Täytyypi vielä mainostaa kuinka ylpeä olen Pyryn käyttäytymisestä. Viime aikoina agilityssä on ollut pelkkiä narttuja, joten ei ole tottunut uroksiin samoissa treeneissä. Nyt oli kaksikin urosta siinä metrin-parin metrin päässä, ja meinasi jopa alkaa ärräämään. Mutta kun kielsin, niin kontakti oli taas minussa, eikä huomioinut muita uroksia (narttuja sitäkin enemmän), ja kuunteli tosi hienosti. Pystyttiin hyvin istumaan taas toisen uroksen vieressä metrin päässä ilman että Pyry olisi siitä välittänyt. Saipa jopa haistella sen takapuolta ja sitten käveltiin yhtä matkaa pois (projektina jos vaikka tulisivat toimeen keskenään - se toinen uros tykkää kaikista koirista).
Sitten tuli vähän ennen meidän tunnin loppumista seuraava ryhmä siihen kentän laidalle odottelemaan, ja Pyry ja aussi Sani alkoivat meidän ryhmän isoimpina ja rohkeimpina puhkumaan niille, mutta pelkästään napsauttamalla suulla sain Pyryn kontaktin minuun. Ja sitten kun lähettiin, niin mentiin aika läheltä noita meidän ryhmälle vieraita uroksia, niin Pyry pystyi malttamaan mielensä, eikä edes alkanut provosoimaan niitä, jes! Hienosti käveli ohi ja huomioi mua :)
Ja agilityn jälkeen käytiin kävelemässä Loviisassa sellainen tunnin lenkki, niin sielläkin tuli pari koiraa vastaan, ja huomasin että en osaa enää edes varautua mihinkään rähinään, kun Pyry menee mun kanssa niin luottavaisesti muitten koirien ohi edes niitä hirveämmin huomioimatta. Jotenkin oon niin ylpeä näistä aikaansaannoksista. Ja siitä kuinka hyvin osaan lukea nykyään koiraani ja miten se meinaa käyttäytyä.
Tosin yksi mopopoika kun pysähtyi kävelytiellä meidän eteen kun pyörä ilmeisesti meni rikki, niin sille piti sitten alkaa puhkumaan, ja murisemaan ja haukkumaan. Onneksi kiellosta lopetti aina. Se kun oli niin epäilyttävä, ja vielä kypäräkin päässä. Vähän aikaa käveltiin sen takana kun se yritti edetä kävellen pyöränsä kanssa, ja sitten lopulta piti mennä ohi. Tajusin kuitenkin antaa Pyryn haistella pojan jälkiä, niin se tajus että ihan normaali ihminen se oli (varmaan oli jäänyt vähän päälle epäluuloisuus sen MH-kuvauksen aaveista). Onneksi kohdalla Pyry malttoi olla haukkumatta/murisematta kun mentiin ohi, vaikka vähän epäluuloiselta vaikutti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti