Periaatteessa piti olla teemana persjättö, mutta tehtiin samantapaista rataa kuin mitä oli eilen kisoissa hyppärinä. Persjättö kuitenkin tehtiin 4-esteen jälkeen. Tässä rata:
No tänään Pyry oli taas ihan iskussa, oli kyllä pari astetta viileämpää, ja treenit oli kasin aikaan. Persjättö toimi aika hyvin, tosin Pyry hetken harkitsi A:lle menemistä mutta ei onneksi mennyt. A:n suorittaminen meni tosi näppärästi, ei jäänyt ihmettelemään ollenkaan, vaan tuli heti alas kontaktipinnalle. Sitten tehtiin vähän eri tavalla ohjaukset 11-esteellä kuin kisoissa. Kisoissa pyöritin Pyryn 11-esteellä putkelle, mutta treeneissä tehtiin siten, että ohjasin alakautta, eli 9-10-11 esteet ohjasin putkien puolelta, ja Pyry tuli 11-esteeltä ulkokautta putkelle. Tämä sopi Pyrylle tosi hyvin (kunhan en paina liian ajoissa ettei Pyry menee esteen takaa) , ja vauhti pysyi koko matkan. Kisoissa tuota ei olisi tosin pystynyt tekemään, koska esteen vieressä oli heti kehänauha, eikä tilaa juurikaan ollut. Kouluttaja tosin meinasi, että Pyryn kanssa olisi saattanut pystyä tekemään, koska se tekee niin tiukan käännöksen siinä kohtaan.
Kepitkin menivät kivalla vauhdilla taas. Tosin kun ohjasin oikealta puolelta, niin Pyry meinasi kokoajan mennä toisesta välistä. Nyt pitää vaan harjoitella enemmän oikealta puolelta ohjaamista. Pyry katsoo kai liikaa mun liikettä silloin. Vasemmalta puolelta ohjattuna hassusti Pyry menee aina varmasti oikeasta välistä.
Tokalla kierroksella kävin tekemässä Pyryn kanssa pelkästään keppejä, ja A-estettä. A-este meni nyt edelleen tosi hienosti ja vauhdilla ja samoin kepit.
Vielä esteiden poiskantamisen jälkeen käytiin Pyryn kanssa tekemässä puomia, A-estettä ja keinua (ne on aina esillä kentällä). Puomi meni järjettömän hyvin vauhdilla loppuun asti, tosin itsekin juoksin täysiä. Tälleen kun saisi radalla puomin suorituksen. Keinua tehtiin, ja Pyry hyvin tietää keinun nyt olevan se, millä sen pitää itse keikauttaa alas. Kunhan muistan tosiaan sanoa etukäteen "Keinu" niin Pyry tietää mitä tehdä. Ja A-esteellä edelleen kivalla vauhdilla, en pysäyttänyt paikalleen Pyryä, vaan heti kun tassut osui maahan, kutsuin palkalle. Kerran Pyry vähän jäi miettimään, mutta tulee kyllä alas nopeasti. Tästä tää taas lähtee.
Pitäisi nyt epiksiin saada samat rutiinit kuin treeneissä. Tänään treeneissä Pyry oli taas kokoajan valmiina tekemään ja innokkaana. Eli pitäisi käyttää lämmittelemässä, sitten autoon. Ja sitten radan tutustumisen jälkeen vähän ennen omaa vuoroa ottaa Pyry suoraan mukaan kentän laidalle ja temputtaa, ja siitä suoraan kentälle. Siten ettei tulisi odottelua. Siinä odottelussa se Pyryn vire laskee ja on vaikea nostaa siitä. Ongelmallista tietty on se, että ei voi oikein kunnolla arvioida missä vaiheessa koiran voi hakea, ja toisaalta Pyryllä kestää vähän aikaa aina tottua paikkaan, että se suostuu toimimaan. Mutta pitää seuraavissa epiksissä kokeilla tätä treenirutiinia jollain tavalla, jos vaikka keskittyisi paremmin ja etukäteen käydä Pyryn kanssa tutustumassa kentän laidalla.
Meidän maanantairyhmä päätti lähteä kokeilemaan hyppäriä ihka oikeisiin kisoihin. Mekin Pyryn kanssa mentiin ryhmäpaineen alaisena mukaan, pelkästään tietty sinne hyppyradalle. Koko viikon katselin säätiedotuksia, ja kuuma päivähän sieltä oli tulossa, 26 astetta lämmintä ja hallissa. Ihan näiden lämpimien säiden vuoksi en olisi lähtenyt kisoihin ollenkaan, mutta kai sitä kerran voi ryhmän tueksi lähteä.
Pyry mitattiin sitten maksiksi, ainahan sitä saa toivoa, että tuomari mittaa 15 senttiä matalemmaksi, ja siitä tulisi medi :P
Kastelin Pyryn vatsanalustaa aika paljon vedellä (Pyryhän sitä ei juurikaan arvostanut), jotta pysyisi jotenkuten viileänä. Vähän jo ajattelin, että suostuuko Pyry tulemaan radalle mun kanssa näillä lämmöillä, mutta tuli sentään mukana joten kuten. Hitaasti, mutta varmasti. Ei yhtään ratavirhettä, mutta aikavirhettä tuli 1,64 (47,64/46).
Tuomarina oli Asko Jokinen, ja rimat oli näinkin kuumalla säällä 1-luokassa 60 cm, joten voisin kuvitella että 2- ja 3-luokassa on rimat vielä korkeammalla. Tämä taitaa olla tuomari, jota tulen välttämään myöhemmin rimakorkeuksien vuoksi. Rata sen sijaan oli ihan kiva, ja nopealle Pyrylle olisi ollut aika kiva.
Noottia sain siitä, että varmistelin liikaa monessa kohtaa, ja olisi itse pitänyt juosta paljon kovempaa. Lisäksi kävelin yhdessä kohdassa, olisi pitänyt juosta vaikka paikallaan. Myöskin olisi pitänyt viritellä Pyryä paljon enemmän ennen kisaa, jättää vaikka se jollekin toiselle ihmisille just ennen rataa, ja haukuttaa sitä enemmän. Kuulemma jos porokoiran saa lähtemään hyvällä vauhdilla alussa, niin se vauhti usein kestää koko radan. Vaikeampi on viritellä Pyryä tällä ilmalla, varsinkin kun se ei todellakaan suostu leikkimään silloin lelulla. Ja lämpimään ilmaan voi koiran totuttaa.
Haukuttaminen ja vieraalle jättäminen voisi tietty auttaa, ehkä ihan treeneissäkin. Kuitenkaan en lähde tällaisilla ilmoilla Pyryn kanssa enää kisaamaan, vaan odotetaan syksyä ja viileämpiä ilmoja. Jo ihan senkin vuoksi, että Pyryllä on reikä siellä sydämessä, ja lämpimillä ilmoilla se voi oireilla rasituksen siedon laskemisena, joten en näe mitenkään edes hyvänä ideana lähteä revittelemään kesäkuumalla agikisoihin ja rasittamaan turhaan ja opettelemaan vireen nostoa lämpimällä säällä. Itsekin olen aika lahna myös kesällä ja usein tulen aika ärtyisäksi.
Tässä rata, 10-putkelle sai mennä kummasta päästä halusi:
Ja tässä video, hitaasti hyvä tulee:
Olis varmaan ollut tietty ihan eri meno, jos olisin jännitykseltäni saanut viriteltyä Pyryä radalle (tosin treeneissähän se ei tarvi juuri mitään virittelyä), mutta ihan tyytyväinen olen näinkin ekoiksi kisoiksi. Kepit menin varmuuden vuoksi vasemmalta puolelta, koska silloin Pyry osaa varmemmin mennä aloituskohdan. Ja tässä näkyy se hitaus/kävely kepeillä. Katsotaan saadaanko epistreeneillä niitä vieraissa paikoissa nopeammiksi. Mutta hei, nyt on kisakynnys ylitetty, eikä pitäisi jännittää niin paljoa tän jälkeen :D Ja siis kahden sekunnin päässä oli 0-tulos! Kutkuttavan lähellä!!
Ja siis epiksissä käydään tänä kesänä, säävarauksella.
Koko syksyn ja talven kepit meni hienosti ja vauhdilla. Voisi kuvitella että se tekniikka jää lihasmuistiin. Mutta näin kevään tullen, varsinkin epiksissä on Pyry tehnyt ihan järkyn hitaita kävelykeppejä, ja samoin nyt tänään Loviisan kentällä (kuten muutenkin Loviisan kentällä tekee kaiken hitaammin). Pyry on Loviisan kentällä tässä parin vuoden aikana ehkä kerran tai kaksi tehnyt vauhdilla kepit, muuten hidastelee.
Sisähallissa Pyry tekee kyllä paremmin kuin ulkokentällä, mutta kyllä se Heinlahden kentällä on tähän mennessä tehnyt ihan kivasti kepit. Paitsi viimeeksi taisi vähän hidastella kun tehtiin 1-luokan rata.
Kotona on muovikepit, ja ne menee ihan järkyllä vauhdilla. Mitä siis tapahtuu Loviisan kentällä ja kisoissa? Paineistuuko se, vai onko liikaa häiriötä? En Loviisassa mitenkään ihmeemmin itse stressaa, että se ei voi vaikuttaa. Mikä on erona viime talveen, ja nyt kevääseen? Voiko lämpötila vaikuttaa oikeasti näin radikaalisti keppien suorittamiseen? Tähän kun saisin vastauksen, ja saisin korjattua asian, niin ei tarvisi aina repiä hiuksia päästä.
Tein tänään omatoimitreeninä kolmen hyppyesteen, keppien ja A:n rataa. Kepit meni kai kerran kesken kaiken kivalla vauhdilla, muuten käveli. A:lla tuli aika hyvällä vauhdilla alas, kerran jäi ihmettelemään ylös. Jostain syystä suoraa rataa paremmin meni se, kun tein pakkovalssia yhdellä hyppyesteellä ja tein kepeille persjätön ja ohjasin toiselta puolelta kuin mistä Pyry meni kepeille sisään.
Videot (muokattu video tulossa myöhemmin): Alkutesti:
Seinä ja laukaukset:
Ja loppuarvostelu (tynnyri lähti tuulesta itsekseen liikkeelle kesken arvostelun):
Huom! Pitäisi laskea kuinka monta kertaa Pyry katsoo kameraan (eli Janin suuntaan), se ei millään voinut käsittää miksi Jani on kauempana kuvaamassa. Tämä on syy miksi en ota Jania kuvaamaan meidän toko- tai agilitykisoja, koska Pyry ei vaan pysty keskittymään jos Jani on jossain taustalla kuvaamassa. Eikä se hirveän hyvin siedä sitä että "lauma erkaantuu toisistaan". Eli me ei saada erota, muista ihmisistä viis. Ja mikä vinkuminen ja älämölö heti alussa. Aaargh.. Toimintakyky: +1 kohtuullinen
Kelkka
Kelkalla oli kokoajan edessäni rähjäämässä kelkalle ja kiersi muutamaan otteeseen sitä kelkan pysähtyessä. Kun Pyry oli haistanut kelkkaa ja piti kehua, niin Pyry aloitti uudelleen haukkumisen. Kelkalla varsinkin kaikki haukku tuli vahvalla murinalla.
Pimeä huone
Ei Pyry oikeastaan erityisemmin kuormittunut testistä, ja pimeässä huoneessa tuli tuomarin sanoin "suorin jaloin suoraan luokse, eikä mikään pimeä pidätellyt". Kaikissa muissa osa-alueissa näkyi hyvä toimintakyky ja otti kantaa vahvasti. Mutta kelkalla kun meni hieman pidempään, niin sen vuoksi vain kohtuullinen toimintakyky. Tämä ei ollut kuitenkaan yllätys. +1 Kohtuullinen Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan. Terävyys: +3 kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Siis kyllähän Pyry reagoi tietyissä tilanteissa hyvinkin terävästi, mutta silti olisin uskonut että kynnys ihmisen vastustamiseen olisi ollut aika korkea. Seinällä kuitenkin otti kantaa hyökkäykseen ilman minunkin läsnäoloa, ja siitä tuli kohtuullinen terävyys. Se hyvä puoli tietty oli, että ei ole jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Koskaanhan ei Pyryä ole ihminen uhannut, joten ei ollut tästä kokemusta.
Se hyvä puoli Pyryssä on, että se on aika rauhallinen ja aika varma koira eikä siis koe uhkaa hirveän herkästi (mitä nyt juoksuaikaan muilta uroksilta), niin voi kuitenkin aika hyvin luottaa Pyryyn. Kuitenkin tämä varmistaa sen, että Pyry on terävä, eikä terävä käyttäytyminen ole johtunut esimerkiksi pelkästä puolustushalusta tai epävarmuudesta (tai testosteronista). +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua Koira reagoi aggressiivisesti hyökkäykseen, hyökkääjän tultua selvästi esille. Palautuu nopeasti. Puolustushalu: +3 kohtuullinen, hillitty
Tästä en osannut sanoa oikein mitään etukäteen, mutta kyllähän se puolustaa minua. Eikä ihan heti hyväksynyt tuomaria, vaikka aika nopeasti. Tuomarin luota Pyry juoksi kyllä ihan täysiä mun luo (tai siis meinasi mennä Janin luo).
+3 Kohtuullinen, hillitty Koira puolustaa ohjaajaansa: joko haukkuu ja/tai murisee hyökkääjän lähestyessä, pysyy ohjaajan edessä tai sivulla. Koira palautuu nopeasti ja hyväksyy hyökkääjän hyökkäyksen loputtua, lyhyt viive sallitaan. Taisteluhalu: -1 pieni
Meni kuten ajattelinkin, ei sitä taisteluhalua riittänyt vieraassa paikassa leikkimiseen eikä sitä yksinkertaisesti kiinnostanut kun oli hieman levoton muutenkin. Pyry itseasiassa kokoajan tähyili ja vinkui Janin suuntaan (joka kuvasi) koska sen mielestä nyt yleensäkään me ei saada erota laumana vieraassa paikassa. Vieraista ihmisistä se nyt ei muutenkaan välittänyt. Helpottaisihan se kyllä harrastuksissa, jos olisi hieman enemmän taisteluhalua.
–1 Pieni Koira tarttuu esineeseen, mutta ei taistele vaan pureskelee sitä ja laskee heti irti, kun esineestä vedetään; tai koira ei ota lainkaan esinettä suuhunsa, mutta osoittaa jonkin verran taisteluhalua kelkalla ja muissa osasuorituksissa. Hermorakenne: +1 rauhaton
Kuvittelin että piippaus olisi lisääntynyt kuormituksen lisääntyessä, mutta tuntui että Pyry pikemminkin rauhottui alkuun verrattuna, ei se mielestäni mitenkään erityisemmin kuormittunut. Mutta voi elämä, kuinka paljon se piippasi ja metelöi siinä alkuhaastattelussa (ja jo ennen sitä) kun Jani lähti sinne kauemmas kuvaamaan. Ja ainakun joutui olemaan paikallaan ja vähän toimeton, niin piippasi. Teki mieli ärähtää sille heti aluksi, mutta eipä sitä luonnetestissä voi tehdä. Heti testin jälkeen makaili rauhallisena vieressä kun oltiin kaikki koolla, mutta sitten kun oli loppukeskustelun aika, niin armoton vinkuminen alkoi. Taas teki mieli kuristaa koko koira, mutta eipä siinä mitään voinut kuin yrittää silittelemällä rauhoittaa koiraa (ei varmaan auttanut pätkääkään), kun oli videoinnin alaisuudessa.
Tuomareiden mukaan Pyryllä on vähän vaikeuksia toimettomuuden kanssa. +1 Hieman rauhaton Koira selviytyy kaikista testin osasuorituksista. Siinä on havaittavissa lieviä merkkejä rauhattomuudesta, se rasittuu henkisesti testin edetessä. Palautumisajan pituus eri osasuoritusten välillä vaihtelee Tempperamentti: +2 kohtuullisen vilkas
Olisin voinut kuvitella että Pyry on ihan vaan vilkas, mutta onkin kohtuullisen vilkas. Sinänsä parempi näin, varsinkin tuon terävyyden vuoksi. Ehkä ehtii siis ajattelemaankin hetken ennen kuin reagoi mahdollisesti terävästi. Vilkkaus ja terävyys olisi ehkä hankalampi hallita.
+2 Kohtuullisen vilkas Koiran reagointinopeus ja väistö on hieman hitaampi, mutta hallittu ja koiran huomio oikein suuntautunut. Kovuus: +1 hieman pehmeä
Tämä vähän yllätti. Nimittäin tuomareiden mukaan Pyry ei näyttänyt pehmeyttään juurikaan missään muualla, kuin pelkästään erikoiskokeessa, eli haalarilla. Tosin siellä hyvin selkeästi. Olisin kuvitellut että se olisi näkynyt myös muilla osa-alueilla.
+1 Hieman pehmeä
Koira, joka osoittaa selviä merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan, missä se pelästytettiin, mutta pystyy ohittamaan pelästyttämispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukemana.
Mielestäni Pyry on hyvin avoin (myös siinä että jos joku ei kiinnosta), ja hyväntahtoinen, ystävällinen ihmisille. Mutta tuomareiden mielestä Pyry on hieman pidättyväinen, ja Pyry on aika välinpitämätön vieraita ihmisiä kohtaan. Mutta sietää kyllä vieraiden ihmisten läsnäoloa. Tuli mieleen että jotain sen suuntaista sanottiin myös Pyrystä poropaimennuksessa.
Niinhän se voi olla, eihän se kaikista ihmisistä välitä, varsinkaan vähän erikoisemmissa tilanteissa. Joskus se vaan olis tutustumassa kaikkiin vastaantuleviin. Kyllähän tuomarit lopussa sanoivat (kun Pyry menikin moikkaamaan tuomaria kun hän antoi minulle testipaperin), että nyt Pyry onkin ystävällinen, luoksepäästävä, avoin... Hyökkäyksien jälkeen Pyry antoi tuomareiden koskea, mutta ei se kyllä syliin kiivennyt.
+2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen Koira, joka houkuttelematta tai pienin houkutuksin hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa, käyttäytyen ystävällisesti. Koira on ns. ujo.
Laukauspelottomuus: +++ Laukausvarma
En oikein osannut tästä sanoa mitä Pyry on. Pyryhän tunnistaa haulikon laukaukset (ja erottaa selkeästi muista kovista äänistä), ja yleensä niitä kuullessaan ei halua edetä siihen suuntaan. Mainitsin tästä meidän viime syksyn episodista tuomareille. Kovista äänistä Pyry ei välitä ollenkaan.
Ennen meidän testiä kuultiin kahden testin laukaukset, ekalla kerralla Pyry ei reagoinut mitenkään, ja tokallakin meni oikeastaan autoon sillä hetkellä. Kyseessä tosin oli starttipistooli, jossa on erilainen ampumisääni, ja Pyry mielestäni reagoi eri tavalla tähän.
Ei Pyry mitenkään erityisemmin reagoinut ampumiseen. Ekaan vähemmän (siis kuunteli mistä ääni tuli) ja tokassa vähän ehkä jo miettiä että pitääkö reagoida. Tuomareiden mielestä oli siis kuitenkin laukausvarma (laukauskokenuthan se on).
+++ Laukausvarma Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.
Sitten pitäisi miettiä voinko näillä tiedoilla jotenkin vaikuttamaan koulutukseen. No taisteluhalulla en pysty kouluttamaan, ja usein varmaan sen vuoksi paukut loppuu harrastuksissa kesken. Onneksi Pyry leikkii useimmiten ja saan siihen vähän enemmän tekemisen intoa. Tosin on päiviä, jolloin Pyryä ei vaan kiinnosta, joten silloin on tosi hankala motivoida. Kohtuullisen vilkkaana, ja vähän hitaammin reagoivana voi olla että en saa koskaan Pyryyn mitään nopeita reaktioita agilityssä.
Kuitenkin toimintakykyä Pyryllä on, tästä ehkä tietää että Pyry oikeasti pystyy toimimaan kaikissa tilanteissa hyvin (kunhan on oikein motivoitu). Terävyys on hyvä pitää mielessä, mutta tähän astikin on pitänyt ennakoida tilanteita Pyryn kanssa. Ei ainakaan kannata ottaa toista terävyyteen taipuvaista koiraa Pyryn seuraksi.
Sama koira kuitenkin tuli testistä mukaan, eikä tämä mitenkään oikeastaan muuta meidän arkea, tai harrastuksia. Testin jälkeen Pyry pääsi leikkimään Vertin kanssa.
Seuraavaa (poro)koiraa ajatellen, toivoisin sen vanhemmilla olevan myös vähintään kohtuullinen toimintakyky, sekä vähintään kohtuullisen verran taisteluhalua. Puolustushalua tai terävyyttä mielestäni kotikoiralla ei tarvitse olla, ja se voi enemmän haitata harrastuksia ja arkielämää.
Hermorakenne vähintään saisi olla hieman rauhaton, mieluiten tasapainoinen, ja kovuus hieman pehmeä, tai ehkä kovempikin. Tempperamentti ehkäpä mieluiten vilkas, ja luoksepäästävyydellä ei niin väliä, saa olla ystävällinen tai välinpitämätön vieraita kohtaan. Koiran vanhemmat saisivat olla vähintään laukauskokemattomia tai sitten laukausvarmoja.
Luonnetesti lähestyy... 17.5.2014 saatiin luonnetestiaika Helsingissä Snautserien luonnetestistä.
Periaatteessa kuvittelen tietäväni miten Pyry käyttäytyy, ja uskon että Pyryn tulokset eivät ole kovin eroavia Pyryn emän luonnetestiin tai emän sisarusten luonnetestiin verraten (eli ei varmaan suuria pisteitä osa-alueista tule kuitenkaan).
MH-luonnekuvauksessahan käytiin Pyryn ollessa 1,5-vuotias ja siellä näkyi Pyryn pehmeys ja Pyry kaivoi esiin aggressiota varsinkin haalarilla ja aaveilla. Katsotaan miten nämä näkyvät luonnetestissä. MH-luonnekuvauksessahan Pyry ei reagoinut ihmeemmin laukauksiin, ja leikki mielellään.
Välillä Pyry tuntuu olevan vain hyvin häiriöherkkä (sen pitää hallita ympäristöään) ja joskus se tuntuu reagoivan joihinkin uhkiin suhteettoman voimakkaasti. Näihin seikkoihin toivon saavani jonkinlaista vahvistusta luonnetestistä, että mistä nämä käytökset Pyryn tapauksessa kumpuavat (eli johtuvatko vain testosteronista....).
Tässä oli keskustelua lappalaiskoirafoorumilla palveluskoirarotuisten luonnetesteistä ja siihen valmistautumisesta. Ilmeisesti ainakin saksanpaimenkoiraharrastajien keskuudessa on normaalia treenata luonnetestiä ja sen aiheuttamia reaktioita varten. Siis ihan kelkkaa, pimeää huonetta, hyökkäystä. Vaikuttaa vähän hassulta. Kyllähän tällainen toiminta luo aivan eri lähtökohdat treenatuille koirille ja ihan vaan kylmiltään testiin meneville. Kyllä varmasti 100 kertaa kelkan nähtyään ja tutkittuaan koira ei sitä enää hätkähdä. Tietty olen ymmärtänyt kyllä, että tuomarit yrittävät nähdä sen luonnollisen käytöksen opetetun alta. Toki pelastuskoiratreeneissä varmaan tulee treenattua pimeässä etsimistä ja suojelupuolella ihmisen hyökkäämistä, mutta että treenataan erikseen reaktioita koiralle halutunlaisiksi. Noh, en aio porokoiralla sellaisia treenata, saa mennä ihan originaalina tähän asti oppimiensa asioiden kanssa.
Alla olen eritellyt miten kuvittelen Pyryn reagoivan, ja millaisen pisteytyksen saavan. Katsotaan sitten luonnetestissä kuinka metsään mennään.
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Pyry on hyvin avoin mielestäni, ja myös siinä mielessä että näyttää selkeästi jos ei joku ihminen sitä kiinnosta ja voi olla myös hyvin välinpitämätön. Mielistelevä Pyry ei ole ollenkaan. Yleensä kuitenkin ihmiset on ihania. Uskon että päästää hyökkäyksenkin jälkeen hyökkääjän lähellensä. Ei varmaan mielellään jää tuomarin kanssa odottamaan pimeään huoneeseen menoa, mutta varmasti käyttäytyy ystävällisesti.
+3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin Koira, joka houkuttelematta hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa käyttäytyen ystävällisesti ja avoimesti. Luoksepäästäväksi kutsutaan myös sellaista koiraa, joka ei tutustu ihmisiin oma-aloitteisesti, mutta sallii tutustuttaa itsensä heihin.
TAISTELUHALU
Alkuleikki
Pyryhän nykyään leikkii, ja nauttii lihasten käytöstä. Voi kuitenkin olla että taisteluhalua ei aina riitä tarpeeksi vieraassa paikassa vieraan ihmisen kanssa taistelemiseen, jos on vaikka mielenkiintoisempia hajuja tarjolla. Lisäksi mietin, että jos Pyry kuulee laukauksia ennen testiin menoa, että ahdistuuko Pyry jo siitä. Hyvällä fiiliksellä Pyry saattaisi jopa alkaakin leikkimään tuomareiden kanssa. Taisteluhalu on todennäköisesti pieni, tai parhaassa tapauksessa kohtuullinen.
+2 Kohtuullinen Koira ottaa esineen halukkaasti ja ote on melko luja, jonkin verran pureskelua ja otteen korjausta. Mikäli koira irrottaa otteensa uhattaessa sen tulisi ottaa esine uudelleen uhkauksen jälkeen.
–1 Pieni Koira tarttuu esineeseen, mutta ei taistele vaan pureskelee sitä ja laskee heti irti, kun esineestä vedetään; tai koira ei ota lainkaan esinettä suuhunsa, mutta osoittaa jonkin verran taisteluhalua kelkalla ja muissa osasuorituksissa.
TOIMINTAKYKY
Kelkka
Kelkka tulee olemaan vaikea kohdattava Pyrylle. Pyryhän nimittäin on nuorempana pelästynyt samantyylistä hökötystä. Varmasti taistelee kelkalla, tosin taistelee varmasti siitäkin, että ei varmasti mene sitä katsomaan (tästä voisi tulla toimintakyky -1). Ja ääntä tulee varmasti ja paljon! Tästä varmasti näkyy jo Pyryn pehmeys kun kelkka pitää lopulta ohittaa.
Pimeä huone
Tämä riippuu paljon siitä kuinka paljon Pyry on ehtinyt kuormittua tähän mennessä testistä. Voisin kuvitella että tulee kuitenkin etsimään minut. Karhutestissähän Pyry oli hyvin toimintakykyinen, eikä muutenkaan hirveän helposti turvaudu minuun, niin voisin kuvitella että toimintakykyä löytyisi edes vähän. Ei kuitenkaan ole mitään ihme, jos toimintakyky on pieni. +1 Kohtuullinen Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan.
–1 Pieni Koira selvästi pelkää kelkkaa ja ohjaaja joutuu auttamaan kontaktin saamisessa käymällä kyykkyyn kelkan viereen ja puheella. Pimeässä koiraa joudutaan kutsumaan useita kertoja ja koira epäröi ja etenee hitaasti.
KOVUUS
Haalari + muut
Pyry on pehmeä, joten varmasti muistaa haalarin. Todennäköisimmin saa tuomioksi hieman pehmeä. En ihmettelisi jos olisi pehmeäkin.
+1 Hieman pehmeä
Koira, joka osoittaa selviä merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan, missä se pelästytettiin, mutta pystyy ohittamaan pelästyttämispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukemana.
–2 Pehmeä
Koira, joka osoittaa selvästi pelästyneensä kohdetta ja osoittaa halunsa välttää paikkaa suhteellisen
pitkänkin palautumisajan jälkeen ja vaatii ohjaajalta runsasta houkuttelua.
TEMPPERAMENTTI
Tynnyri
Uskon että huomaa tynnyrin todella nopeasti. Vaikka välillä tuntuu että ei tuo mitään huomaa, mutta uusissa paikoissa se rekisteröi kaiken. Voisin kuvitella että Pyry on ihan normaalin vilkas.
+3 Vilkas Koiran pitää reagoida häiriöön välittömästi sen alettua. Väistön on oltava nopea, hallittu, lyhyt ja koira suuntaa huomionsa häiriöääntä kohden. Koiralta edellytetään reipasta ja iloista yleisolemusta.
+2 Kohtuullisen vilkas Koiran reagointinopeus ja väistö on hieman hitaampi, mutta hallittu ja koiran huomio oikein suuntautunut.
PUOLUSTUSHALU
Ihmisen hyökkäys
Tästä en osaa sanoa oikeastaan mitään. Koskaan ei ole ihminen hyökännyt meitä tai Pyryä kohti, eikä Pyry varmaan usko että ihminen voisi pahaa tehdä. Joskus on joku juoppo lähestynyt, ja silloin Pyry on kyllä murissut. Joten saattaahan se jopa puolustaakin. Lopulta varmasti väistää ihmistä mieluummin. Karhutestissä kyllä piti hyvää välimatkaa karhuun, ja puolusti itseään, mutta ei kyllä mua ollenkaan. Ihminen on tietty eri asia.
+3 Kohtuullinen, hillitty Koira puolustaa ohjaajaansa: joko haukkuu ja/tai murisee hyökkääjän lähestyessä, pysyy ohjaajan edessä tai sivulla. Koira palautuu nopeasti ja hyväksyy hyökkääjän hyökkäyksen loputtua, lyhyt viive sallitaan.
+1 Pieni Koira on ohjaajan sivulla tai takaviistossa, ehkä muutama haukahdus, muuten vaisu esitys. Hyväksyy hyökkääjän samoin kuin luoksepäästävyydessä.
TERÄVYYS
Seinä
Pyrylle on luultavasti täysin käsittämätöntä, että ihminen tekisi jotain pahaa sille. Uskon siis, että terävyyttä ihmiseen näkyy hyvin vähän. Vaikka Pyry vaikuttaakin olevan terävä kokemaansa uhkaa kohtaan ja varsinkin muita uroksia kohtaan juoksuaikoihin, niin taas usein Pyry on hyvin pitkäpinnainen muiden koirien, kissojen ja ihmisten kanssa. En siis usko että Pyry puolustaisi itseään ihmiseltä, vaan kaikki näennäinen terävyys on enemmänkin testosteronin aiheuttamaa uroksen uhmaa.
+1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua Koira reagoi hyvin laimeasti tai ei lainkaan hyökkäykseen, tai osoittaa pelkoa
HERMORAKENNE
Ainahan sitä omistaja toivoo että koiransa olisi tasapainoinen, mutta varmaan Pyry kyllä vuotaa, ja piippaus lisääntyy kuormituksen lisääntyessä. Ja uskon että tällainen kyllä kuormittaa Pyryä. MH-luonnekuvauksessa ei kuormitusta juurikaan näkynyt, mutta siinä kuormitus oli ihan eri luokkaa kuin luonnetestissä. Eli uskon että Pyry on hieman rauhaton.
+2 Tasapainoinen Koira selviytyy kaikista osasuorituksista hyvin. Se ei ole hermostunut. Koira hallitsee kaikki tilanteet oikea-aikaisesti ja palautuu niistä nopeasti, pystyy käyttäytymään koko testin ajan tasapainoisesti. +1 Hieman rauhaton Koira selviytyy kaikista testin osasuorituksista. Siinä on havaittavissa lieviä merkkejä rauhattomuudesta, se rasittuu henkisesti testin edetessä. Palautumisajan pituus eri osasuoritusten välillä vaihtelee
LAUKAUSPELOTTOMUUS
Laukaukset
Alla on vaihtoehdot, ja en todellakaan tiedä mihin kategoriaan Pyry tässä asettuu. Viime syksyyn mennessä Pyry ei välittänyt laukauksista. Ollaan oltu ampumaradalla näyttelyssä kun vieressä on ammuttu, ja jopa agilitytreeneissä sotaharjoitusten keskellä, eikä Pyry ole tästä sen enempää hermostunut. Uusi vuosi on mennyt rauhallisesti. Mutta, viime syksynä siis ollessamme metsässä menin itse enemmänkin paniikkiin, kun siinä lähellä alettiin ampumaan, ja tuntui että ampuminen vain läheni ja lisääntyi, niin juostiin pois metsästä. Tästä kerrasta Pyry oppi että kannattaa varoa ampumista, ja haluaa välttää suuntaa, jossa ammutaan. Myöskin ilotulitteet saavat Pyryn ahdistumaan, jos niitä ammutaan enemmän.
Luonnetestissä todennäköisesti riippuu paljon mistä suunnasta ampuminen suoritetaan. Mutta todennäköisesti Pyry pysähtyy kuuntelemaan, ja ei suostu joko liikkumaan ampumisen jälkeen tai pyrkii takaisin tulosuuntaan. Eli joko Pyry on todennäköisesti laukausaltis tai laukausarka. Laukauskokematon Pyry ei varmasti ole, koska se tietää tasan tarkkaan mitä laukaukset on (ja meillä päin ammutaan aika paljon talviaikaan). Uskon että levottomuus kasvaa useamman laukauksen jälkeen. Ikävä kyllä. Toivon vain, että jos/kun Pyry kuulee laukauksia ennen testiin menemistä, että Pyry suostuu tulemaan mukaan. Jos Pyry ehtii ahdistumaan, niin ei ainakaan leiki tuomareiden kanssa.
Onneksi Pyry on muuten hyvin äänivarma. Vieressä voi käyttää vaikka naulapyssyä, eikä se hetkauta mitenkään. Ja voi kuulua vaikka mikä kovia pamauksia tai kolahduksia eikä ne vaikuta mitenkään Pyryyn.
+++ Laukausvarma Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.
++ Laukauskokematon Koira, joka reagoi ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee.
– Laukausaltis Koira, joka osoittaa melko selvästi epänormaalia, mutta ei hermostunutta käyttäytymistä. Reagoi suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen.
– – – Laukausarka Koira, joka jokaisen laukauksen jälkeen reagoi hermostuneesti osoittaen yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta. Koiralla on vaikeuksia mielentasapainonsa palauttamisessa.
No luonnetestin jälkeen mulla on silti aivan sama koira, kuin ennen luonnetestiä. Saan toivon mukaan ehkä jopa uutta tietoa Pyryn luonteesta, tai sitten varmistusta. Ja mahdollisesti luonnetestin valossa pystyn vaikuttamaan Pyryn koulutukseenkin jo eri tavalla, kun tiedän mistä tietyt reaktiot kumpuaa.
Noh, toivotaan että testiä ei ainakaan keskeytetä... :D
...porokoiran kanssa vaan meinaa tulla aika usein tällainen tunne..
Tänään Loviisan agitreeneissä oli ihan järkyn paljon hajuja joiden perään tää yks olis halunnut lähteä, eikä millään olis halunnut keskittyä mihinkään aksailuun. Jotenkin todella omissa maailmoissaan. Yritin herätellä ja leikkiä sen kanssa, mutta ei vaan syttynyt mihinkään (Kotkan treeneissä siis hyppii kokoajan käsiin ja vaatii multa oikein tekemistä ja on kokoajan valmiina). Rataa kun tehtiin, niin tuntui että teki hidastettuna kaikki esteetkin. Hyvin irtosi tietty pitkällekin esteille, mutta aika rauhalliseen tahtiin.
Meillä oli kontaktit teemana, ja kun ekalla ratakierroksella huomasin, että mulla oli tänään todella hidas koira, niin päädyttiin sitten treenaamaan pelkästään kontakteja. Pitäiskö vaan treenata kerran viikossa, ja jättää tää toinen treenikerta pois, vai johtuuko tää vaan jotenkin siitä Loviisan kentästä?? Tai sitten siellä vaan oli tällä kertaa niin paljon hajuja ettei vaan pysty. Viimeeksikin haisteli paljon, vaikka ei yhtä paljon. Tietty alkeiskurssit on viime viikolla alkaneet, onkohan nyt niin paljon uusien koirien hajuja. Ollaanhan me samalla kentällä koko talvi treenattu, eikä nyt mitenkään oo haistellut erityisemmin kentällä.
Enivei, rata:
Mietittiin kovasti miten saadaan Pyryn hengailu varsinkin A-esteen harjalla loppumaan, ja siis tulemaan nopeasti alas. Namialusta ei käy kontaktin päässä, koska Pyryllä on vain namialustalla välillä ja se ehdollistuu vahvasti namialustaan. Kokeiltiin, että jos itse en pysähdy ollenkaan, vaan käsken kontaktille, ja jatkan juoksemista, niin sinne harjalle se jää. :) Aika huvittavaa.. Mutta sitten päätettiin kokeilla sitä, että jätän namialustan muutaman metrin päähän A-esteestä silleen että Pyry näkee, ja näin Pyry tuli vauhdilla heti alas, ja pysähtyi käskystä kontaktille, ja vapautin namialustalle. Voi olla että se ehdollistuu näinkin namialustaan, mutta ei se ainakaan ole suoraan esteen päässä odottamassa. Voinhan sitten siirtää sitä namialustaa vaikka seuraavan esteen taakse jne.. Tehtiin tätä A-esteellä ja sitten puomilla, puomilla himmaili nyt enemmän. Lopulta tehtiin ihan lyhyt radanpätkä esteet 7-8-9-10 ja meni kyllä vähän paremmalla vauhdilla, tosin se vastasi enemmänkin sitä meidän maanantain hengailuvauhtia. Parempi sekin, sillä vielä hitaammalla vauhdilla on jo tosi vaikeaa ohjata koiraa.
Eilen Heinlahden treeneissä meillä oli ratatreeni, tällä kertaa 1-luokan rata, joka oli tällainen:
Ainoa vaikea kohta oli keppien aloitus. Aluksi Pyry meni ohi, kun itse rynnin kepeille ja sanoin käskyn kepeille liian myöhään. Aloitettiin alusta, ja Pyry meni hyvin kepeille, kun maltoin antaa sen mennä itse. Muuten kepit oli edelleen tosi hitaat. Pitäis vaan saada aikaiseksi käydä treenaamassa niitä erikseen lelupalkalla, niin saataisiin ne taas paremmiksi, mutta mistä löytyy aikaa..
Ekalla kierroksella Pyryllä oli sellainen hengailumeno päällä, ei mikään kiire mihinkään. 5-esteeltä oli rima jäänyt alas, joten se vaan juostiin läpi. Meiltä otettiin aika ja taisi olla 48s/48s. Eniten aikaa meni kepeillä, kontakteilla ja kaarroksissa. A:n kontaktilta jouduin tosin poistamaan edelliseltä treenaajalta jääneen namialustan kesken rataa. Puomin kontaktille meni myös tosi hitaaaasti. Tosin tajusin myöhemmin että molemmilla radansuorituskerroilla unohdin kokonaan sanoa kontakti-käskyt, joita olen niin huolella Pyrylle opettanut. Onko ihmekään että Pyry taas hidastelee kontakteilla kun ei tiedä mitä mä siltä odotan. Noh, eipä me hirveästi olla muutamaan kuukauteen ei oikeasti päästy treenaamaan näitä meidän ongelmakohtia kunnolla muutenkaan.
Tässä tästä meidän hengailuradasta video:
Tokalla kerralla piti ohjata sitten paljon sujuvammin eikä töksähdellä joka kohdassa. Tästä ei saatu videota, kun ketään ei ollut sopivasti hollilla, mutta olisi pitänyt saada videolle. Nimittäin olisi näkynyt suuri ero vauhdissa, kun laitoin namialusta radan päähän. Joten tuli itselle vähän kiirekin. Edelleen kontaktit ja kepit olivat hitaat (yllättäen unohdin taas ne käskyt), mutta eivät yhtä hitaat, ja muuten rata mentiin tosi hyvällä vauhdilla ja itsekin pystyin pitämään hyvän vauhdin itselläni ja ohjaus oli sujuvampaa. Tosin ekan putken jälkeen Pyry meinasi varastaa namialustalle, ja tuli isompi mutka matkaan, mutta oli meidän toka rata nopeampi silti.
Eli, pitäisi saada kontaktit ja kepit sujuviksi ja nopeiksi (siis sellaisiksi mitä ne oli viime syksynä!!! kun treenattiin enemmän). Lisäksi pitäisi saada Pyrylle aina sellainen motivaatio radalle, että se tekee rataa sillä vauhdilla mitä se tekee namialustan tai lelupalkan kanssa. Vähän dieselhän Pyry on, mutta kyllä se halutessaan oikein motivoituna menee aika kivalla vauhdilla ja kyllähän se silloin kiihdyttää heti, eikä (kuten videossa) sitten pidemmällä suoralla.
Ja siis miten saadaan Pyry tekemään radat hyvällä draivilla? Noh, treeneissä sen voi saada tietty aina laittamalla se namialusta radan päähän tai johonkin kohtaan, mutta koska Pyry on niin tarkka siitä namialustasta, niin se vauhti riippuu täysin siitä näkeekö Pyry sen namialustan vai ei. Samoin lelun kanssa, Pyryllä pitää olla lelu näköpiirissä, että se oikeasti motivoituu. Pyryllä selkeästi pitää olla joku kohde mitä se tavoittelee kun sen vauhti on ihanteellinen.
Epiksissä tai kisoissa ei sitten sitä namialustaa voi laittaa maalin lähelle, jo (monien muiden syiden ohella) siksi, että Pyry vahtii sitä namialustaa niin vahvasti, että voi hyvin päättää lähteä hoitelemaan toisen koiran, joka menee sen namialustan läheltä, ellei Pyry oikeasti sillä hetkellä ole vahvassa hallinnassa (mitä se agirataa suorittaessa ei ole). Samoin on lelun kanssa, en uskalla sitä jättää mihinkään haettavaksi, paitsi avustajalle. Eli pitäisi treenata jo treeneissä sitä, että Pyry pääsee avustajan luo namialustalle tai leikkimään radan lopussa.
Tai sitten treenataan se loppupalkka/namialusta niin vahvasti aina radan loppuun, että Pyry olettaa että se namialusta on aina siellä maalissa (ehkä vihjesanalla), varsinkin jos ollaan treenattu sitä siten, että Pyry ei aina itse näe kun se namialusta sinne laitetaan. Tosin kuinka monennen kisan jälkeen Pyry hiffaakin, että se namialusta ei ole siellä radan lopussa, ja kisoissa alkaa hidastelemaan kun ei ole määränpäätä. Se ei riitä että radan lopussa vedän lelun esiin ja sitten sitä riepotellaan (se ei ole putkiaivourokselle selkeä määränpää).
Noh, tätä miettiessä pitää ainakin treenata sitä räjähtävää lähtemistä esteeltä toiselle (treenataan siis kiihdyttelyä), ja varsinkin palkaten käännöksistä ja kieputuksista lelupalkalla heti käännösten jälkeen. Käytetään paljon namialustaa. Treenataan taas kontaktit ja kepit kuntoon.
Radan jälkeen treenattiin vielä kiihdyttelyä lelupalkalla parin putken ja parin hypyn voimalla, ja ihan kivasti menee, kunhan saisin sen siirrettyä pidemmälle radalle, vaikka pätkissä.
Saisinkohan otettua esteet kotipihallekin esiin lopulta, jotta jäisi tää ihmettely blogissa pois, ja oikeasti tekisin ongelmille jotain.......
Meillä oli kahden treenaajaan voimin agitreenit Loviisassa, ja meillä olikin vain 4 hyppyestettä ja kaksi putkea, niin ei tarvinut paljoa kantaa.
Teemana oli putkitreeni, eli ihan piti saada koira kääntymään seuraavalta putkelta pois hyppyesteelle. Mä kovasti pari kertaa yritin persjätöllä saada Pyryn ekan putken jälkeen kääntymään, mutta itsevarmasti Pyry meni vaan seuraavaan putkeen. :) Sitten tehtiin valssilla, ja alkoi toimimaan erittäin hyvin. Pyry lähti tosi hyvällä draivilla alusta asti. Viime aikoina on vaikea saada Pyry pysymään istumassa lähdössä (meinaa nousta seisomaan). Sinänsä ei ole ongelma, parempi vaan että on vähän röyhkeyttä agilityssä.
Ongelmallinen paikka meillä oli 8-11 esteet. Lähinnä siis se, että koiran vauhti hidastui todella paljon tuollaisessa "pyörityksessä", ja itse en oikein osannut suhteuttaa liikkumista tuollaisella välillä. Pyry kuitenkin kääntyy hyvin tiukasti heti 9-esteellä. Tähän haettiin vauhtia sillä, että mulla oli lelu kädessä ja vedätin Pyryä lelun perässä esteillä, ja Pyry meni tosi hyvällä vauhdilla heti kun oli lelupalkka tiedossa. Pitäis vaan useammin muistaa ottaa se lelupalkka mukaan, että ei vauhti hyydy. Tehtiinköhän kerralla 13-esteelle asti ja siitä sitten palkkaus. Loppua ei itseasiassa tehty edes.
Sen totesi meidän kouluttajakin, että heti kun joutuu hinkkaamaan jotain, niin Pyryn vauhti puolittuu välittömästi. Sitten kun se pääsee tekemään yhtenäistä rataa, niin vauhti on heti parempi. Yksi vaihtoehto on, että tehdään hinkkauksia ja tekniikkaa sillä hitaalla moodilla, ja sitten koko rataa vauhdilla, mutta luulen että tekniikan ja hinkkausten kanssa pitää vaan treenata nopeasti palkaten heti tekniikan jälkeen.
Meidän aika keskiviikon kisaavien radalla oli 60,39/51, eli yliaikaa 9,39s ja 2 ratavirhettä (riman pudotus + kielto kun Pyry meni esteen ohi). Tässä meni aikaa kepeillä, siinä kun ohjasin Pyryn ohi yhden esteen ja ratahenkilöiden moikkaamisessa kesken radan. Arvioisin että jos näitä ei olisi ollut, niin oltaisiin hikisesti ehditty ihanneaikaan. Kontakteilla ei mennyt ihan hirveästi aikaa. Rata oli lähinnä 2. luokan rata. Tietty minun lohdutukseni meidän lisäksi 3 muuta kisaajaa (8 kisaajasta) sai tuloksen (loput hylättyjä), eikä yksikään saanut nollatulosta ja sentään puolet oli 3-luokassa kisaavia ja lisäksi yksi 2. luokassa kisaava.
Edellisessä kisaavien radassa maaliskuussa aika 63,07/48, eli yliaikaa 15,07 ja yksi ratavirhe (puomin ylösmenokontakti). Tässä tietty meni eniten aikaa kontakteilla, ja itse en oikein ollut omien sokereiden takia ihan parhaassa kunnossa enää ja tietty yksi rata oli takana jo.
Vertailun vuoksi maaliskuun mölliagiradalla jolla ei siis keinua eikä keppejä, oli aika 35,01/52, eli alle ihanneajan -16,99. Eli meillä menee kisaavien radalla melkein kaksinkertainen aika.
Meitä ilmeisesti hidastaa kisaavien radoilla kepit, ja sitten se, että Pyry ei pääse kiihdyttämään, eli ei ole ollut sellaisia vauhtisuoria kuten 1-luokan radoissa. Varmaankin pitää sitten treenata juurikin tällaisia ratoja, ja että saadaan Pyry kiihdyttämään kontaktiesteiden, keppien ja putkien jälkeen vaikka lelupalkalla. Ja tietty pitää saada ne kepit jollain ilveellä treenien tasolle. Katsotaan jos päästään joissain epiksissä meidän ihannesuoritukseen, niin sitten näkee miten nopeita/hitaita ollaan oikeasti virallisia ajatellen. Kyllä meidän ratasuorituksia pitäisi saada varmemmiksi että saadaan vauhtia lisää.
Täytyy sanoa, että tammikuussa kun käytiin Riihimäellä epiksissä kisaavien radalla, niin se oli kyllä paras suoritus ikinä, harmi että meni hylätyksi. Meillä oli tosi sulava rata, hyvät kontaktit ja kepit olivat nopeat. Tähän pitäisi jotenkin tähdätä uudelleen. Erona tässä oli muihin, että kyseessä oli puolilämmin sisähalli, jossa oli matto, ja hyvin vähän häiriötä, koska hallin lähtö/maalialueen taakse ei mahtunut kuin kaksi koiraa odottamaan, ja muuten kaikki ihmiset olivat ulkona. Mahtaako oikeasti esim. keppien suoritus johtua tosiaan siitä häiriön tasosta?
Tänään käytiin epiksissä Kotkassa. Käytiin vain yhdellä kisaradalla. Mölliradoilla Pyry kyllä loistaa, mutta kisaradoilla meillä menee pidemmän aikaa.
Tässä rata, mä tykkäsin kovasti tästä radasta:
Pyry taisi tiputtaa 3-esteen, ohjasin kai liian aikaiseen putkelle päin. Kepit Pyry meni hiiitaaaasti (mutta täsmällisen oikein pujoteltuna), loppua kohti taas nopeutui. Kaikki kontaktit Pyry otti kivasti, ei jäänyt edes ihmettelemään A-esteen harjalle maailman menoa. Keinukin meni tosi hienosti, ei mitään ongelmaa enää. Ohjatessani 11-esteeltä 12-esteelle käännyin liian aikaiseen, ja Pyry tuli esteiden välistä ja jouduttiin ottaa uudelleen este. Ja 13-putken jälkeen Pyry eksyi moikkaamaan ajanottajaa ja kirjuria :) Loppu meni hyvin, kun sain Pyryn mukaani. Muuten ihan kivaa menoa. Kehuin itseasiassa paljon Pyryä radalla.
Hauskaa, kun hyvin seesteisesti aina suunnittelen ohjaukset rataantutustumisessa, mutta tuntuu taas että tositoimissa en varmaan mitään mun suunnitelemista ohjauksia edes tee, vaan sohin joka suuntaan ja toivon että koira menee oikeaan suuntaan..
Kontaktien osalta olen todella tyytyväinen, ja jos olisin malttanut olisi tullut puhdas rata. Kepit vähän harmittaa, kun treeneissä Pyry menee tosi kivalla draivilla kepit, mutta epiksissä ottaa sitten häiriötä joko paikasta tai sitten mun jännityksestä, että hidastelee kepeillä. Ehkä tänä kesänä saadaan treenattua sitä häiriönkestoa agiradoillakin ja varsinkin keppien suorittamiseen vauhtivarmuutta jollakin ilveellä. Eipä siinä mitään muuta kuin että treenataan vaan epiksissä ja katsotaan kun kisaradat alkaa sujua kuin vettä vaan, niin sitten mietitään tarkemmin niitä virallisia. Ehkä pääsen eroon tästä järkyttävästä jännittämisestäkin.....
Tarvinnee myös ottaa taas häiriöihmisiä radan lähelle hengailemaan treeneihin, että Pyry tottuu niihin eikä yritä käydä moikkaamassa aina kaikkia. Tässä varmistui kyllä, että tarvitaan aika paljon treeniä ennen mahdollisia virallisia kisoja. Eli varmasti tämä vuosi treenataa epiksien kisaradoilla pelkästään, että jos saadaan pakka toimimaan.
Maanantaina meillä oli agitreenit, ja jatkettiin siis takaaleikkauksella, alla olevan radan avulla:
Eli kokoajan leikkasin ja ohjasin Pyryä takaa, taisi se jonkun kerran onnistua, kun en itse seilannut esteeltä toiselle, vaan pidin keskilinjan tiukkana. Pyryn kanssahan en juurikaan tee takaaleikkauksia hyppyesteillä, oikeastaan vain putkella tai pakkotilanteissa. Yleensä päädyn kuitenkin persjättöön mieluummin kuin takaaleikkaukseen. Hyvää harjoitusta tämä oli, paitsi että eipä tätäkään montaa kertaa voinut tehdä, kun se alkaa nopeasti olla "toistamista" Pyryn kannalta. Lopuksi tehtiin hyppyeste - kepit - hyppyeste yhdistelmää ja kepit meni hyvin, ekalla kerralla olisi voinut mennä vähän nopeammin. Oli aika lyhyet treenit, tuli hieman kylmä ja sormetkin paleli ja lunta tuli vaakasuoraan treenien aikana.
Treenien sivussa tehtiin irtoamisharjoittelua kahden hyppyesteen ja putken avulla. Kohta voisi laittaa kotipihallekin esteitä ja treenata vähän kotonakin.
Viime viikolla tokotreeneissä tehtiin paikkamakuu, että olin osan ajasta piilossa, ja Pyry alkoi vinkumaan. Ei ole aikaisemmin vinkunut vaikka olen ollut piilossa. Juttelin kyllä siellä vähän toisen treenaajan kanssa, liekö kuullut sen tai sitten se oli epävarmuutta. Pitää treenata vähän lyhyempiä aikoja. Tehtiin aika lyhyet treenit, AVO-hyppyä, jääviä ja seuraamisia.
Kotona ollaan treenattu luoksetulon pysäytystä ja lyhyellä matkalla (15 m) tulee hyvällä vauhdilla ja pysähtyy nopeasti. Katsotaan saadaanko tästä jotain vielä aikaiseksi. Sain jo kaukokäskyt nopealla käskytyksellä aika hyväksi, että Pyry ei vinkunut, mutta tuli taas sekin päivä että taas vingutaan. Katsotaan miten tästä edetään..
Huomenna alkaa sitten Loviisan Koirien agitreenit, pääsin sellaiseen hömppäryhmään, missä tehdään helppoja ratoja (vaikka aluksi kouluttaja meinasikin että mun pitäisi mennä tekniikkaryhmään tms). Sopii Pyrylle ihan hyvin, jos saadaan rakennettua tässä sitten motivaatiota kepeille ja saadaan sitten treenattua myös kontakteja kun ei tarvitse keskittyä mihinkään tekniikkaan. Maanantaisin edelleen jatkuu treenit Heinlahdessa. Ja kesäkuun alussa päästään taas Nina Mannerin oppiin, ne on niitä päiviä kun toivo ja epätoivo kohtaavat..
Käytiin tänään mätsärissä Kotkassa. Alunperin olin ajatellut, että ei mennä kun mätsärit alkavat aina niin aikaiseen, mutta ilmoittautuminenkin alkoi vasta klo 13, niin lähdettiin kuitenkin. Säätiedotus lupaili sadetta, mutta uhmattiin kuitenkin säätä.
Pyryllä oli hirveät jäljestykset menossa koko ajan, se löysi ilmeisesti joidenkin ihanien narttujen tuoksuja ja pissoja ja jumitti täysin joissain kohdissa, joista jouduin melkein kantamaan Pyryn pois. Ajattelin että on parempi antaa sen kuitenkin haistella niin paljon kuin se haluaa (kunhan ei ihan hölmöilyksi ja vetämiseksi mene), koska jossain vaiheessa se haisteluinto loppuu kuitenkin ja Pyry alkaa tekemään mielellään töitä kun niitä on tarjolla. Kuitenkin vaikka nenä oli maassa lähes kokoajan, niin Pyry tosiaan oli valmiina tekemään mun kanssa heti.
Saatiin punainen nauha, ja Pyry meni tosi hienosti. Tuomari heti kysyi, että onko kyseessä porokoira ja tykästyi Pyryyn. Punaisten kehässä oli tungosta (vajaa 20 koiraa), ja käveltiin kierros kehässä. Jouduin tässä pitämään kyllä Pyryn kontaktissa, koska muuten se olisi ollut tilan puutteesta toisen koiran takapuolessa. Sijoituttiin isojen koirien punaiseksi kakkoseksi! Sen verran tuomari tykkäsi Pyrystä ja menihän se hienosti. Monet tykkää mätsäreissä Pyrystä, ehkä johtuen siitä että näitä porokoiria on harvoin mätsäreissä, osaahan se esiintyä edukseen. Yleensä jos tuomari tykkää rotukoirista tai palveluskoirista, niin silloin Pyryllä ei ole mahiksia. Tätä tosin tapahtuu harvemmin :)
Ja sataminenkin alkoi vasta kun lähdettiin ajamaan kotia kohti. Kylmä tosin oli ja saatiin kyllä kotona lämmitellä ihan urakalla..
Pyry tienasi siis lelun ja muutaman puruluun meidän vuoden ekasta mätsäristä!
