Poropaimennus

Meillä oli siis poropaimennustaipumustestaus 6.4. sunnuntaina Pellossa Saajománnussa, eli lauantaiaamuna lähettiin ajelemaan Pelloon, Lappiin ja yövyttiin pari yötä siellä ja maanantaina ajettiin takaisin. Pyry jaksoi aika hyvin automatkan Lapin suuntaan. Pysähdyttiin ja käytiin pienellä lenkillä pari kertaa mennessä ja sitten kolme kertaa tullessa. Takaisin tullessa Pyry alkoi olla vähän levottomampi, ja useamman kerran alkoi tuijottamaan meitä takapaksista, että alkaisko jo matka riittää.

Ei tuo matka niin paha ollutkaan ajaa kun oli kaksi ajajaa. Voisin siis uudestaankin sinne ajella poropaimennustapahtumiin. Ja eipä enää 4-5 tunnin ajomatkan päässä olevat tapahtumat tunnu enää niin kamalan kaukana olevilta.

Pellossa vielä oli lunta jonkin verran, ja se oli kyllä todella Pyrylle WinterWonderLand, ja Pyry oli kellallaan joka välissä.

patterin kohdalta sisään huoneeseen, joka kerta..

väsy koira..

Sitten paimennustaipumustestaukseen. Alkuun täytyy sanoa, että luulin, että tämä testaus oli tänä vuonna muuttunut sen verran, että kyseessä olisi ollut vain taipumustestaus, eikä enää koe poropaimennuskilpailua varten. Kuitenkin sääntöjä tämän suhteen ei ole vielä muutettu (ilmeisesti muutetaan), ja testauksesta voi vain hyväksyä ne, jotka voi kelpuuttaa kilpailuun, eli siis sellaiset jotka ovat hallinnassa, eivätkä hätyyttele liikaa poroja.

Sen verranhan tämä testaus on muuttunut, että aikaisemmin tämä on ollut poropaimennuskoe, jossa koira sai mennä vapaana, ja haukkua miten haluaa, ja paimentaa miten haluaa. Siinä vain sitten katsottiin, että onko se koira sen verran hallinnassa että tuleeko kutsusta luokse, ja onko paimennus jahtaavaa (saalistamista), tai oikeaa paimennusta. Tässä tavassahan tietty porot joutuivat aika kovaan stressiin, kun ei varmasti monella koiralla se ollut paimentamista välttämättä, ja koirat saattoivat painostaa turhankin paljon poroja. Mietin vain, että millaista olisi ollut näiden koirien paimentaminen uudella tavalla ja olisiko taipumuksia saatu niin hyvin esiin, ja olisiko niitä hyväksytty niin helposti kisaan.

Uusi tapahan on poroille varmasti paljon mieluisampi. Koira menee liinassa, ja koiraa ei päästetä tormuuttamaan poroja turhaan ja toinen tuomareista ohjaa koiran omistajaa ja toinen tarkkailee kauempaa. Myöskään koiran ei anneta haukkua turhaan. Pari kertaa poroille sai haukahtaa (että lähtivät liikkeelle) mutta sitten se oli loputtava heti. Poroja ei myöskään turhaan haukkumisella stressattu, ja tässä tavassa enemmänkin opetettiin myös mitä saa ja mitä ei saa tehdä, ei pelkästään annettu koiran tehdä mitä halutaan ja katsota että näkyykö jotain paimennusominaisuuksia.

Se, mitä ennen tätä ei kerrottu, että koiran kanssa todennäköisesti olisi pitänyt harrastaa paimentamista ennen taipumustestaukseen menemistä. Olisi pitänyt harjoitella hallintaa, ja vähintään lampailla ja ehkä poroillakin paimentamista, jotta itse ohjaaja tietää mitä tekee, ja että paimentamisessa on joku tolkku ja koiran kanssa on jo etukäteen yhteistyö hallinnassa. Minä kun urpona luulin, että tässä testataan vain taipumusta eikä kisaan pääsemistä/hallintaa koiraansa. Mutta siis nykyisillä säännöillä asia on vain näin.

