Tän viikon treenit jäi vähäisiksi.
Maanantaina Pyry sai pitää ansaittua tokotaukoa, tosin
energiaa tuossa olis ollut vaikka kuinka paljon normilenkitysten jälkeen, ja
aktivointipelin kanssa saatiin vähän energiaa purettua.
Tiistai
Tiistaina käytiin treenaamassa narttubortsun ja hänen
omistajansa kanssa kentällä. Suunnitelmissa oli vähän sellaista rennompaa ja
hauskempaa treenaamista.
Aluksi oltiin Pyryn kanssa yksin kentällä, ja otettiin pari
kertaa hypyn jälkeistä tolpan kiertoa, ja nyt tein sen silleen lopuksi, että
ohjasin tolpan kiertoon suoraan paikaltani (normaalisti olen askeleen ottanut
eteenpäin avuksi). Sitten muutaman kerran otin Pyryn perusasentoon, jätin, ja
menin kopin taakse piiloon ja kutsuin. Pyry tykkää tällaisesta etsintäleikistä ja saa käyttää lihaksiaankin juoksemiseen.
Ja tehtiinköhän seuraamisesta maahanmeno lisäksi ja seuraamista A-esteen kautta,
sekä hyppyesteen kautta.
Sitten tuli seuraa, ja alkeisagilityryhmällä oli kokoontuminen
siinä kentällä samaan aikaan. Siinä sitten meni järjestyksenvalvoja Pyryn pasmat
sekaisin, kun joku päästi koiransa vapaaksi, ja se juoksi kentän poikki toisen
ihmisen luo. Pyry rupesi huutamaan sen vuoksi, ja meni vähän aikaa että sain
tolkun koiraan. Pyryn näkökulmasta koira oli karannut omistajaltaan, ja eihän se
käy tokokentällä.
Sen jälkeen tehtiin sitten suoraan paikkamakuu, ja tuosta
kiihtymisestä johtui sitten koko paikkamakuun aikainen vinkuminen. Sain sitten
lopettamaan vinkumisen "rauhallisesti"-pyynnöllä, ja sitten pystyin vapauttamaan
Pyryn rauhallisena olosta. Ei selkeästi olisi pitänyt tehdä heti paikkamakuuta kiihtymisen jälkeen.
Sain sitten tehtyä sen jälkeen uudestaan paikkamakuun yksin, ja toinen
ohjaaja seurautti siinä ympäri koiran kanssa ja Pyry ei kääntänyt edes katsetta
toiseen koiraan. Sentään yksi onnistuminen. Lisäksi tehtiin lyhyitä
seuraamisia.
Keskiviikkona pala kurkussa vähän jokaisella..
Keskiviikkona piti mennä tokotreeneihin,
mutta....
Mulla on töiden jälkeen taas Nekku-kissa ulkona vähän aikaa,
kun Pyrykin pääsi. Yksinänihän en Nekkua ota ulos, kun en pysty katsomaan
molempien perään samaan aikaan. Eli Jani oli kyllä paikalla. Naapurin "pellon"
puolella oli naapurin kissa metsästämässä, ja Pyryhän ei siitä välitä ja antaa
sen olla siellä. Mutta Nekku huomasi kissan (yleensä ei huomaa niitä ollenkaan),
ja lähtikin sen luo juoksemaan.
Olin ennen sitä huutanut Janille että ottais
Pyryn sisään, mutta näköjään Jani oli jo mennyt sisälle ja jättänyt meidät
keskenään. No Pyrylle tulikin sitten hätä että tulee kissojen välinen tappelu,
ja lähti perään. Sain kerran pysäytettyä, mutta sitten lähti, ja sitten kaikki
kolme juoksi naapurin suuntaan ja minä perässä. Naapurin rajalla löysin Nekun ja
huutelin Pyryä. Nekun kävin viemässä sisälle, ja käskin Janin Pyryn perään. Pyry
tulikin sitten heti meidän pihalle, kun Jani vihelteli sen kotiin.
En ole
ehtinyt käymään kysymässä naapurilta että paljonko niiden lapset sai traumoja,
kun koira jahtasi niiden kissaa. Aika epätodennäköistä että Pyry ottaisi kissaa
kiinni, todennäköisesti vaan pysäyttäisi ja luikkisi sitten pois kun kissa
puolustautuu.
No sitten Pyryhän oli vähän kiihdyksissä ilmeisesti vielä
sisällä, ja en tajunnut sitä kun annoin Pyrylle dentastixin. Sen syömisen
jälkeen Pyry tuli mun luo nieleskelemään ja yritti köhiä. Sillä oli juuttunut
pala hammasluuta nieluun. Jonkin aikaa se yritti oksentaa ja köhiä ja
nieleskellä, ja alkoi vinkumaan ja vähän hätääntymään. Suussa ei näkynyt mitään
ja Jani yritti kaivaa sitä sieltä kurkusta mutta ei saanut. Sitten Pyry alkoi
käymään vaikeaksi, ja päätettiin lähteä Porvooseen eläinlääkäriin (ainoa jossa
oli aikaa ottaa vastaan).
Eläinlääkärillä edelleen nieleskeli ja aristi kurkkua,
ja päättivät katsoa Pyryn suuhun. Pyry piti rauhoittaa, mutta rauhoitus ei
rauhoittanut kunnolla Pyryä, joten laittoivat vahvemmat aineet. Siellä nielussa
eikä kurkussa mitään enää näkynyt, mutta nielu oli vähän vahingoittunut siitä
hammastikusta. Pyry sai sitten kipulääkkeet muutamaksi päiväksi ja sai ohjeeksi
syödä pehmeätä ruokaa useamman päivän.
Pyryllä kesti taas pitkään herääminen, ja yöllä sain käyttää
sen sitten asioilla, ja söi kipulääkkeen puolikkaan. Aamulla suostui syömään
vedessä pehmennyttä kuivaruokaa. Toisen puolikkaan kipulääkkeestä sai monessa
osassa kun ei suostunut syömään kokonaan.
Eläinlääkäri varoitteli että kipulääke
on sitten maukas, ja koirille mieleen, että sen saa sitten piilottaa lukkojen
taakse. Ei sitä tarvitse Pyryltä varjella, mutta Nekku pääsi siitä hajulle, ja
yritti osan iltaa sitten murtautua kaappiin jonne sen kipulääkkeen laitoin.
Lopetti vasta kun näki että siirsin kipulääkkeet pois kaapista ja annoin
kissoille lihatikut syötäväksi. Ryökäle kissaksi se on...
Tästä tapahtumasta johtuen on sitten myös anti-dobing-varoaika, eli
kilpailukielto 28 vrk nukutusaineesta sekä kipulääkkeistä. Meillä peruuntuu siis
Kouvolan näyttely 10.11.13 ja suunnittelemani toko-koe 9.11.13. Katsotaan
peruuntuuko myös agility sunnuntailta, vai olisko Pyry jo silloin
kunnossa.
Meidän tokotreenit loppuu maanantailta ja keskiviikolta, ja
todennäköisesti siirtyy sunnuntaille, jolloin on myös arkitottistreenit Kotkan
Kivalla. Vähän harmi, että on sitten vaan kerran viikossa treenit, ja varsinkin
sitten kun sunnuntaisin on aina kaikkia näyttelyitä ja kokeita juurikin, niin
paljon jää käymättä treeneissä, eikä saada häiriötreeniä varmastikaan tarpeeksi.
Olis myös kiva että olis treenejä ke-to, ettei agitreenit ja tokotreenit olisi
peräkkäisinä päivinä, mutta minkäs teet. Ehkä ensi viikolla treenataan Kotkassa
lappalaiskoiratreeneissä.
Ehkä sitten yritetään toko-kokeeseen 23.11. Kotkassa tai 1.12. Porvoossa. Pitänee miettiä että kumpi olis parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti