Viikon treenit

Tiistaina käytiin Kotkassa tokotreeneissä, ja pikkaisen petyin touhuun. Seuran sivuilla luki, että ryhmä olisi ihan tokon ALO-luokkaan valmistelevaa, mutta taas siellä ryhmässä sanottiin että ei ole tarkoitettu kilpailemaan suunnitteleville. Siellä nyt harjoiteltiin katsekontaktia ja sivulletuloa yms, mikä on aina tietty hyvä harjoitella enivei. Positiivista on, että Pyry pystyy tekemään nykyään tosi hyvin töitä vieraassa paikassa ja vieraassa koiraporukassa. Itsekin taas tsemppasin, ja olin koko ajan iloinen ja innostava, niin Pyrykin pysyi koko ajan motivoituneena, eikä alkanut tylsistymään. No laitoin viestiä tuon jälkeen sinne uudelleen, ja ilmeisesti tosiaan olin ollut väärässä ryhmässä! Ilmeisesti samassa paikassa oli hiekkakentän vieressä asfalttikenttä, jolla oli se oikea ryhmä. Siinäkin kuulemma oli vain aloittelijoita, kun ketään mun tasoisia ei ollut ilmoittautunut. Mennään nyt ensi tiistaina uudelleen katsomaan mikä on meininki.

Sitten tiistaina tokotreenien jälkeen käytiin erään toisen porokoirauroksen omistajan kanssa harjoittelemassa ohituksia. Pyryhän nykyään luottaa aika pitkälle noissa ohituksissa, niin nyt pystytään auttamaan muita, kun Pyry ei reagoi siihen ohitettavaan (jos ei nyt omalla reviirillä olla). Se meni ihan hienosti. Aluksi toinen koira tuli kohti, ja sitten Pyryn ollessa paikallaan, toinen käveli ohi, ja välillä käveltiin eri suuntiin ja vähän samaan suuntaan, ja ympyrää yms. Tosi hienoa! Siitä oli varmasti apua toisellekin koiralle!

Keskiviikkona olin päättänyt että treenataan nyt sitten kunnolla tokoliikkeitä. No ne meni ihan pipariksi. Mä jotenkin yritin muuttaa käden asentoa taaksepäin tms (en nyt tiedä oikein miksi), ja sitten kun Pyry meni vähän hämilleen, ja mä turhauduin, Pyry alkoi hidastelemaan, mä turhauduin enemmän, ja Pyry lopetti kokonaan tekemisen. Kun yritti tietenkin rauhoitella minua. Eli harjoittelu jäi sitten siihen, ja lähettiin pitkälle lenkille. Jossain vaiheessa sain sitten lenkin aikana mustan pilven pääni päältä haihdutettua, ja tehtiin jopa kahden koiran ohitukset hienosti. Ja oman reviirin läheisyydessä! Sitten kokeilin uudelleen sisällä seuraamista ja kääntymistä, niin meni ihan hienosti. Käsi oli ihan oikeassa paikassa mun vierelle rennosti, ja Pyry seurasi tosi nätisti. Mitähän ihmettä mullakin taas pipoa kiristi. Kyllä oli sellainen tunne, että mitä mä mihinkään edistyneempään tokotreeniin haluan kun ei edes seuraamista hallita :/

Ollaan harjoiteltu ihan päivittäin tuota vasemmalle kääntymistä paikallaan istuen ja seisoen, ja sitten yhtä askelta eteenpäin ottaen ja kääntyen. Lisää pitää harjoitella. Eilen harjoiteltiin luoksetuloa sivulle vauhdilla, ja se meni ihan nätisti, muutaman kerran Pyryllä jäi istuminen väliin tai meni vähän kauas (kun en auttanut kädellä), mutta tällä hetkellä olisi hyvä että saisin vauhdin kohilleen. Ja viereen istumaan sen saan kyllä kun itse autan kädellä (kädessä valmiiksi namia). Jäävät mun mielestä menee tosi hienosti, ainoastaan joskus saattaa mennä vähän vinoon, mikä johtuu siitä että olen palkannut välillä myös oikealla kädellä. Tämä sen takia että olen voinut palkata nopeasti, mutta en voi pitää namia vasemmassa kädessä, koska muuten Pyry alkaa seuraamaan helposti mun kättä eikä nätisti sivulla (vähän agilityssäkin sama homma). Estehyppyäkin yritin treenata eilen, mutta sitten naapurissa oli jotain melua niin ei Pyry pystynyt keskittymään ollenkaan.

Torstaina oli sitten agitreenit, ja oli taas kaksi lyhyttä rataa. Tämä on siitä ihan hyvä, että pääsee kunnolla harjoittelemaan omaa ulosantia. Ensi kerralla on viimeinen syksyn ohjattu kerta, ja tehdään kuulemma pidempi rata. Vähän oli suunnitteilla että se kuvattais videolle :)

Tässä oli eka rata (näköjään Blogger ei suostu lataamaan sitä oikein päin O.o ):

Eka rata

Tää rata meni tosi näppärästi, muutamia ohjausvirheitä toki löytyi. Aluksi siis hyppyesteeltä toisen esteen ohi putkeen, putkesta eka hyppyeste ja sitten toinen toiselta puolelta ja sitten pari vinoa hyppyestettä ja taas nuo kaksi hyppyestettä. Ohjasin Pyryn (tässä kuvassa) vasemmalta puolelta yli ekan esteen ja suoraan putkeen ja edelleen vasemmalta puolelta vastaanoti Pyryn yli kolmannen esteen ja lähetin neljännen esteen yli. Itse liikuin vähän mukana vitos- ja kutosesteen väliin jossa ohjasin Pyryn molemmat esteet (kutosesteelle piti olla aika lähellä estettä oikeaan suuntaan jotta ei jäänyt kyselemään multa ohjeita) ja sitten oikealta puolelta vastaanotin seiskaesteeltä ja oikealla kädellä otin haltuun ja lähetin kasiesteelle. Ihan jees. Osasin ihan jees käyttää kroppaani ja oikean nopeuden. Muistin jopa putkessa huudella Pyrylle, jotta se paikallistaisi missä olen ja osaa suunnata oikeaan suuntaan. Hyvä vauhti myös Pyryllä oli.

Sitten seuraava rata (joka myös väärinpäin):

Toka rata

Tässä siis ykkösesteeltä ohjasin suoraan kakkoselle (Pyryn jätin vähän vinoon ja itse olin ykkösen ja kakkosen välissä) ja sitten vedin sen takaisin takakautta ja takaisin kolmosesteelle (jolloin meidän tapauksessa piti huomioida että en mene liian lähelle kolmosesteelle koiran eteen, vaan annan tilaa ja jään kauemmas ja suuntaan kuitenkin kroppani siten että koira osaa arvioida menosuunnan). Sitten neloselle ja vitoselle ja siitä putkeen. Nelosesteen jälkeen menin siis oikealle puolelle vastaanottamaan Pyryn vitoselta ja siitä putkeen. Tuossa yritin melkein juurikin vitosesteeltä lähettää putkelle, mutta ei onnistunut, joten seuraavalla kerralla piti viedä lähemmäs putkea ja sitten vitosesteen ja putken välistä juoksin seiskalle. Näköjään siinä oli sopivasti aikaa kulkea eikä ollut mitenkään kiire. Toi meni kanssa hienosti, kun korjasin ekan kerran jälkeen paikkaani tietyillä esteillä.

Yritettiin taas tutustuttaa Pyryä villakoiraurokseen, että sai haistella sen takapuolta, mutta kun Pyry meni lähemmäs sen päätä, niin päätti alkaa kyykyttämään ja rähisemään sen niskaan. Ei edes riittänyt että se alistui, vaan olisi pitänyt alistua maahan asti. Ja tietty vaikuttihan sekin että ympärillä oli paljon narttuja, niin siinä jo tuli sitä kilpailuasetelmaa. Silti tuon jälkeen kun otin sen pois siitä tilanteesta, niin ihan hyvin pystyi olemaan sen metrinkin päässä taas villakoirasta, kunhan vaan ei pistänyt niitä nenäkkäin. Siitä Pyry on kyllä hyvä, että sietää urokset, jos eivät tule iholle. Lisäksi käytiin kävelemässä taas agin jälkeen tunti Loviisassa, ja muutama koirakin tuli vastaan ja meni aika nätisti ohi. Ohituksen jälkeen tosin meinas hyökätä haistelemaan toisen jälkiä, mikä nyt saattaa aiheuttaa vaaratilanteita, jos sieltä joku pyöräilijä olisi tullut. Lisäksi Pyry ehti syömään jotain ojasta ennen kuin ehdin kieltämään, ja hirveästi pelästyin että olisi ollut jotain myrkkyä, mutta näyttää olevan vielä elossa :)

Eilen sitten vesisateessa lenkillä tuli taas Piki collieuros vapaana emäntineen ja emännän hevosen kanssa vastaan. Heti Pyry yritti mennä Pikin sä'än päälle ja rähistä, mutta onneks Piki ei itsevarmana uroksena välittänyt, vähän rähähti takaisin ja itse sain suht nopeasti kiellettyä Pyryä silloin ja pari kertaa nopeammin kun meinas yrittää taas isotella, niin sitten lopulta hyväksyi Pikin, eikä yrittänyt enää. Ja ihan iloisesti meni Pikin kanssa siinä ilman mitään hampaankolossa. Piki on siitä niin ihana, että se ei ota itseensä tuollaisia ja on niiiiin varma ja luotettava. Lisäksi Pyry pääsi haistelemaan suomenhevosta ihan turvasta ja meinasi että josko alettaisiin leikkiä sen kanssa. Ja monta kertaa kävi haistelemassa ja välillä pompotti Pikin vierellä. Sitten käytiin heposen ja Pikin (ja tietty niiden omistajan) kanssa lenkillä ja tosi hienosti meni. Pyry vaan hirveästi olisi halunnut mennä hevosen taakse tietty haistelemaan takapuolta ja jälkiä, mutta piti se yrittää pitää siinä vierellä, ettei tuu vahinkoja. Kyllä Pyry aina ihmetteli kun hevonen hirnahteli (isoille autoille...) ja hyvää totuttamista hevoseen tuo oli. Onhan Pyry ennenkin käynyt haistelemassa hevosia tuolla naapurilla, mutta aina vain tottuu enemmän. Sitten tietty ennen lenkkiä ja lenkin jälkeen treenattiin vähän seuraamista yms, mutta lenkin jälkeen meni mielenkiinto vähän nopeammin, kun oltiin muutenkin riehuttu sen kanssa siinä lenkin jälkeen pihalla.

Tänään lauantaina mennään ehkä Jästin kanssa pitkästä aikaa treffaamaan Porvooseen, ja varmaan huomenna mennään Myrskylään katsomaan Verttiä. Pitää yrittää tässä vielä viikonloppuna treenata vähän enemmän tuota tokoa jos mun hermot pitää. :)

Tässä meidän kahdesta yöpuulle menijästä pari kuvaa:

Nekku ja Pyry nukkumaan menossa

söpöilijät