Useimmat testaukseen menijät olivat käyneet vähintään lampailla, ja myöskin poroilla. Eräskin lupaava nuori uros oli käynyt kolmisen kertaa lampailla ennen tätä, mutta sitä suositeltiin uudelleen testattavaksi, kun yhteistyö ohjaajan kanssa oli puutteellista. Eipä sillä hyväksymisellä mitään tekemistä siis ole taipumuksien kanssa, enemmänkin hallinnan kanssa kilpailua varten. Myöskin eräs narttu paimensi todella kivanoloisesti, ja oli ihan hyvin kuulolla (no olihan hekin poroilla ja lampailla jonkin verran jo käyneet), mutta aika hilkulla oli hyväksyminen. Koira kerrankohan pääsi tormuuttamaan poroja, ja ei aina heti kuunnellut, ja tämän vuoksi tuomarit miettivät läpi pääsemistä (=kisaan päästämistä), vaikka paimentaminen itsessään oli ihan selkeää. Pääsi tämä narttu kyllä läpi, kun olihan se kuitenkin hallinnassa, ja todennäköisesti olisi myös kilpailussa.

Todella siis toivon, että paimennustaipumustestaus tulevaisuudessa tehtäisiin omana osa-alueenaan, että urpot kaupunkilaisetkin voivat käydä toteamassa pitkän matkan päästä, että onko sillä koiralla vielä taipumuksia vai ei (ettei tarvi uudelleen tulla käymään), ja sitten kilpailua varten olisi hallinta/yhteistyö-osa-alueensa, jonka suorittamalla voi saada luvan kilpailla. Koska eihän kaikki todellakaan pyri kilpailuun, vaan haluavat vain todeta ne mahdolliset paimennustaipumukset. Muuten voi tuntua vähän turhalta käydä testauksessa, kun ei kisaan kuitenkaan välttämättä halua ollenkaan, eikä välttämättä ole niin paljon mahdollisuuksia käydä uudelleen testauttamassa, kun ei välttämättä näitä tavallisia kotikoiria saada testaukseen muutenkaan helpolla, ja niistä kuitenkin ehkä halutaan saada (jalostuksellisesti) se tieto, että kannattaako niitä tai niiden sukulaisia käyttää jalostukseen paimennusominaisuuksiensa vuoksi. Paimentamaanhan harva oppii pelkästään poroja näkemällä 10 minuutin aikana testauksessa... siihenhän tarvitaan kuitenkin vuosien työ.

Hauskahan tosin tuossa uudelleen testauttamisessa on se, että se on melkeimpä päästettävä toisella kerralla läpi, jos se ei kuitenkaan osoita aggressiivisuutta tai arkuutta.

Jani testasi kameraa.. poro syö..

Pyryn paimennustaipumustestaus

Pyry siis suositellaan testattavaksi uudelleen. Tästä olen hyvin samaa mieltä, koska eipä nykyisten sääntöjen vuoksi sitä mihinkään kilpailuun uskaltaisi päästää.

Tässä on video paimennuksesta:

Me ei ainakaan kokeiltu liekaporolla miten Pyry toimii, olen ymmärtänyt että ennen tätä on testattu. Tosin pihassa oli paljon poroja vapaana, ja ei Pyry niihin mitenkään reagoinut (yksi vapaana oleva poro kävi yhdessä aitauksessa moikkaamassa kavereita, ja auton ohi meni takaisinkin omaan laumaansa, eikä kyllä Pyry hirveästi välittänyt Video).

Suurin ongelmahan meillä oli se (kuten lammaspaimennuksessakin) että Pyry kiihtyi liikaa. Joten, meni paljon aikaa sen rauhoittelussa ja hiljentämisessä kun haukkua ei saanut turhaan. Olisi pitänyt tiukempaa kieltää haukkuminenkin. Pyrykin tosin selkeästi oli hyvin epäröivä, ja rauhoitteli itseään ja poroja jonkin verran ja haisteli paljon, tosin tarkkaili kokoajan poroja. Hyvän kysymyksen tuossa videollakin eräs esitti, että olisiko se hallinnassa jos se pääsisi vapaaksi. Vastaus on, että tuskin. Tämä on yksi syy, miksi sitä ei olisi voinut hyväksyä kilpailuun. Porojen paimentaminenhan pitäisi olla rauhallista ja laskelmoivaa. Ei mitään turhaa kiihdyttämistä. Kun porot lähtee juoksemaan, niin nehän juoksee kovaa, ja paimentaminen on aika hankalaa silloin koiralle (tätä juoksuttamistahan monesti aikaisemmissa paimennuskokeissa on näkynyt).

Sitten lomakkeeseen, ja suulliseen palautteeseen. Huomatkaa, että lomakkeessahan ei ole montaa kohtaa valita, joten siitä on valittu se lähinnä oleva.

