Alkuvuosi ja pennun etsintää..

 Alkuvuosi on mennyt samoin loppuvuosi, pidettiin aksasta pitkä tauko, ja nyt ollaan enemmän ja vähemmän treenattu. Oon käynyt enemmän nyt Ruukissa Strömfors Dog Sports-hallissa treenaamassa kaverin kanssa ja yksin ja siis Haltin kanssa ja myös Agi-Kotkien hallilla Kotkassa. Treenit on riippunut vähän siitä että onko ollut valmiiksi esteitä vai ei tai millainen rata on valmiina. Yleensä kehitän omat kuviot. Mutta aika paljon erilaisia keppitreenejä, leieröintejä ja vauhdikasta rataa. 

Halti odottaa vuoroaan hallilla

Pyryn kanssa ehkä vähän vähemmän ja paljon lyhyempiä treenejä. Edelleen se kyllä tykkää ja vauhtia on kyllä aina. Nyt kun on ollut pakkasta, niin Pyrykin on ollut hyvin virkeä ja energisempi lenkeillä. Kyllä se jossain vaiheessa saattaa alkaa hidastelemaan, mutta ihan eri koira kuin kesällä/syksyllä. Ens kuussa se täyttää sen maagisen 10 vuotta.

Halti ja Saaga

Halti ja Saaga

Alkuvuosi on mennyt työn puolesta ylitöissä (tilinpäätösaika) ja sitten taas pentu-uutisia bongaillen. Oon tehnyt niin paljon sukuselvityksiä, ottanut yhteyttä kasvattajiin, ja puntaroinut vaihtoehtoja. Vaikea löytää sellaista jossa ei tarvitsisi suuria kompromisseja tehdä, vaikka joitain aina joutuu tekemään. Mä yritän löytää edes lähelle samanlaista yhdistelmää kuin mistä Halti oli. Eli ihan vaan hyvä luusto ja terveys vanhemmilla ja lähisukulaisilla (ei samoja vikoja kertaantumassa), kasvattaja ottaisi huomioon tarpeeksi hyvin tietyt riskit, mielellään luonnetestit tehtynä (toki korona on tätä rajoittanut), ja luonnetesteissä mielellään toimintakykyä, taisteluhalua, hyvä hermorakenne eikä liiallista pehmeyttä eikä ääniherkkyyttä. Tai niin paljon harrastettu koiran kanssa että osataan näistä sanoa jotain. Lisäksi haen koirasosiaalisista tai vähintään laumasosiaalisista vanhemmista pentua. Tietty aina parempi jos kyseessä on toinen pentue, jolloin näkee jo jälkeläisistä mitä tulee. Ei ole helppoa tämä, Haltin kohdalla kaikki toteutui. Jostain asiasta voin aina joustaa, mutta en monesta. Ja haluaisin että kasvattaja on tosiaan ottanut selvää riskeistä, ja on niiden kanssa myös rehellinen ja osaa perustella ne. Riskejä kun joka tapauksessa on, pitää vaan valita mitkä riskit ottaa tietoisesti.

Pyry

Ongelma on että käytettävät koirat on usein nuoria, usein selkeiden sukurasitteiden osalta tarkkaamattomia (ehkä tarkoituksella tai tietämättömyyttä), luonnetestaamattomia vaikka lähisuvuissa on selkeitä riskejä, tai sosiaalisuus tai muut ominaisuudet ei ole tasapainossa, tai kasvattaja jopa jättää kertomatta erittäin tärkeitä tietoja (ehkä tarkoituksella tai tietämättömyyttä), joita löydän itse penkomalla sukutauluja. Lisäksi koronatilanne vaikeuttaa tilannetta, koska kasvattajille voi tulla satoja kyselyitä, ja monesti siinä vaiheessa kun pentusuunnitelmat julkistetaan, on jo mahdollisesti varauslistat täynnä - sellaisista jotka oikeasti kiinnostaa. Monet ei julkista kovin aikaisin pentuesuunnitelmia, joten ei oikein tällä hetkellä tiedä että millaisia yhdistelmiä on tulossa, ellei jokaiseen kasvattajaan ota erikseen yhteyttä. Jonkin verran olenkin ottanut yhteyttä, mutta nyt tuli siihen kyllä väsymys ja odottelen nyt sitten sitä "oikeaa" ja toivon parasta.

Sen olen huomannut, että vaikka olen ollut sitä mieltä, ettei niin väliä kasvattajasta, jos yhdistelmä on hyvä, niin kyllä nyt huomaa, että on se tärkeää olla kasvattaja, joka on samalla aaltopituudella minun kanssa, ja johon voi luottaa. Ja yhdistelmän täytyy sykähdyttää jotenkin. 

