torstai 28. helmikuuta 2013

Tokoilua

Tänään lenkillä Pyry alkoi ulvomaan räksyttävälle pikkukoiralle joka oli naisen sylissä. Ratkesin niin pahasti nauramaan että koiran hiljentämisestä tullut mitään. :D

Meillä on naapurikartanossa juoksut, mikä tarkoittaa että viimeisen viikon on ollut vinkumista, hellyydenkipeyttä, lenkeillä kartanolle vimmattua vetämistä (vapaana meinaa irrota turhan vauhdilla pitkälle, että joutuu kokoajan käskee sitä hidastamaan), kartanolla jumittamista (ja valjaista riisuutumista), aamulenkitkin Pyryn mielestä on aina menty kartanon kautta (tunnin lenkki). Ja siinä vaiheessa kun tajuaa että lenkki mennäänkin vastakkaiseen suuntaan kuin missä kartano, niin alkaa vinkuminen ja jumittaminen suoraan silmiin katsoen... Ja tänään kun ei lähdetty heti viideltä iltalenkillä (niin kuin ei koskaan lähdetäkään) niin vinku-ulina jatkui aikalailla niin pitkään että tunnin päästä lähdettiin - tosin kaupungille..

Tiistaina oli tokavika tokokerta. Tultiin vähän myöhään enkä ehtinyt lämmitellä Pyryä ollenkaan, kun jo mentiin riviin luoksepäästävyyteen ja paikallaanmakuuseen. Yllättävän hyvin meni, vaikka Pyry oli luoksepäästävyydessä odottaessa vähän hajamielinen. Itse kouluttajan tullessa moikkaamaan Pyry oli nätisti istuen vierellä kuten kuuluukin. Sitten aloitettiinkin paikallaanmakuun jälkeen suoraan pujottelua toisten koirakoiden ohitse. Se kyllä hirvitti kun en todellakaan ollut ehtinyt lämmitellä Pyryä ja Pyry oli muutenkin aika poissaoleva. Vähän ehdin siinä makupalasaalistusta treenaamaan ennen meidän pujotteluvuoroa kontaktin pidon väleissä. No vaikka Pyry ei hirveän hyvällä vireellä ja ei mahtavalla kontaktilla seurannut, niin seurasi oikeassa paikassa ja koko matkan urostenkin ohi. Kerran pysähdyin palkkaamaan ja sen jälkeen Pyry huomasi yhden koiran läheltä jolle murisi mutta sain Pyryn lähes saman tien taas keskittymään lähinnä matkalaukkuseuraamiseen. Siis yllättävän hyvin kuitenkin koska ei juuri yhtään lämmitelty.

Itse olin lisäksi todella väsynyt ja ilmeisesti kireä silloin illalla treeneissä, joten se vaikutti Pyryyn aika negatiivisesti.

Tehtiin hyppytreeniä, ja Pyry meinasi lähteä useamman kerran suoraan esteelle ilman että tuli edes sivulle, ja tästä kielsin, ja se vei Pyryltä motivaatiota aika roimasti ja Pyry meni vähän lukkoon (ilmeisesti mun tiukkuudesta ja äreydestä). Sain Pyryn tosin hyppäämään sitten, mutta monen käskyn jälkeen. Sivullekin jouduin monesti pyytämään ja katsekontaktia sain aikalailla odottaa. No, oma on vika. Alussa pelkästään maahanmeno oli työn takana, koska se ei "pystynyt" vastaanottamaan käskyä kuin vaikka kuinka monennen kerran jälkeen ja lopulta sekin tehtiin tosi hitaasti. Makuun jälkeen treenasin nopeata makuuta paljon Pyryn kanssa, mutta en tiedä että vaikuttiko sekin jotenkin negatiivisesti sen motivaatioon.

Sitten kouluttajan kanssa treenattiin katsekontaktia häiriössä. Todettiin että Pyry osaa kaikki liikkeet ja niissä ei ole oikeastaan treenaamista, tekniikassa varsinkaan, vaan eniten tarvitaan treeniä katsekontaktissa. Joten pyysin katsekontaktia, ja kouluttaja teki jotain häiriötä - liikutteli kivenmurusia lattialla, liikutteli jalkaa yms, ja palkkasin kontaktista. No Pyry oli vähän off-tilassa joten aika nihkeästi meni, mutta sain ihan hyvän kontaktin ihan virkamiestyyliin, kun tää nyt on tehtävä. Tosin Pyryllä kontakti liittyy aika pitkälle viretilaan. Jos Pyry on hyvässä vireessä ja innolla tekemistä niin se kontaktikin tulee aika lailla kaupan päälle. Joten pitää ehkä sitä viretilaakin treenata katsekontaktin ohella.

Lopulta tein Pyryn kanssa kulmatyöskentelyä molempiin suuntiin ja ne meni todella hyvin. Olen nyt yksinäni ilman koiraa treenannut kääntymistä jonkin verran ja se tuottaa tulosta. Sitten tunnin jälkeen yritin treenata Pyryn kanssa liikkeestä makuuta, ja se ei millään meinannut onnistua. Käskyn kuullessa Pyry pysähtyi ja kyseenalaisti että mitä minä oikein käskin. Se ei jotenkin pystynyt vastaanottamaan eikä ymmärtämään mitä minä pyysin, ja jätti kokonaan tekemättä. Siis oli ihan lukossa. Lopulta sain tehtyä selkeän käsiavun avulla makaamisenkin. Oli kyllä tuskaa. Ja mitä enemmän Pyry meni lukkoon, sitä enemmän savua nousi päästä, vaikka yritin mahdollisimman ystävällinen olla. No porokoiraa ei voi huijata....

Kotiläksyksi treenataan kontaktia häiriössä. Sitä ollaan treenattu ovien avauksissa, ja kesken lenkkiä. Otan Pyryä sivulle ja kontaktiin. Pitää treenata vielä kotona lisää. Tänään treenattiin kaupan pihalla, ja suht hyvän kontaktin sain taas välillä, mutta Pyry oli taas poissaoleva eikä oikein vastaanottava. Johtuuko se sitten vireestä, motivaatiosta, häiriöstä, huonosta ilmasta vai juoksuista. En tiedä. Tai sitten niistä kaikista. Seuraaminenkin oli kaupan pihalla nihkeätä, ja ihan pitkän (painostamisen) yrittämisen jälkeen sain iloisen vireisen seuraamisen aiheutettua tuossa koirassa ja siihen lopetettiin. Eilen tehtiin jääviä pihalla ja ne meni täydellisesti. Voi että kun sais hallittua jotenkin omaa mielentilaa, Pyryn virettä ja Pyryn läsnäoloa paremmin. Välillä se on jotain ihan mahtavaa, ja välillä se on jotain ihan muuta. Kun ei meinaa saada yhteyttä edes siihen viretilan nostamiseen. Yritän tuudittautua siihen, että kyse on juoksuista.

No lauantaina on Kouvolassa ryhmänäyttely ja sitä varten pitäisi kai jossain vaiheessa treenata seisomista. Ja sitten sen jälkeen treenataan taas kontaktia. Viimeisellä kerralla tehdään vähän kokeenomaisia liikkeitä, niin toivotaan että saadaan siihen mennessä treenattua kontakti kuntoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti