10 virhepistettä). Sitten korjauksen jälkeen meni vähän hitaanlaisesti loppu, mutta meni kuitenkin, ja kokonaisuudessaan oli hyvä vauhti. 

Tuli yhteensä 15 virhepistettä ja aika 42,5s/60s. Aikaan vaikutti väärien esteiden suoritukset yms. Jonkin verran vauhtia verotti pehmeät vellipaikat paikoittain, ja Pyry kun muistaa ne hyvin, niin selkeästi hidasti niissä kohtaa. Luulen että riman tiputuskin johtui huonosta pidosta tassujen alla.

Piti pyytää joku kuvaamaankin, mutta enhän mä muistanut, ja siinä talkoillessa rataa kuntoon yms ei ehtinyt kyllä paljoa ylimääräistä ajatellakaan.

Enivei, Pyry meni mahtavasti, itse kämmäilin ohjauksissa enemmänkin. 

Agitreenit; ratatreeni

Tehtiin sama rata kuin lauantaina oli Agi-Kotkien 1-luokassa Salme Mujusen tuomaroima rata.

Kisoissa selkeästi haastavimmat kohdat olivat 5-esteelle ohjaaminen ja putkelle lähettäminen. Toinen haastava kohta oli kepeille vienti (varsinkin kun toiset ohjasivat yläkautta). Tuota 5-kohdan ohjaamista mietin rataantutustumisessa pitkään, varsinkin kun edessä olevalle putkelle on 4-esteeltä suora näkymä. Mä päädyin tekemään 4-esteen kohdalla ns. kropan kääntämisen oikean käden avulla, kun ohjasin alakautta. Onnistui ne kaksi kertaa mitä suoritin rataa, niin täydellisesti. Otettiin aikaa, niin ekalla kerralla aika taisi olla ehkä 42s/50s. Keinun jälkeen Pyry jäi ihmettelemään jotain maassa olevaa keltaista lehteä (ilmeisesti meinasi sen olevan syötävää) mikä hidasti, ja samoin 13-esteen jälkeen pikaisesti tarkistin toisen lehden, jos siitä olisi saanut jotain pureskeltavaa. A-esteelle jäi ihmettelemään harjalle. 14-putkelta ohjasin alakautta, ja kepit meni oikein ja nopeasti (paitsi menin sanomaan "hyvä" just kun Pyry aloitti kepit, ja se katsahti mua hetkeksi - pitää siis olla hiljaa keppien alussa).

Tokalla kerralla 0-rata, aika 39s/50s. Aikaa meni edelleen A-esteellä ja tietty keinulla (siinä saa mennäkin aikaa), muuten oli tosi hyvä ja nopea rata, kepeissäkään en häirinnyt ja Pyry meni vauhdikkaasti. Laskin että nopeus olisi ollut 3,85m/s, mikä olis tosi hyvä Pyrylle jo kisoissa. Kunhan vain saisi tuon vauhdin kisoihin, ettei Pyry aina rauhoittelisi ympäristöä (kun on paljon koiria) ja pystyisi oikeasti keskittymään rataan. Tietty mun oma jännitys voi vaikuttaa myös. Mutta molempien tapauksessa pitäisi saada vaan niin paljon kokemusta että itse en enää jännitä ja Pyry ei ota häiriötä.  Kisoissa nopeus on ollut tähän mennessä vähän päälle 3m/s, tosin hylkyradalta on voinut olla vähän enemmänkin.

Huomenna on onneksi Loviisan koirien seuranmestaruus ja puolentoista viikon päästä taitaa olla Agi-Kotkien seuranmestaruus, niin niistä ainakin saadaan ns. kisakokemusta helpottamaan jännitystä.

Tehtiin tuo rata myös toiste päin, keinun jälkeiseen toiseen putkeen Pyry ei mennyt kun itse kiirehdin liian aikaisin hyppyesteen taakse, tein kuitenkin siihen persjätön ja juostiin täysillä maaliin. Tein vielä kerran saman putken kautta ohjattuna, ja se meni hyvin. Oli kyl kivat treenit.

Sen verran pitää nyt tässä paljastaa, että pitkäaikainen suunnitelmani on nyt mahdollisesti toteutumassa lähiaikoina, eli Pyry saattaapi saada kaverin. Tätä on suunniteltu jo viime syksystä, mutta vasta keväällä aikaisintaan olen ollut valmis yhden perheenjäsenen ottamaan. Seuraavasta koirasta on tarkoitus tulla myös harrastuskaveri minulle ja Pyrylle seuraksi. Kerron lisää, jos/kun jossain vaiheessa pentu on tulossa. ;)

Mannerin treenit eilen ja tokoilut tänään

Tällainen rata, tämä tuntui todella helpolta itsestäni hahmottaa ja suorittaa:

Loviisan Koirien kentälle on tuotu uutta kenttäpohjaa, olikohan nyt kivituhkaa vai jotain vastaavaa.. nyt kun on satanut aika paljon, niin se on aika velliä paikoin.1-2-5-hyppyesteiden ja 9-putken ympäröimälle alueelle oli tullut oikein kunnon lätäkkö ja velliseos, ja samoin 13-putken ja 14-hyppyesteen välille oli tullut samanlainen, vähän pienempi vellilätäkkö. Tosi kivaa, ei siis ollut.. Aloin jo suunnitelma muutamia uusia ohjaustapoja millä saisi vältettyä vellikohdat..

Alusta lähetin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 1- ja 2-esteiden välivaiheilta yläpuolelta siten, että tein persjätön 2-esteen jälkeen. Ekalla kerralla olin vähän myöhässä (ja Pyry nopea), enkä tehnyt kunnollista rytmitystä renkaalle. Ensimmäisellä kerralla pääsin siis 20-esteelle asti, sitten ohjasin huonosti, ja 20-este jäi välistä. Jatkoin kuitenkin matkaa ja matka taisi päättyä 23-esteen jälkeen kun unohdin että oltiin menossa putkelle. Kokonaisuudessaan rata 20-esteelle asti oli todella sujuva, ja nopea, putken pimeeseen päähän lähettäminen kaukaa meni hyvin (Pyry irtosi nopeasti), ja valssit meni vauhdikkaasti (mitä nyt loikin lätäköiden yli), kepeille meni putkelta hyvin, ja kepeiltä A-lle hyvin. Tosi hienoa. Oli tosi upeata suorittaa Pyryn kanssa rataa, varsinkin kun se meni sujuvasti ja mentiin tosi kovaa vauhtia..

Loppuradan kanssa oli enemmän ongelmana noi lätäköt, ja se että Pyry muisti lätäköiden kohdat, ja myös alkoi himmailemaan ennen niitä. Samoin itse sekoitin koiraa kun jouduin hyppimään lätäköiden yli (olisi siis pitänyt vaan juosta lätäköiden läpi). Ekalla suorituskerralla meni loppuratakin hyvin ja vauhdikkaasti.

Sitten tehtiin muutamia korjauksia mun ohjaamiseen. 2-esteen jälkeistä persjättöä piti harjoitella, että olin nopeammin pois tieltä ja että muistin rytmittää 3-esteen kohdalla renkaalle menoa. 11-esteellä piti selkeästi myös rytmittää ja saada tiukempi käännös putken suuntaan. 20-esteelle eka tehtiin pari kertaa päällejuoksua kuvassa esteen alapuolelta, ja onnistuin ajoittamaan oikein liikkeeni ja olemaan pois Pyryn tieltä. Kokeiltiin tähän myös valssia A-esteellä ja että itse juoksin yläpuolelta estettä ja tein persjätön 20-esteen jälkeen. Tässä oli vähän ajoitusongelmia, että ehdin tarpeeksi nopeasti juoksemaan eteenpäin pois Pyryn alta. Parin harjoittelukerran jälkeen tämä onnistui tosi hienosti ja vauhti oli hyvä. Päällejuoksu ja esteen merkkaaminen toimii kuitenkin paremmin meillä. Myös 26-esteelle piti osata rytmittää oikein, jotta Pyry kääntyi terävämmin 27-hypylle, ja 27-hypylle päällejuoksun tapainen, joka toimi todella hyvin (ekalla kierroksella ohjasin takaakiertoon 27-esteelle koska jostain syystä kuvittelin sen olevan takaamentävä este - Pyryhän meni hienosti enivei).

Alussa oli tosi hyvä vire ja into, ja tietty sitten toistojen kasvaessa alkoi vähän vire laskemaan. Muutamassa kohdassa kun Pyry alkoi (mun ohjausten puuttuessa) himmailemaan, niin sain nostatettua sen todella hyvin tsemppaamalla ja "kiljumalla" sille. Kahteen otteeseen kesken radan hiipuvan energian sain nostettua ylös oikeasti kannustamalla Pyryä oikein kunnolla (kimeällä äänellä ja sitten oikein matalalla röhisevällä äänellä). Hassu koira, mutta siitä se innostui :)

Tokotreenit

Tänään tokoiltiin ihan ryhmässä. Tehtiin piilopaikkamakuu, varmaankin 1,5-2 minuuttia (kukaan meistä ei ottanut aikaa), hyvin skarppina siellä oltiin makaamassa ja skarppina myös ekalla käskyllä istumaan. Seuraamiset toimi todella hyvin, Pyryllä oli tiivis kontakti kokoajan. Jäävät toimi hyvin, ja ekalla käskyllä maasta istumaan.

Moneen otteeseen treenasin maasta istumaan/sivulle nousun häiriötä kun sopivia häiriöitä tuli, mutta joka kerta nousi heti ekalla käskyllä. Kisoissahan se on tarvinut järjestään kaksi käskyä niin paikkamakuussa kuin jäävissä. Ottaa häiriötä siis. Pitää keksiä vielä pahempia häiriöitä kuin että avustaja heittelee vieressä kiviä, pitkä odotusaika, toinen koirakko tekee seuruuta siinä ihan liki meidän ympäri tai tekee luoksetuloa jne..

Käytiin kentän ulkopuolella tekemässä luoksetulon pysäytystä. Noh, jos Pyryllä oli selkä kentän suuntaan, niin Pyry tuli hitaasti luokse, jos taas selän takana ei ollut mitään häiriötä, niin silloin tuli vauhdilla. Eli ottaa häiriötä pahastikin, eikä voi tulla täysiä  kun ei voi tarkkailla taustaa. Nyt sitten harjoitellaan sitä, että siellä selän takana on häiriötä, ehkä hyvin pienellä häiriöllä ja sitten aina lisätään sitä.

Tehtiin liikkuroituna AVO-kaukokäskyt. Viimeeksihän Pyry möykkäsi, vinkui ja teki vasta kolmannella tms.. Nyt ei tehty ollenkaan ennen liikkuroimista kaukokäskyjä, vaan tämä oli eka kerta näissä treeneissä. Pyry oli skarppina, teki nopeasti vaihdot, mutta vinkui ihan pikkaisen. On tämä ainakin edistystä. Muuten oli lähes täydellinen kokonaisena liikkeenä.

Ihan kivasti etenee taas, kohta pitäisi ottaa myös nouto mukaan tuonne kentän laidalle, ja saada sille häiriötreeniä. Aika vähän ollaan kyllä tehty kokonaisena noutoa, varsinkin viime aikoina, kun olen kadottanut (misplaced) sen noutokapulan johonkin.

Ensi viikolla onkin Loviisa-Porvoo kaupunkiottelu agilitystä, ja meidän oman seuran (Loviisan Seudun Koirien) seuranmestaruus, vielä ei jännitä :)

Agikisat Kouvolassa

Mulle ei vaan sovi tämä kisaaminen, aamusta oli niin paha jännitys että vatsa oli sekaisin ja melkein pyörryin. Aikaisemminhan en ole kestänyt kahta rataa kisata, kun ekan kisan jälkeen alkaa heikottaa eikä kroppa halua tehdä enää mitään. Nyt sitten kokeilin sellaista, että otin leipää ja banaania mukaan, ja söin ennen kisaa paikan päällä (aamupalan lisäksi). Tämä auttoi todella hyvin, ja hyvin jaksoin sen toisenkin radan, eikä alkanut heikottaa :)

Ekana oli hyppyrata:

En siis muistanut sanoa Pyrylle "odota" käskyä lähdössä, joten se lähti sitten ennen kuin ehdin oikealle paikalle.. yritin pelastaa vielä tilanteen, mutta Pyry ehti sitten mennä lähimpään putkeen.. Omapa oli mokani, kun en varmistanut että pysyy paikallaan. En kuitenkaan ala kisoissa palauttelemaan Pyryä takaisin, kun muutenkin se syö motivaatiota. Se kuitenkin pysyy paikallaan, jos muistan sitä siitä käskyttää. Myös kepeillä tuli joku outo virhe, yleensä tuosta kulmasta Pyry tekee hyvin itsenäisesti kepit, mutta nyt jäi välistä, pariinkin otteeseen. Voi olla että jätti sen takia välistä, että itse kiirehdin liikaa eteenpäin. Normioloissa toi olisi ollut helppo kohta, ja sitten keppien jälkeinen putken pää se vaikea kohta kun koira lukitsee herkästi sen toisen pään. Muuten meni ihan ok.. lämmintä oli, joten ei ihan kovaa vauhtia päästy.

Tässä vielä epäonninen video:

Sitten agiradalla itse olin aika skarppina, Pyry ei. Oli tosi lämmin ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta, ja Pyry aika lailla vain läähätti, vaikka yritin pitää sitä varjossa, ja olin juottanut tasaisin väliajoin. Lähdössä Pyry alkoi tuijottamaan takaoikealla ollutta valkkariurosta (joka oli ennen meitä, mutta en ymmärrä miksi sen piti tulla koiransa kanssa siihen viereen hengailemaan), ja jouduin aika tiukasti huomauttaa Pyryä kun olin jo mennyt asemiin.

Tässä rata:

Enivei, rata meni oikein, lämpö (ja varmaan mun ärähdys) vaikutti siihen että hitaasti mentiin (ei niin hitaasti kuin KKS:n kisoissa toukokuussa), kepit oli taas HITAAAT ja samoin puomin kontaktille tuli hitaammin ja A:n harjalle jäi ihmettelemään maailmaa hetkeksi. Muuten oli ihan rauhallisen varma rata, ja tästä saatiin 2. sija ja siis LUVA (tulos -3,13). Nopeudella ei juhlittu, ja samat ongelmat edelleen vierailla radoilla korostuu, mutta LUVALUVALUVALUVA!!!! JEEE!!! Tästä ei ollut videota, kun ei ollut sopivia kuvaajia paikalla..

Kehitettävää:

• muistaa antaa Pyrylle käsky odottaa lähdössä
• treenataan kontaktiesteitä aina varmemmiksi ja samalla äänensävyllä
• kepeille meno selkeämmäksi, vauhtia tulee mahdollisesti sitten joskus kun Pyry ei ota niin pahasti häiriötä ja saa varmuutta
• treenataan valssia yms persjättöä keppien alussa ja lopussa
• Keinulle ja muille kontaktiesteille käskysana aina samalla tavalla

Mitä onnistui

• muistin rytmittää oman liikkeeni kontaktiesteiden ylösmenokontaktilla ja alasmenokontaktilla
• ohjaukset toimi suurimmaksi osaksi
• Puomin kontakti meni hienosti 

Kun itselleni ja Pyrylle tulee enemmän kisakokemusta, niin Pyrykin todennäköisesti alkaa rentoutumaan eri kentillä, ja alkaa mahdollisesti tehdä varmuudella samalla tavalla kuin omalla kentälläkin ja varsinkin kepit nopeutuvat.

Agi- ja tokotreenit

Maanantaina oltiin pitkästä aikaa (neljään viikkoon) Heinlahdessa agitreeneissä, ja treenattiin päällejuoksua.

Ekalla kerralla päällejuoksut onnistuivat, tosin kauhoin Pyryä hirveän suurilla käsien liikkeillä esteen taakse. Kahdella seuraavalla kerralla meni tosi hyvin, olin sopivasti edellä Pyryä päällejuoksuissa ja sain hyvin pienillä liikkeillä ajoitettua esteet. Vähänkö hienoa. Joka kerta ohjasin 2-esteeltä putkeen vartalo väärään suuntaan, joten joka ikinen kerta meni ekaksi puomille takaisin. Muuten hyvä.

Sitten treenattiin erikseen vielä A:n ja puomin kontaktille menemistä, ja radan ulkopuolella keppejä ja kerran keinua. Keinu meni tosi hienosti ja vauhdilla, ja Pyry selkeästi itse hallitsin painonsiirron keinulla hyvin, ja kepit meni älyttömän hyvin ja hienolla vauhdilla joka kerta. Ja vauhti oli radallakin tosi hyvä, tosin taukoa on ollutkin. Mennään kisoihin Kouvolaan sunnuntaina, vähän vaan luulen että kepit ei mene siellä niinkään hyvin kuin kotikentällä.. - pitäisi ilmeisesti käydä vain kotikentällä kisoissa :D

Meidän treenivuorolla pääsi karkaamaan yksi (onneksi leikattu) uros kentälle rallattelemaan, ja sain onneksi Pyryn kauluksesta kiinni, ettei se päässyt moikkaamaan. Siinä taas jonkun aikaa jouduin pitämään Pyryä kiinni, kun ihan heti ei koiraa saatu kiinni. Hyvin Pyry nollasi tilanteen, heti kun koira saatiin kiinni. Ja myöhemmin hengailtiin vielä vierekkäin näiden kanssa, niin Pyrylle ei jäänyt mitään paineistumista päälle. Olisi ollut pahempi jos olisi ollut leikkaamaton uros, mutta onni onnettomuudessa.

Tänään keskiviikkona käytiin pitkästä aikaa myös tokotreeneissä (toisen treenaajan kanssa). Otin kentän ulkopuolella luoksetulon pysäytystä. Eka kerta oli hidas (piti vahdata sitä toista koiraa), mutta tämän jälkeen alkoi nopeentumaan normaaliin iloiseen vauhtiin. Kentälläkin kokeiltiin, ja suht. ok. vauhdilla tuli. Lopuksi tehtiin vauhtiluoksetulo lelulle.

Tehtiin 1 min piilopaikkamakuu, mikä oli ihan hyvä. Seuraavaksi pitää alkaa tekemään vähän pidempiä kuitenkin, varsinkin kun Pyry on aika rauhallisesti ollut piilopaikkamakuissakin.

Tehtiin myös kaukokäskyjä (äänitehosteilla, mur) ja myöskin liikkuroituna. Liikkuroituna Pyry nousi ekaan käskyyn vasta kolmannella käskyllä, ja piti sellaisetkin turhautumisälämölöt loppuliikkeen. Tätä pitää selkeästi harjoitella.

Tehtiin maahan jättämistä ja viereen tulemista ja sivulle istumaan käskemistä siten, että toinen treenaaja teki aluksi kiviä heittelemällä häiriötä (Pyryllä vaikeuksia siis häiriössä nousta istumaan ekalla käskyllä kokeissa, eli keskittyä) kun käskin sivulle. Ei ottanut häiriötä. Sitten tehtiin siten, että toinen ohjaaja seurautti koiraansa meidän ympäri ja aina jonkun odotuksen jälkeen pyysin sivulle, ja Pyry oli täysin keskittynyt minuun. No, ihan hyvä!

AVO-hyppy meni hyvin, huomasin, että jos menen seisomaan paljon lähemmäs hyppyä, niin Pyry ei mene niin sivuun toiselle puolelle, ja sen on helpompi hypätä silloin takaisin. Ja seuraamiset meni oikeastaan todella hyvin, jopa takapää kääntyi täyskäännöksessä.

Kyllä tää tästä, kunhan saadaan häiriötreeniä tarpeeksi.

Hyppytekniikkakoulutus viime viikonloppuna

Oltiin Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulutuksessa Loviisassa viime viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin. Aluksi käytiin luennolla läpi mitä kaikkea on koiran vastuulla ja mitä on ohjaajan vastuulla ja muuta tärkeätä hyppytekniikasta. Laitan tähän jossain vaiheessa tiivistelmän luennosta. Vapun mielestä parhaiten hyppytekniikkaa saa opetettua aloitteleville koirille, ja taas 3-4 vuotiaille koirille hyppytekniikan opettaminen on jo työläämpää ja sitä ei saa enää opetettua yhtä hyvin, kun tämän ikäisellä koiralla on jo tuhansia hyppyjä takanaan. Eli Pyryn ikäinen ei enää hyödy tästä yhtä paljon, eikä ehjä opi kunnollista hyppytekniikkaa enää, jos on oppinut sen huonosti. Tosin säännöllisellä harjoittelulla tämän ikäinen koirakin pystyy kehittymään hyppytekniikassaan.

Luennon jälkeen käytiin lauantaina läpi painonsiirtoharjoituksia ja set-point-harjoituksia (vauhditon korkeushyppy). Oli sellaiset 28 astetta lämmintä, joten ei ole vaikea arvata että minkä rodun edustaja oli sitä mieltä että voitaisiin olla ihan jossain muualla kuin kentällä (muut koirat olivat sitten belgejä ja bortsuja, olipa joukossa holsku ja aussiekin).

Vappu oli sitä mieltä että ohjaajan oli oltava aloituksessa tai palkan luona edessä paikallaan, jotta koira ei häiriinny ihmisen liikkeestä ja liike on oikeasuuntaista. Eihän siitä Pyryn kanssa tullut mitään, kun jo lämmön takia se himmaili ihan kunnolla. Kouluttaja suositteli että käytetään lelua edessä, mutta lappalaiskoiran tullessa, oli ihan samaa mieltä kanssani että namialustaa käytetään, kun lappalaista on vaikeampaa motivoida hellesäällä lelun kanssa leikkimiseen, tai yleensä itsensä rasittamiseen. Ihan ymmärrettävää että himmaillaan, kun porokoiran näkökulmasta pitää jaksaa se seuraavat 100 km, niin silloin on säästeltävä energiaansa.

Sen verran Vappu näki Pyryn työskentelyä, että painonsiirrot se tekee oikein, ja venyttää askeleita oikein, mutta takaosan työskentelyä ei oikein näkynyt, kun teki niin "laiskasti".

Set-pointissa saatiin tehtyä kai vain kaksi toistoa, eikä rimaa saatu nostettua, kun, noh, Pyryä ei kiinnostanut.

setpoint (väärä koira)

Sunnuntaina Vappu sitten oli samaa mieltä kanssani, että kokeillaan siten namialustalle menoa, että itse juoksen Pyryn kanssa, ja sehän toimi (ei pelkkä namialusta edessä, tai minä edessä, mutta se yhdessätekeminen) ja Pyrylle saatiin aika hyvä vauhti, eikä Pyry välittänyt mun liikkeestä pätkääkään vaan suuntasi eteen. Sunnuntaina tehtiin etäisyyden arviointia siten, että neljäs este siirrettiin aina kauemmas ja koiran piti arvioida etäisyys ja sovittaa askeleensa sen mukaan. Vappu sanoi, että Pyry arvioi etäisyydetkin todella hyvin.

etäisyyden arviointi

etäisyyden arviointi

Taipumisharjoitukset jäi kaikilta paitsi yhdeltä koirakolta tekemättä, ja se yksikin koira (belgi) alkoi olla sitä mieltä että tarvii levätä, ja hakeutui varjoon leluinensa kokoajan). Tässä kuitenkin alla estesommitelma ja tarkoituksena on saada koira taipumaan molempiin suuntiin esteille, ja ohjaaja ohjaa paikaltaan koiran palkalle.

Loppuarvioinnissa Vappu totesi että ne mitä Pyry teki (painonsiirrot, etäisyyden arviointi), niin se teki hyvin. Ne asiat mitä hän ei nähnyt, niin Vappu oli sitä mieltä että todennäköisesti nekin Pyry tekee hyvin kun motivaatiota on. Sen verran Vappu sanoi, että Pyrylle tulee sellainen keinuhevosmainen liike, mitä kuulemma usein lappalaiskoirilla tulee kun motivaatiota ei ole niin paljoa. Mun mielestä tämä keinuhevosmainen liike on ollut Pyryllä myös silloin kun sillä on hyvä motivaatio ja hyvä vauhti. Lomakkeeseen tuli joihinkin kohtiin "osaa" ja "opettelee" kohtiin ei tullut mitään. Lisäkommentteihin hän lisäsi koiran motivaation huomioimisen harjoituksia tehdessä, ja ei tehdä samaa montaa kertaa. Ohjeeksi saatiin tehdä kaikkia harjoituksia ja lisäksi takapääharjoituksia (tikapuut yms), koska Pyry oli hieman jäykkä takaosastaan, mikä voi johtua "laiskuudesta" hellesäällä, tai muusta jäykkyydestä. Pyry joutui myös "läskitarkastukseen", kun bortsuihin ja belgeihin verrattuna Pyry oli aika raskaanoloinen, ja Vappu halusi varmistaa että onko Pyryllä ylimääräisiä kiloja. No, joutui toteamaan, että ei ollut. :)

Osa meidän ryhmäläisistä oli porvoolaisesta seurasta, ja he innostuivat jatkokoulutuksen järjestämisestä ja ovat jo varanneet marraskuun lopusta viikonlopun koulutuksen Vapulta. Mekin mennään sitten sinne, ehkä marraskuussa on tarpeeksi viileätä Pyryllekin tehdä kunnolla. Tosin en tiedä tekeekö se ponnistuksia yms, yhtään sen paremmin. Nyt sitten pitää vaan itse muistaa edes pari kertaa kuussa treenata hyppytekniikkaa, ja ratatreeneissä on hyvä käyttää eri korkuisia rimakorkeuksia (45-65 cm), jotta koira oppii itse aina arvioimaan korkeudet, eikä totu tiettyyn korkeuteen.

Kaikenlaista

Päivittäminen on jäänyt vähän vähemmälle, kun läppärini päätti jäädä muutamaksi viikoksi kesälomalle, eikä päästänyt nettiin.

Pyrykin on saanut siis lomailla tässä useamman viikon, niin agilitystä kuin tokostakin. Agilityn osalta lomailu on paljon tärkeämpää, että koira saa sen muutaman kerran vuodessa vähintään useamman viikon pätkän, jolloin ei harrasteta agilityä, jotta lihaksille tulee lepoa, ja mahdolliset jännitykset pääsevät oikeasti purkautumaan lihaksista. Meillä sopivin aika on juurikin heinä-elokuu, jolloin on muutenkin niin lämmintä (varsinkin nyt on ollut) että ei jo eläinsuojelullisista syistä kannata vetää täysiä niin agilityssä kuin missään muuallakaan.

Itsellä on periaateraja harrastamiselle 25 astetta päivälämpötila, niin ei tule vain sen takia kuumalla treenattua vahingossakaan liikaa vain siitä syystä että itse haluan koirasta huolimatta. Toki pieniä juttuja kotipihalla tehdään lämpimälläkin säällä, mutta treenikentällä tulisi tehtyä todennäköisesti aivan liikaa lämpötiloihin nähden. Itsekään en ole parhaimmillani kuumalla säällä. Kylmälle säälle ei sitä rajaa ei ole niinkään, kunhan itse vaan tarkenen ulkona. Pyry itseasiassa on tänä kesänä jaksanut todella hyvin puuhata ja riekkua lämpimilläkin säillä ja lenkit jaksaa hyvin. Pyryllä on ollut myös todella hyvä ruokahalu koko kesän, vaikka viime kesänähän jätti syömättä usein lämpimillä säillä. 

Tämä ei tietenkään tarkoita, että ei oltaisi mitään tehty.. ollaan paljon leikitty, lenkkeilty iltamyöhään ja Pyry on päässyt leikkimään kaverikoirien kanssa. Välillä ollaan ihan viisiminuuttisia käytetty tunnarin, ruudun ja vauhtinoudon treenaamiseen ihan kotipihalla, ja luoksetulon pysäytystäkin ollaan välillä tehty. Itseasiassa AVO-liikkeet ovat edelleen todella hyvässä mallissa (kotipihalla), sitten kun saataisiin siirrettyä osaaminen treenikentillekin. Tietyt liikkeet todennäköisesti joutuu ottamaan aivan alusta treenikentällä, että saadaan onnistumisia häiriössä. Vähän käytiin luoksarin pysäytystä tekemässä Loviisassa eräässä hiljaisessa puistossa ja agitreenien ohella, ja näissä paikoissa ainakin jo onnistui hyvin.

Ollaan myös kehitettyä "uusia" leikkitehtäviä, esimerkiksi erilaisten esineiden etsimistä tietyltä isolta alueelta, ja vielä suunnittelin että opetellaan keilaamaan.. paljon on tullut uusia aktivointi-ideoita vuoden 2014 Koiramestarista (tulee lauantaiaamuisin TV2:ltä). Se on kyllä piristävä ja kiva koirakisaohjelma :) Jäin jo edellisestä Koiramestarista kiinni sarjaan :))))

Alla esineiden etsimisestä kuvia, olin laittanut vain myös merkkikartiot alueen rajaamiseksi, mutta Pyry haki nekin. Se niin vielä naurattaa kun se hakee niitä, mutta ei varmaan enää sitten kun ruutua opeteltaessa koira hakee kartiot mulle :D

Viime viikolla itseasiassa vasta ollaan tehty pientä aksatreeniä parilla esteellä kolmen viikon tauon jälkeen, suunnitelmissa on käydä itsekseen tässä syksyn aikana läpi eri ohjaustekniikoiden hiomista ihan parin esteen voimin kotona ihan 5-10 minuuttia/pv enintään.

Nyt tänä syksynä mulla on treenipaikka maanantaisin Agi-Kotkissa Kotkassa, ja Loviisan Seudun Koirissa en käy ohjatuissa treeneissä (lähinnä sopivat ryhmät ovat täynnä), mutta perjantaisin on omatoimitreenit Loviisassakin, missä käydään treenaamassa ihan oman tarpeen mukaan pienellä porukalla (jotta ei tarvi ihan yksin kantaa esteitä kontista ja konttiin). Tavoitteena syksylle olisi edelleen hinkata niitä kontakteja johonkin suuntaan ja kepit "aina-nopeiksi" ja saada vähän kisakokemusta aksan osalta ;)

 Tokon osalta ollaan omatoimisessa kisatokoryhmässä, kunhan vain näiden lämpöjen loputtua päästään osallistumaan. Tokon osalta syksyn tavoitteena on saada AVO-luokan liikkeet häiriövarmoiksi, ja piilopaikkamakuuseen paljon treenikertoja muiden koirien kanssa saadaksemme rutiinia.

Lappalaiskoiraleirillä

Edelleen on lomailtu, siis ihan säiden puolesta..

Käytiin lappalaiskoiraleirillä Surkeejärvellä Jyväskylän suunnalla Korpilahdessa heinäkuun puolen välin jälkeen, ja viihdyttiin sunnuntaista tiistaihin siellä. Saatiin Pyryn kanssa oma yksityinen aittahuone, mikä oli ihan kiva, kun jotkut joutuivat jakamaan toisten kanssa huoneet ja koirat joutuivat olemaan häkeissä yksinoloajat. Vieläkään ovissa ei ollut lukkoja, joten sai vähän soveltaa tuolien kanssa, jotta sain varmistettua että Pyry varmasti pysyy huoneessa silloin kun itse olin luennolla tai syömässä.

Maanantaiaamusta oli heti Tommy Wirénin luento, ja se kyllä oli koko leirin kohokohta, ainakin minulle. Siellä tuli paljon vahvistusta omalle tiedolle, ja paljon vinkkejä erilaisiin koulutuksiin. Tästä voisin kirjoittaa ihan oman postauksenkin :)

Leirillä käytiin Pyryn kanssa maanantai-iltapäivästä kokeilemassa FH-jälkeä, eli pk-puolen peltojälkeä. Pyryn kanssahan on tehty metsäjälkeä ihan verijäljellä, mutta myös ihmisjäljellä. Mitään esineitä ei olla mistään koskaan nosteltu, eikä Pyrylle ole opetettu makkaran avulla jäljen tekemistä (poislukien tietty ihan makkaraa laahaamalla tehty jälki). Kuitenkin kouluttaja meinasi että kokeillaan kahden kulman jälkeä, jossa on kolme suoraa ja jätetään sinne kolme esinettä, jos vaikka Pyry hoksaisi ne itsestään. Kouluttaja itse teki meille jäljen, koska Pyry on tottunut jäljestämään muiden jälkiä kuin minun.

Alku oli haahuilua, ja vasta tokan käännöksen jälkeen vikalla suoralla Pyry hiffasi mitä ollaan tekemässä, ja löysi viimeisen esineen (iloisesti otti tunnistuskapulan näköisen kalikan suuhunsa ja antoi minulle), ja sitten jäljesti tarkkaan namipurkille loppuun. Ongelma ilmeisesti kouluttajan mielestä oli se, että Pyry on tehnyt metsäjälkeä, mikä tarkoittaa, että se on tottunut jäljestämään nenä korkeammalla. Pellolla tuuli aika paljon, joten se oli aika haasteellista Pyrylle, koska korkeammalta se jälki siirtyi todella paljon sivuun. Kouluttaja sanoi, että voi olla että sen metsäjäljen joutuu jättämään taka-alalle jos haluaa FH-jälkeä treenata ja siinä kisata. Uskon kuitenkin että jos Pyrylle opettaa oikean tekniikan peltojäljellä jäljestämiseen, niin se oppii jäljestämään pellolla eri tavalla kuin metsässä. Lisäksi saatiin neuvoja miten opetetaan koira erikseen ilmaisemaan maahan menemällä esineet. Tää kyllä jäi kiinnostamaan minua, ja voi olla että jossain vaiheessa treenataan tätäkin ihan mielenkiinnon vuoksi.

Tiistaina käytiin sitten aamulla koiratanssissa, ja se oli kanssa mieltä avartavaa ja kivaa. Opittiin kaikenlaisia erilaisia liikkeitä, ja miten niitä opetetaan koiralle. Yritettiin jopa saada Pyry laittamaan tassut mun selän päälle ollessani kyyryssä, mutta siihen ei Pyry tohtinut, mutta saatiin kuitenkin Pyry hyppäämään mun yli. Lopuksi saatiin tehdä oma esitys musiikin tahtiin, siten että meillä oli alkuasento ja tämän jälkeen käytiin neljässä reunassa tekemässä jotain mitä osattiin ja tanssittiin aina seuraavaan reunaan ja sitten lopuksi loppuasento. Meillä oli kumarrus alkuasentona, ja tehtiin reunoissa jotain jalkojen välissä kävelemistä, pyörimistä, taaksepäin kävelemistä ja loppuasentona oli tanssiasento (Pyry seisoo mun käsiä vasten). Ihan kivaa, ja tätä olisi kiva ainakin kotona harrastaa ja harjoitella.

Jästin ja Pyryn yhdessä ja erossa oleminen oli paljon helpompaa kuin edellisinä vuosina. Vaikka Jästi haukkui ulkona tai huoneessaan (kuului meidän aittaan asti) ja jopa kerran siinä meidän oven takana kun itse olin oven välissä, Pyry ei siitä juurikaan välittänyt ja aina leiriolympialaisissa oli helppo viedä aina toinen huoneeseen odottamaan, jotta toinen pystyi toimimaan. Yhdessä käytiin lenkkeilemässä ja oleiltiin illat. Käytiin lenkillä jopa Jästin ja Jästin veljen Hiiren ja 5 kk Naalin kanssa yhdessä, ja menivät kaikki aika sopuisasti.

Tuntui leirielämä tällä kertaa todella helpolta näiden kahden kanssa. Yhdessä viimeisen päivän leirinäyttelyyn ei varmaan niitä saa, kun turhautuvat, mutta itse voin Pyryn jättää hyvällä mielellä yksin huoneeseenkin.

Pyry oli huoneessa aina tosi rauhallisesti, jonkun kerran saattoi jotain pientä mölistä, kun sen mielestä oltiin menossa johonkin yhdessä, mutta lopetti kun kävin mainitsemassa asiasta.

Oli kyllä todella kuuma, 27 astetta, mutta kun muisti ottaa rauhallisesti, lyhyitä lenkkejä, ja olla varjossa ja juoda paljon, niin Pyry jaksoi todella hyvin koko leirin ajan temppuilla ja muuta. Käytiin kahlailemassa läheisessä järvessä muutaman nartun kanssa.

Joka ilta oli leiriolympialaiset ja me kerettiin kahdelle illalle niihin mukaan. Ekana iltana oli kiihdytyskilpailu ja kiihdytyksen jälkeen maalissa koiran piti laittaa maahan makaamaan 20 sekunniksi ja esittää musiikin tahdissa intiaanitanssi..

Tokana iltana oli sitten kolme tehtävärastia. Ekassa piti koiran metsästää vesiasiasta kuivattuja kanapaloja ja ihmisen vähän isommasta vesiastiasta porkkanapaloja. Oli muuten vaikeaa, varsinkin kun itse en osaa olla hengittämättä nenän kautta. Pyry odotteli mun tuskailujen ajan, kun ei heti ymmärtänyt mitä tehdä, ja sitten kun itse olin valmis niin Pyry teki nopeasti työt (joi veden astiasta ensin ja söi sitten kanapalat - miksi en itse hiffannut tehdä samoin...)

kuva: Puja V.

Kuva: Puja V.

Tämän jälkeen piti koiran laittaa etutassut muoviastian päälle ja pyöriä siitä etuosansa ympäri, mutta Pyry ei sitä ole koskaan tehnyt, eikä siis meillä tullut siitä mitään. Ja lopuksi emännän piti pyöriä puukepin ympäri viisi kertaa ja pujotella kuuden kepin sarjan läpi, eipä sekään ollut helppoa :)

kuvassa tuttuja leiriläisiä minun ja Pyryn lisäksi

 Alla kuvissa minä ja Sophie, ja siis Hiiri ja Naali ja Pyry

kuva: Susan F.

kuva: Susan F.

Leirillä oli kivaa kavereiden kanssa, ruoka oli hyvää ja täyttävää ja olin kyllä leiristä niin fiiliksissä, että ensi vuonna voisin olla jopa sunnuntaista keskiviikkoon asti. 

Oli se Pyry kyllä onnellinen kun pääsi kotiin, ja juoksemaan enemmän vapaana, heti ensimmäisenä ensimmäisessä heinikossa kellimässä..

Lisää päivitystä viime viikoilta tulossa, kunhan kerkeän...