Tässä lomake:

I Soveltuvuusosio

Pyry oli tuomareiden kanssa juu hallinnassa ennen aitaan menoa, mutta vähän hermostunut (kiihtynyt sanon minä - oli jo vähän siinä odotellessa kierroksilla). Sosiaalisuus oli kohdassa a.) Avoin, ystävällinen, mutta tuomarit sanoivat, että ei ollut mitenkään imelä. Pyryhän heti aluksi olisi halunnut moikata, mutta kun se moikkaaminen tapahtui vasta vähän myöhemmin kun Pyryllä oli muut jutut menossa, niin ei sillä ollut oikein aikaa enää huomioida tuomareita, silleen hyvin pikaisesti. Ei oikeastaan heti reagoinut tuomarin kutsuun, vaikka kutsui nimeltä. Hyvin pikaisesti moikkasi. Ja terve ja hyväkuntoinen Pyryhän on, niin siinä ei ollut mitään sanottavaa. Jostakin koirasta sanottiin että sillä oli vähän liikaa painoa, ja että se ei jaksaisi kauaa porotöissä.

II Paimennustaipumusosio

Kiinnostus parttioon (porolaumaan): Huomioiva, hieman epäröivä. Sanoivat, että Pyry oli vähän epävarma.

Hallittavuus, kontakti ohjaajaan: Hallinnassa, hieman välinpitämätön, levoton. Ja tästä siis tuli sanomista. Sanoivat että juu, Pyry oli ihan hallinnassa, mutta se ei kysellyt mitään ohjeita multa, vaan teki itselleen töitä. Ei siis kysellyt multa, että saako paimentaa, tai muita ohjeita, vaan teki itse päätökset. Kuulemma saattoi johtua siitä että itse jännitin. Olen kyllä sitä mieltä että Pyry hyvin mielellään tekee itse päätökset itsenäisesti, vaikka en jännittäisi. Tietty se voisi kysellä minulta lupaakin, jos itse olisin tiennyt mitä pitää tehdä selkeästi. Tai sitten ei. Yleensähän meillä menee niin, että mä "pidän sitä hallinnassa", ja se on oppinut koulutuksella toimimaan oikein tilanteissa (vaikka itse tekisi eri päätökset), mutta harvoin se kyselee multa mitä tehtäisiin uusissa tilanteissa. Agilityssä, ja tokossa se on opittua, ei se tule luonnostaan. Tokossahan meillä on ollut se ongelma, että Pyry ei tee töitä mulle, vaan tekee itselleen.

Asenne, olemus: epäröivä. Kuulemma tämä johtuu kokemuksen puutteesta, eikä se tiedä hirveästi työkaluja paimentamiseen.

III Paimennustyyli

Sopeuttaa voimankäyttöä parttiota kohtaan: Ei lainkaan. Tämä on se toinen ongelma meillä, myöskin lampailla näkyi selvästi. Pyry ei osaa ollenkaan sopeuttaa voimankäyttöään, eli kun ei pieni vihjaus ei toimi, niin se yrittää mennä täydellä voimalla. Kuitenkaan sekään ei toiminut hirveän hyvin, kun poroista näki, että ei ne kovin paljoa siitä hätkähtänyt. Tämä kuulemma johtuu ihan kokemattomuudesta ja siis epävarmuuttaan tormuuttaa poroja (menee täysillä kohti huutaen). Tarvitsee siis lisää kokemusta tuomareiden mielestä ennen seuraavaa testausta. Noh, eipä ole yllätys, että on kokematon, kerran ollaan vain käyty lampailla. Näköjään olisi siis pitänyt vähän enemmän käydä lampailla, jotta olisi sitä kokemusta karttunut.

Pyrkii pitämään parttiota koossa ja työskentelee liikkumalla: vähän. Sen verran sanoivat, että Pyryn tyyli paimentaa on mennä suoraan kohti, eikä sillä ole kiertämistaipumusta. Joillakin poropaimenkoirilla ilmeisesti on tämä kiertämistaipumus, mutta joillakin on sellainen, että ne menee suoraan vähän viistosti.

Haukkuu: paljon. Eli liikaa. Kuulemma on komea haukkuääni kuitenkin.

Keskittyy tarkkailemaan parttiota: Sopivasti. Tämä olikin ainoa sopivasti-ruksi Pyryn lomakkeessa :)

Ja lopuksi kommentit ja perustelut uudelleen testaukselle/hylkäykselle:

Purkaa epävarmuuttaan tormuuttamalla. Kumea kuuluva haukku. Kiinnostunut poroista. Yhteistyö puutteellinen, koira teki töitä itselleen.

Eli tuo epävarmuudesta tormuuttaminen ja koiran itselleen töitä tekeminen olivat syyt miksi pitäisi uudelleen testauttaa. Tuomareiden kommentit olivat, että Pyryn pitäisi saada paimentamisesta enemmän kokemusta. Ja tietty tuomareiden mielestä se, että Pyry ei multa kysellyt mitään ohjeita johtui siitä, että minua jännitti, ja Pyry otti kaiken vastuun itselleen (empä mä olisi tiennyt kuitenkaan mitä olisi pitänyt tehdä vaikka ei olisi jännittänyt). Ja tormuuttamisesta tuomarit sanoivat sen verran, että jos sen saisi kunnolla keskeytettyä kerran sen tormuuttamisen ja kiellettyä, niin voisi olla että se kokeilisi muitakin tapoja. Olisipa ollut kiva kokeilla uudelleen paimentaa uusien tietojen valossa. Mutta jos uudelleen mennään vuoden tai parin päästä, niin saadaan todennäköisesti joka tapauksessa se hyväksytty, mutta tuntuu että pitäisi kyllä vähän käydä lammaspaimenessa enemmän, jotta ei olisi täysin samanlainen esitys hallinnan kannalta.

Tästä tosin saatiin hyvin tietoon meidän pääongelmat, ja miten niitä saataisiin alettua purkamaan, mitä lammaspaimennuksessa ei tullut suoraan esiin. Myöskin saatiin ohjeita, että Pyryn häntä ei saa paimentaessa nousta ylös ollenkaan, ja tosiaan se pitää rauhoittaa nopeasti ennen kuin jatketaan ollenkaan. Ja ei saa haukkua kuin sen pari kertaa, ja sitten on hiljennettävä. Ehkäpä lammaspaimenessa osaisin sitten vähän paremmin seuraavan kerran lukea Pyryä, ja saataisiin sille enemmän rauhallisuutta työskentelyyn. Myöskin tiedän seuraavan kerran lampaillakin, että en anna tormuuttaa lampaita, vaan opetan sitä tekemään oikein. Voi olla että lammaspaimennuskouluttajat voi nähdä asian eri tavalla, mutta toisaalta porokoira on erilainen koulutettava ja sillä on erilaiset työvälineet kuin lammaspaimenilla, joten pitää yrittää tehdä kuitenkin porokoiran työvälineillä se paimennus. Ja tietty voin yrittää lammaspaimenessa pyrkiä saamaan Pyryn ottamaan muhun enemmän kontaktia, ja tälleen opettaa se enemmän kyselemään multa (kun ei se luonnostaan tule). Paljon siis sain tietoa, ja varsinkin tuo palaute valotti paljon meidän ongelmia lammaspaimennuksessa, ja mistä ne johtuivat ja mitä niille voisi tehdä. Sielläkin alkoi tormuuttamaan lampaita. Lammaspaimennuksessahan Pyryn pystyi päästämään irti kun päästiin puuttumaan siihen tormuuttamiseen, eikä se sitten yrittänyt enää kovalla voimalla lampaillekaan.

Kilpailuunhan ei kyllä koskaan todennäköisesti tulla menemään, ellen saa oikeasti Pyryä kunnolla hallintaan ja meistä tule tosi hyviä paimentajia. Mutta poropaimennuskoulutuksiin (tai jopa Porokoirakerhon lammaspaimennuksiin) olisin Pyryn kanssa kiinnostunut menemään ja vähän kaivamaan Pyryn ominaisuuksia. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka Pyry oppisi tekemään töitä, kun epävarmuus hälvenisi ja saisin sen rauhallisesti tekemään töitä.

Todennäköisesti en kuitenkaan ensi vuonna lähde uudelleen kokeilemaan onneani, vaan jos nyt toinen porokoira tässä jossain vaiheessa tulee Pyryn seuraksi, niin mennään molempien kanssa sitten kun se nuorempi on tarpeeksi vanha (ja käynyt siellä lampailla kokemuksen vuoksi useamman kerran ennen testausta).

Pyry tapasi myös aivan ihanan Bilke-porokoiratytön siellä, ja olisi Bilke lähtenyt mieluusti Pyryn mukaan. Siitä ei tullut kuvaa harmillisesti.