Pennun hankkimisanalyysia taitaa olla tässä tän kevään ja kesän sitten enemmänkin. Toivotaan että tänä vuonna pentu tulee taloon. Sillä välin, nautitaan hankikannosta pelloilla 

Halti ja Pyry

Halti ja Pyry

Vuosi lopuillaan

 Tän vuoden juttu on ollut korona, myös koiraharrastuksissa. Kevät oli lepoa ja pitkiä lenkkejä, koska koronatauko. Kesäkuussa Suomi vapautui taas koronarajoituksista, mutta itse uskaltauduin vasta heinäkuussa kisaamaan. Ehdittiin muutamat kisat kisaamaan, ja syyskuusta lähdettiin kisaamaan normaaliin kisatahtiin ja ehdittiinkin pari kuukautta kisaamaan jo paremmalla sykkeellä ja alettiin taas pääsemään kisakuntoon ja kisaaminen alkoi rullaamaan kivasti. Ja sitten taas, toki odotetusti, koronarajoitukset tuli taas voimaan. Tää vuosi oli odotuksia täynnä, ja ei kyllä juuri mitään saatu aikaiseksi, ainakaan harrastusrintamalla. Seuraavaksi kun rajoitukset taas poistuu, niin lähden varmasti kisaamaan saman tien! 

Nyt ollaan joulukuu pidetty myös aksataukoa (perinteinen 3-4 viikkoa lajitaukoa), ja viikko vielä sitä jäljellä. Ryhmätreenit on edelleen peruttu, mutta ajattelin käydä omatoimitreenailemassa sitten pikkuhiljaa, jotta ollaan valmiina kun päästään taas kisaamaan. Ehkä vois harjoitella vaikka jotain uusia taitoja... Huomaa kyllä miten sitä kaipaa nyt kisaamaan, erityisesti kun tää on meidän parasta kisakautta just nyt. 

Halti täyttää ensi vuonna 7 vuotta jo, ja tuntuu että meidän yhteiset vuodet (ja harrastusvuodet) vaan menee nopeasti, ja tuntuu että vasta ollaan päästy vauhtiin, ja harmittaa, kun tietää että ei ole enää montaa vuotta välttämättä aikaa harrastaa aksaa. Toki eipä sitä tiedä kuinka kauan Haltillakin riittää energiaa ja kuntoa aksata, voihan meillä olla neljäkin vuotta jos se kunnossa pysyy. Energiaa sillä tuntuu edelleen olevan kuin pienessä kylässä.

Laitan tähän nyt meidän kuvattuja kisoja tältä syksyltä, sitten taas tavoitteena ens vuonna saada enemmän videolle näitä:

Tässä vaiheessa vuotta pitäisi katsoa miten tän vuoden tavoitteet on toteutuneet, mutta koska mitään ei olla saatu aikaan, niin katsotaan ens vuoden tavoitteita. Täytyy sanoa että ennen koronaa oli Lappalaiskoirien talvileiri helmikuussa, se oli ihan hirveän kiva tapahtuma, ja oli kivaa koirien kanssa siellä. Päästiin siellä tekemään nose workia, vähän aksaa, temppuja yms. Ja siellä oli lunta!

Ja pitääkin vielä mainita, että Halti oli Loviisan Seudun Koirat ry:n seuranmestari v. 2020! Pyry kisasi myös lainakoirana eräälle tytölle, ja hekin pääsivät palkinnoille

Pyry

Pyry kävi sydäntarkissa syksyllä ja väliseinäreiän lisäksi sille on kehittynyt nyt vanhuuden tuoma etenemä läppävika. Pyry on hidastunut viime keväästä aika paljon, ja en tiedä paljon läppävika vaikuttaa, vai onko se jotain muuta. Lenkkeilytahti on tosi verkkaista, eikä se oikein aina haluaisi pitkiä lenkkejä enää tehdä. Täytyy käyttää siis se ens vuoden puolella vanhuustarkastuksessa, jossa katsotaan muutenkin koko koira läpi, jos vaikka löytyisi jotain muuta mikä selittäisi hidastumisen.

Pyryllä on vielä ryhmäpaikka aksassa, ja varmastikin tämän talven käy aksaamassa, aina kun se on valmiina tulemaan mukaan, mutta uskon että tää on viimeinen talvi ja kesäksi en enää ota paikkaa sille. Käydään sitten itsekseen sen kanssa välillä tekemässä jotain pientä.

Muuten toivotaan että Pyry pysyy kunnossa, ja ens vuoden alkupuolella juhlitaankin Pyryn 10v synttäreitä.

Halti

Haltin kanssa jatketaan aksassa kisaamista heti kun vaan voi, jos koronatauko kestää pitkään, niin sitten aletaan harjoittelemaan vaikka juoksarikontakteja tai jotain, että jossain kehitytään. Halti itseasiassa osaa tarjota matolle juoksemista namimaatin avustuksella, tehtiin edellisellä koronatauolla tätä treeniä aktivoinnin vuoksi. Pyrykin teki, mutta sillä meni vaan hermot, ja rupesi vaan vahtimaan namimaattia kun ei ymmärtänyt milloin ne namit sieltä tulee. Halti taas oli kovin pätevä, ja hiffasi heti mitä halutaan.

Tavoitteena varmaankin on Haltin kanssa saada SM-nollat kasaan, en nyt ihan ole kartalla että paljon piti olla ja milloin viimeistään, mutta toivotaan että päästään vauhtiin ja kasataan nollat. SM-kisoihin olisi kiva myös osallistua joko oman seuran Agi-Kotkien riveissä (mutta voi olla että pikkumakseja ei ole tarpeeksi joukkueeksi) tai Lappalaiskoirat ry:n riveissä - joissa menestystä tulikin toissa vuonna (nimim. edelleen hallitseva pikkumaksijoukkueen kultamitalisti!!). Tässä vielä meidän muisto tästä Lappalaiskoirat ry:ltä

Itselle on tavoitteena mennä (yleisöksi) Viroon aksan MM-kisoihin jos se järjestetään syksyllä ja mahdollisesti osallistua Lappalaiskoirat ry:n valmennusrinkiin aksan osalta (jup, sellainen on tulossa ens vuodelle) myös järkkääjän toimessa. Ehkä voitaisiin kunnostautua vähän enemmän dobossa ja nose workissakin koirien kanssa.

Sitten olisi vielä pieni varovainen toive koiranpennusta ensi vuodelle. Halti kun täyttää sen 7 vuotta ensi vuonna, niin jos kolmannen koiran ennen Pyryn vanhenemista haluaa, niin nyt olisi se aika, ennen kuin ikää tulee Haltillekin liikaa, ja ikäeroa pentuun. Nytkin jo tuntuu että ikäeroa alkaa olla aika paljon. Halti on vaan ollut niin pentumainen ja energinen, että en ole osannut ajatellakaan että sillä alkaa olla ikää. 

Rotu ei ole vielä lukkoon lyöty, mutta verkko on pistetty vesille. Rotua tärkeämpi onkin se oikean yhdistelmän löytäminen. Viimeeksikin kun Haltia hain, niin todellisuudessa katselin muitakin rotuja kuin porokoiria, mutta silloin ei oikeastaan ollut sellaisia sopivia yhdistelmiä, kuin tuo Haltin vanhempien yhdistelmä josta halusin ottaa pennun. Se on hankalaa, kun aina joutuu ottamaan toki jotain riskejä, mutta toiveena olisi aina mahdollisimman terve luustoltaan ja pääkopaltaan oleva koira, joka sopii meidän laumaan.

Täytyy vielä laittaa tähän viime kesältä kuva mökiltä, siinä on Pyry, Halti ja Vertti. Vertti oli tuolloin 12v ja nyt alkaa olla 12,5v. Toivotaan että tämä ei ole ihan viimeinen yhteiskuva näiltä kolmelta. 

Kisoja

 Kisojahan ei nyt taas koronan vuoksi ole, mutta tässäpä video tän syksyn kisoista. Vähän ollaan käyty kisoissa, ja saatukin useampia nollia. Joten hyvin päästiin vauhtiin, ja sitten kaikkien ja erityisesti minun harmikseni korona tuli ja katkaisi hyvän putken.

Vuosi 2020

 Ompa pitkä aika viime päivityksestä, mutta paljon on ainakin omassa elämässä tapahtunut.

Itse olin vielä viime vuoden alussa hyvin mielenkiintoisessa työpaikassa, pääsin olemaan tekemisissä ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa, pääsin puhumaan paljon englantia ja työ oli haastavaa ja mielenkiintoista. Työ oli vaan niin haastavaa ja sitä oli liikaa, että väsyin rankasti siihen, silleen että talvilomalla hävitin väsyksissäni puhelimen, hajoitin pesukoneen ja melkein poltin koko kämpän. Siinä päätin, että riittää, ja vaihdoinkin työpaikkaa lähemmäs kotia ja nyt olenkin huhtikuusta lähtien palautunut rauhallisemmassa työssä. Kävin nyt syksyllä KLT-tentissä (taloushallinnon asiantuntijatentissä), ja luinkin siihen jonkin verran, ja huomasin, että se stressasi aika paljon verrattuna aiempaan opiskeluihin, joten ihan palautunut en ehkä vielä ollut. Mutta nyt kun alan olemaan levänneempi, niin jaksan taas kirjoitella tännekin.

Haltilla oli kilpailukieltoa viime vuoden loppuun pannuksen hoidon vuoksi, ja tämän vuoden alussa päästiin kisaamaan. Harmillisesti kisattiin vaan parit kisat, kunnes tuli korona, ja sit olisikin treenit ja kisat mukavasti tauolla. Tämä ajoittui sopivasti kylläkin työpaikan vaihdon kohdille, ja korona antoi mahdollisuuden levätä enemmän, vaikka kisakausi jäi lyhyeksi. Vasta heinäkuussa uskaltauduin kisaamaan, ja ollaan n. yhdet kisat/kuukausi nyt käyty. Nyt olisikin kiva alkaa kisaamaan talvikaudella enemmän, mutta saa nähdä kauan tätä iloa kestää, jos koronatilanne tästä pahenee.

Jonkun aikaa saatiinkin taas mukavasti hyllyjä, mutta nyt viime kisoissa viimeinkin tuli nolla ja 5 virhepistettä (johtuen ehkä siitä että Halti oli jotenkin tosi rauhallinen, joten ylimääräisiä kaarteita tai esteitä ei otettu) ja tänä viikonloppuna mennään taas kisoihin Lohjalle.

Pyryn kanssa käytiin nyt sydänultrassa, ja sillä todettiin sitten sen väliseinäreiän lisäksi etenevä läppäsairaus (sydämen sivuääni aste 2). Rasituksen kanssa pitää olla tarkkana, ja tehdä harrastuksissakin vain koiran ehdoilla. Väliseinäreikä oli sen verran pieni edelleen, että siitä taas ei ole haittaa.

Haltin pannus taas on pysynyt hyvin hallinnassa, ainoastaan toinen silmä jostain syystä menee herkästi punaiseksi joten pannuslääkityksen Optimmunen lisäksi se saa myös Oftan Dexa Chloraa tarpeen mukaan. Tässä Oftan Dexassa on vaan 7 pv varoaika Dopingin osalta, joten aina ennen kisoja joudutaan pitää taukoa. Onneks tuli syksy ja pimeetä, niin ei se silmä ärsyynnykään niin paljon kuin kesällä.

Lisäilen kuvia ja videoita tässä vielä paremmalla ajalla..

Aika rientää..

Aika rientää, mutta suurempi syy siihen, että en ole kirjoitellut, on ollut työt. Olen kohta pari vuotta ollut tässä nykyisessä työssä, ja se meinaa olla sen verran raskasta, että silloin kun en juokse kouluttamassa tai harrastamassa, niin koomaan kotisohvalla koiralenkin jälkeen, eikä ajatuksen ajatusta liiku enää päässä. Jotain asialle on tehtävä, mutta katsotaan sitä siis ensi vuonna. Työ on toisaalta hyvin mielenkiintoista, kun pääsee konsultoimaan englanniksi kansainvälisiä asiakkaita, mutta toisaalta taas hyvin raskasta, koska tämä työ vaatii myös paljon keskittymistä.

Meillä on siis Haltin kanssa ollut kisakielto dopingin vuoksi. Haltilla siis todettiin pannus molemmissa silmissä, ja Optimmune-lääkettä aloitettiin käyttämään toistaiseksi, joka on siis antidoping-lääkelistalla, eli sen kanssa ei saada kisata. Tähän kuitenkin voidaan saada Kennelliitolta poikkeuslupa, kunhan lääkäriltä saatiin todistus, että silmät on hallinassa lääkityksellä.

Optimmune tepsi silmiin hyvin, ja pannusmuutokset poistuivat, ja silmässä ollut pigmenttikin on lähes hävinnyt. Kuitenkin ongelmana oli toisen silmän tulehdus, joka ei sitten johtunut pannuksesta, vaan oli joku ihan oma erillinen tulehdus. Se vaan palasi jatkuvasti aina kortisonikuurin jälkeen, saikohan se ainakin 4 kuuria. Viimeinen kuuri maxitrolilla tehosi, ja nyt joulukuun silmä on ollut terve kokonaisuudessaan. Käytiin pari viikkoa sitten näyttämässä lääkärille silmää, ja eläinlääkäri allekirjoitti poikkeusluvan Kennelliittoon lähetettäväksi. Senhän sitten lähetin ihan heti samana päivänä ja vielä 9 euron pikakirjeenä. Parissa päivässä se oli perillä Kennelliitossa, ja tasan viikko kirjeen lähettämisestä Halti sai poikkeusluvan kisaamiseen. Oi sitä onnen päivää!! Vielä piti Kituun lähettää viestiä, että rekisterinumero pitää muuttaa FI->EJ-rekisteriin, ja sekin onnistui ennen Joulua.

Nyt päästäänkin sitten kisaamaan heti ensi tilassa, eli ensi viikolle on suunnitelmissa ekat kisat Lahdessa. Kyllä se tästä lähtee taas.

Mulla on tietty tässä syksyllä ollut kaikenlaista että treenejä on peruuntunut jonkin verran, koirat olleet vuorotellen vähän kipeinä, ei olla tietty päästy kisaamaan ja autokin oli varmaan pari kuukautta rikki, kun ei saatu varaosaa (Ruotsista lähetettiin aina vaan väärää osaa). Mutta kyllä me jonkin verran ollaan ehditty nyt taitoja harjoitella tässä syksyn aikana Haltin kanssa, ja radat ovat sujuneet hyvin. Ollaan käyty Ville Liukan, Timo Rannikon, Satu Tuomelan, Kim Kurkisen ja Tiina Wickströmin valmennuksissa hakemassa kaikenlaista oppia ja sitä ollaan saatu ja päästy aina eteenpäin. Eniten olen tykännyt treeneistä, joissa on päässyt kehittämään juuri niitä taitoja.

Erityisesti pujottelutaitoja Halti on harjoitellut tämän syksyn, ja avokulmat pääasiassa menevät tosi hyvin (toki edelleen treenataan). Se hakee hyvinkin kaukaa avokulmat itsenäisesti, ja pystyn vaihtamaan ohjauspuolta keppien alkupäässä. Tämä lähti siitä, että haettiin varmuutta Haltille silloin, kun se ei näe  minua kepeille mentäessä - eli itsevarmuutta hoitaa kepit kun en ole sen näköpiirissä. Se oikeasti alkaa näyttää tosi hienolta ja varmalta. On ollut tarkoituksena myös treenata puomia nopeammaksi samasta syystä, eli se menisi itsenäisesti päähän vaikka jäisin taakse tai aivan sama missä olisin. Se meinaa alkaa aina hidastaa loppua kohti, etenkin jos jään taakse. Olen useammalta valmentajalta tätä kysynyt, ja kaikenlaisia ohjeita olen saanut, mutta pitää nyt sitten vähän katsoa että mikä olisi sopivin. Ongelma on vähän se, että ei ole ollut aikaa treenata niin paljoa, ja meidän oma halli on niin pieni että puomi ei ole aina viikkotreeneissä.

Halti on myös ohjauksissa alkanut tulemaan tosi hienosti mun puolelta hypyille (mikä näkyi jo SM-kisoissa), ja tämä on kyllä helpottanut ohjaamista paljon. Katsotaan miten osattaisiin soveltaa sitä sitten treeneissä. Vaikka ollaan treenattukin tässä syksyn aikana, en ikinä meinaa muistaa pyytää ketään videoimaan. Aina siinä ajan hetkessä unohtuu täysin. Mutta mielettömiä ratoja ja treenejä ollaan tehty, ja toivotaan että se siirtyy myös kisaradoille nyt kun päästään taas kisaamaan.

En nyt tiedä mikä meidän tavoite tulee olemaan ensi vuodelle. SM-kisoihin mitä todennäköisimmin ei mennä, koska kaverin häät on juuri samana viikonloppuna, joten SM-nollia ei nyt ihan sillä silmällä kerätä - toki mukavahan se olisi nollia saada vähintään 1/3 radoista. Jos nyt kisataan vähintään 30 rataa, niin 10 nollaa olisi kiva saada vähintään ensi vuonna. Halli-SM:iin ei ehditä mitään tuloksia keräämään, mutta tähdätään nyt vaikka Piirinmestaruuksiin, ja mahdollisesti Lappalaiskoirien mestaruuskisoihin. Yritetään parantaa aikoja, ja tehdä ratoja täysillä.

Tämä vuosi meni tosi rikkinäisesti, kisattiin ehkä se 15 rataa koko vuotena, alkuvuonna Haltilla oli jumia selässä ja pidettiin taukoa, ja keväällä oli jotain  kremppaa, kesällä kisattiin pari kisaa ja SM-kisojen jälkeen tauolle. Mutta toivotaan, että ensi vuosi on ehjempi koirien suhteen ja kisakauden suhteen.

Pyry on taas ollut tämän syksyn vähän kysymysmerkki. Sillä on mennyt nyt herkemmin vatsa sekaisin viime aikoina, ja sen kanssa kaupungilla kävely on ollut haastavaa. Se jää jumittamaan, ja kuuntelemaan autojen kiihdytysääniä (ilmeisesti), eikä suostu aina liikkumaan. En tiedä sitten että onko kuulossa ongelmaa, vai alkaako se yleistämään ääniherkkyyttä. Todennäköisesti täytyy viedä se lääkärille jossain vaiheessa - ja sydänultraankin. Se ei oikein halua pitkiä lenkkejäkään aina mennä (ellei ne mene vahingossa silloin kun Pyry metsästää ojasta hiiriä - ja usein syökin niitä matkan varrella). Nyt on tietty märkää, ja sataa paljon, niin sekin voi vaikuttaa. Kotona se kyllä leikkii lelulla (ihmisen kanssa), ja ulkona mielellään vain metsästäisi. Tuossa välissä oli muutamia päiviä oikein pakkasta ja lunta, sen onneksi sain ikuistettua.

Koirat kävi parisen kertaa syksyllä hieronnassa, Haltikin saatiin ihan täydellisesti rentoutumaan, ja näin ollen myös käsiteltyä aivan auki. Oli ihan mahtavaa kuinka rentona se oli, kun aina vähän on jännittänyt lihaksiaan hierojalla..

Ja Pyrystäkin oma rento kuvansa hieronnassa:

Tässä on vielä tän Joulun kuvat koirista (ja yksi Kasperista). Toivotaan että vuosi 2020 tulee olemaan parempi kaikille meille..

SM-KULTAA PIKKUMAKSIJOUKKUEENA!

Mistähän tässä aloittaisi.. ehkä suurimmasta. Meidän lappalaiskoirajoukkue osallistui Agilityn SM-kisoihin, ja mentiin ja voitettiin KULTAA pikkumakseissa!!!

Pääsin siis osallistumaan niin yksilöissä, kuin joukkueessa Lappalaiskoira-joukkueessa. Yksilöissä kepit jouduttiin uusimaan ja tokavikalla esteellä tuli HYL, koska kuvittelin että Halti kaarrattaa siinä enemmän ja otin sitä sisäänpäin, niin sehän otti hienosti takaakierron etukautta. Hienoa että toikin toimii sitten noin nykyään. Kiva rata muuten ja vauhtia oli!

Sunnuntaina lappalaiskoirajoukkueessa meitä oli neljä porokoirakoirakkoa, Just, Halti, Lilja ja Ruska. Kaikki kokeneita aksaporokoiria, ja lähestulkoon kaikilla enemmän tai vähemmän taukoa ennen kisoja. Itse ehdin ennen SM-kisoja käymään yksissä epiksissä ja yksissä virallisissa (HYL ja 0, 4. sija).

Eka rata oli tosi kiva ja vauhdikas. oltiin Haltin kanssa toisena ja tokavikalla esteellä hyllytettiin, kun en tajunnut kuin lähellä se edellä oleva este oli. Muuten oli ihan hyvää menoa ajatellen ettei hirveästi olla päästy kisaamaan. Meistä huolimatta päästiin karsintaradalla 2. sijalle, koska kaikki muut porokoirat teki nollat, yksi pienellä yliajalla. Kolme parasta tulosta lasketaan mukaan.

Sitten kun tajuttiin, että nyt sitten ollaankin finaalissa, niin oltiin kyllä jo ihan onnemme huipulla. Tästä oltaisiin oltu varsin tyytyväisiä. 4-5 tuntia odoteltiin (käytiin Haltin kanssa Annalla ja Justilla kylässä samaan aikaan) ja sitten taas finaaliradalle. Mä kun yleensä en hirveästi korjaile, niin käytiin ihan porukalla läpi, että nyt KORJATAAN, jos tulee virheitä, ja yritetään saada tulos. Meidän vuoro oli tokavikana ryhmänä käänteisessä järjestyksessä, ja Halti oli jo vähän väsynyt - ja minäkin (kun ei se siellä Justin kotonakaan levännyt sitten  yhtään), joten pari kieltoa tuli, mutta onnistuin korjaamaan molemmat ja saatiin kuin saatiinkin 10-tulos. Jälleen kerran muut porokoirat teki puhtaat radat, yksi vielä pienemmällä yliajalla ja nopeasti selvisikin että mehän voitettiin kaikki muut! Ihan mieletöntä!

Meillä oli ihan paras joukkuehenki, ja se myös ilmeisesti huomattiin muuallakin. Meillä olis ollut ihan yhtä kivaa ja ihan oltais juhlittu jo pelkästään finaaliin pääsyä, mutta että kultaa tuli, niin ei olis kukaan uskonut. Oli ihan mieletöntä kuinka niin monet ihmiset jakoivat tämän tunteen ja juhlinnan meidän kanssa (muutamaa hapanta omenaa lukuunottamatta) ja some räjähti ihan täysin!! Tätä lähemmäs ei varmaan kultamitalia päästä, ja tietty olisin toivonut että oltaisiin pärjätty Haltin kanssa vähän paremmin radoilla, mutta onnellinen olen joukkueen puolesta, ja olishan se ollut ihan järjetöntä jos kaikki neljä oltaisiin tehty puhtaat radat. Haltin kanssa kyllä onnistuttiin muuten, ja olen tyytyväinen meidän ratoihin.

Kaiken lisäksi Halti on Agi-Kotkat ry:n vuoden koira 2018, joka julkistettiin nyt vähän myöhäisessä vuosikokouksessa! Tää on ollut hieno vuosi tähän mennessä tosiaan!

Kannattaa siis ottaa porokoira, jos haluaa pärjätä arvokisoissa.

Käytiin syyskuussa osallistumassa Agi-Kotkien seuranmestaruuskisoihin molempien porokoirien kanssa. Rimat oli onneksi matalimmassa kisakorkeudessa, niin ei tarvinut Pyrynkään kanssa huolehtia, kun se ei juurikaan ole 50 cm korkeampia hypännyt ainakaan vuoteen. Pyryllä ekalla radalla tuli hylkäys tokavikalla putkella, kun en tällä juoksuradalla jaksanut enää Haltin jälkeen juosta ja ohjata. Muuten meni kivasti. Tosin seurakaverit sanoi, että Pyry hyppäsi vähän oudosti ekan hyppyradan, joten jouduttiin jättämään toinen mestaruusrata väliin. Pyry on ollut enemmän ja vähemmän löysällä tänä syksynä, ja silloin aamulla oli taas, niin voi olla että sekin vaikutti.

Halti jäi johonkin ihaniin tuoksuihin kiinni ennen ekaa hyppyrataa, ja yllättäen lähtikin kepeille ohjatessa (no olin vähän myöhässäkin), ohi keppien ja haistelemaan jotain. Varmaan ihan eka kerta. Sitten kun sain herran huomion taas, niin loppurata meni kivasti, tosin itsellä meinasi loppua kyllä voimat juoksemiseen. Tältä radalta tuli vitonen siis kiellosta. Tokalla aksaradalla mentiin taas ihan normaalisti, ja oli kiva rata. Halti vähän lopussa kaarratti, mutta sain sen oikealle linjalle. Tästä tuli nolla, ja lopputuloksissa meistä tuli meidän Agi-Kotkien pikkumaksi/maksien seuranmestari! Tää on ollut aikamoinen agilityvuosi meille!

Tän jälkeen ollaan oltukin sitten Sysiväikeen ja Hallanevan hirmukivalla leirillä Kiteellä, Taivaannastan leirillä, jossa päästiin treenaamaan Nose Workia, Rally-tokoa ja aksaa. Aksaradat oli tosi haastavia ja paperilla vaikuttivat lähes mahdottomilta, mutta niistä selvittiin ja päästiin harjoittelemaan kaikenlaisia taitoja, mm. poispäinkääntöjä suoralta putkelta, avokulmaa kepeille, putki/A-erottelua.. Tokana päivänä olikin jo sen verran väsynyt, ettei enää toisen päivän aksatreeneissä jaksanut keskittyä. 

Viikko sitten kävin Agilityn MM-kisoissa Turussa hurraamassa perjantaista sunnuntaihin ja se oli mieletön kokemus. Halti ja Pyry saikin olla pari viikkoa aksavapaalla (vähän kotipihalla ollaan puuhattu), ja nyt sunnuntaina käytiin vähän hallilla opettelemassa taitoja. Lähinnä treenisuunnitelmassa on ollut itsenäiset keppikulmat silleen että mä jään taakse, ja samoin puomille itsenäinen päähän juoksu - kun jään taakse. Tämä taitaa olla koko syksyn treeniohjelma. Halti oli kyllä muutenkin nyt treeneissä mahtava, se haki kaukaa takaakiertoja, teki kaikki avokulmat itsenäisesti, pystyin vaihtamaan puolta keppien alkupuolelta ja tuli esteelle helposti mun puolelta (in-puolelta) pienellä vihjeellä. Tästä se taas lähtee. Pyryllä oli intoa taas, ja se haki myös ihan mielettömän hienosti keppejä vauhdilla. 

Halti on ollut nyt optimmune-silmälääkityksellä SM-kisojen jälkeen ja kortisonilääkityksellä muutama eka viikko pannuksen vuoksi. Käytin Haltin lääkärissä viime keskiviikkona, koska se selkeä pannussilmä oli alkanut punoittaa uudelleen, mutta kuulemma optimmune oli vaikuttanut pannukseen hienosti, ja tää punoitus on joku ihan muu tulehdus. Muutenkin pigmenttijälki on selkeästi pienentynyt. Saatiin uudelleen antibioottikortisoni-lääkitys 3-4 viikkoa, ja sen jälkeen katsotaan uudelleen ja toivotaan että tulehdus menee sillä ohi. Toivon mukaan voidaan saada kuitenkin poikkeuslupa kilpailemiseen Kennelliitolta lääkärintodistuksella tänä vuonna vielä, että päästään tällä pannus-lääkityksellä kisaamaan Haltin kanssa. Nyt sitten vaan katsellaan epiksiä ja hiotaan virallisia kisoja varten taitoja.

Pyry tölväisi pari viikkoa sitten kirsunsa johonkin ollessaan myyräjahdissa, ja siltä lähti pala kirsusta. Sen paranemisessa on kestänyt kauan, ja se reikä on melkein sulkeutunut nyt. 

Kaiken lisäksi Kasper-kissa oli oksennellut enemmän ja vähemmän parin viikon aikana, joten senkin käytin lääkärissä ja se on myös antibioottikuurilla ja cerenia-kuurilla.

Viime tiistaina käytiin myös hieronnassa, Pyryn hieronnasta oli mennyt luvattoman kauan ja Haltilla viime käsittelystä kolme kuukautta. Pyryllä oli pientä jumia, ja kuulemma huomaa että lihaskunto on vähentynyt iän myötä. Halti oli hyvässä lihaskunnossa, mutta takaosassa jumia. 

Videot tulee myöhemmin, kun saan aikaiseksi muokata ne..

No nyt

Tää kevät/alkukesä on taas työrintamalla ollut aikamoista, joten on tullut aika vähän päiviteltyä mitään. Tonne Fb:n puolelle koirien omille sivuille olen ehtinyt aina välillä päivittää jotain.

Halti on ollut terve ja fyssarin toisella käynnillä kaikki ok. Ennen SM-kisoja pitäisi käyttää vielä hierojalla tai siellä fyssarilla uudelleen vielä. Joulukuussahan saatiin jo SM-nollat täyteen, joten nyt elokuussa osallistutaan ainakin kaikkien aikomusten mukaan SM-kisojen yksilökisoihin ja koska omasta seurasta ei saada kokoon tällä kertaa pikkumaksijoukkuetta, niin todennäköisesti osallistutaan Lappalaiskoirat ry:n pikkumaksiporokoirajoukkueessa. Voisko nyt jo vähän jännittää.

Päästiin nyt tässä loppukeväästä/alkukesästä Haltin kanssa jo kisaamaankin kaikkien vastoinkäymisten jälkeen, ja eka saatiin mukavasti hyllyjä, mutta sitten alkoi tulla jo kisaamisen tuntua, ja ollaan saatu muutamia nollia, ja sitten muita tuloksia. Uudenmaan piirinmestiksissäkin käytiin, ja sain hyvän nollan toiselta radalta, mutta epäonnekseni tokalta radalta saatiin HYL tokavikalta esteeltä, ja jos olis tullut nolla, niin oltais todennäköisesti sijoituttu piirinmestaruuksissa. Ihan vähän harmitti, mutta Halti teki aivan parhaansa niin kuin aina!

Ihanne-etenemät ovat alkaneet olla taas pyöritysradoillakin sitä 3,9 m/s vähintään, joka on tietty harmittavaa muille roduille kuin bordercollieille. Toki oli yksi rata tässä jossa ei bordercollietkin pääsivät justjajust ihanneaikaan, joten ei toivoa vähemmistörodulle. Muuten kyllä päästään puhtailla radoilla ihanneaikoihin, vaikka ne olisivatkin 3,9 tai 4 m/s. Onneksi Halti on pikkumaksi, eikä tarvi tuon lisäksi huolehtia rimakorkeuksista.

Tässä on pari kisarataa (Halti) ja treenirata (Pyry ja Halti):

Ei ihan vielä päästy vauhtiin:

Tää alkoi näyttämään jo paremmalta:

Kesätreeniä Strömforssissa:

Paimentamassa käytiin tässä välissä, Halti oli taas ihana itsensä, tosin kerran kun sille annettiin palautetta paimensauvalla, niin Haltilla meni täysin fiilis, ja siitä tuli varovainen. Kouluttaja olisi halunnut että ohjaan enemmän paimensauvalla, mutta itse olisin halunnut ihan kädellä, jolla se meni ihan hyvin. Pyry oli taas yllättävän rauhallinen eikä sillä kovin montaa kertaa keittänyt yli! Ehkä kastrointi ja ikä on tehneet tehtävänsä. No vikoilla kerroilla alkoi tulla helpommin ylilyöntejä mutta ei pahasti. Molemmat jaksoi kuitenkin sen kolme kertaa käydä lampailla. Eka kerta mun mielestä Haltin kanssa oli paras.

Käytiin lappalaiskoiraleirillä viime viikonloppuna pe-su Ruovedellä. Äiti tuli mukaan jakamaan mökkikuluja, ja käytiin myös geokätköilemässä samalla kolme kohdetta.

Tässä yhdellä kätköllä matkanvarrella (en kerro missä), koirat kovasti mukana - Pyry ei tosin arvosta jatkuvaa pyörimistä yhdessä paikassa:

Alla Runebergin lähde:

Oli ihan kiva leiri, aksattiin muutaman kerran Pyryn ja Haltin kanssa, ja ihan kivat treenit, tosin en itse ikinä laittaisi sellaisia tulokulmia erikoisesteille radalle, mutta menihän se kun itse osasi varoa. Lisäksi saunottiin, syötiin lettuja ja makkaraa, tietovisailtiin ja käytiin paljussa (retken kohokohta!). 

Viimeisenä päivänä oli leiriolympialaiset ja muodostettiin oma joukkue Porotiimi olympialaisten ainoiden porokoirien kesken (Hiiri - Tuhkavuorten, Halti ja Leino - Taimiston). Porokoirat oli nopeimpia ja ahneimpia, joten niillä voitettiin. Olihan se hyvä osata hyvä agilitylähtö, jolla sai vauhtia koiralle kiihdytyskisassa. Ja ruoat oli hyviä. Leiripaikka oli tosi kiva, ja kaikki oli lähellä. Toki vessat oli vähän huonossa kunnossa ja paikkaa ei hirveästi huollettu, mutta ajoi asiansa. Koko leirin aikana ei oikeastaan juurikaan satanut meidän aikana, joten se oli vaan plussaa. Ja ei ollut liian kuumakaan.

Muutama viikko sitten kaveri huomasi Haltilla silmässä pigmenttiä silmässä. Itse katsoin silloin että oli vaan pigmenttiä silmäkulmassa, mutta nyt viime viikolla aloin katsomaan että se pigmentti menee iiriksen päälle. Sehän nyt on aika huolestuttavaa (etenkin kun olen aikaisemmin Pyryn kohdalla keskustellut melanoomasta ja sen muutoksista silmäeläinlääkärin kanssa). 

No tälle viikolle päätin saada lääkäriajan, ja koska Porvoon silmäeläinlääkäri Kolisoja on lomalla, niin päädyin suositusten mukaan Malmin Evidensiaan, jossa on kokenut silmäeläinlääkäri. Sinne siis torstaina, ja toivotaan tosiaan parasta, kun itsellä tietty kulkee päässä kaikki kauhukuvat mitä vaan voi! Halti nyt ei kuitenkaan ole vaikuttanut kipeältä, eikä siristä silmää tai yritä hieroa sitä. Pari kertaa Pyryllä ja Haltilla on viikon sisällä tullut joku rähähdys ruoan lähellä, ja ekalla kerralla ainakin Halti aloitti sen. Mutta se loppui ennen kuin alkoikaan. 

Halti muutenkin on nyt leirilläkin ruopinut maata takajaloillaan useamman kerran, vaikka olen ehkä muutaman kerran koko sen elämän ajan nähnyt sen tekevän sitä. Ilmeisesti pieni lappalaiskoirien levottomuus sai Haltikin levottomuudeksi, koska yhdelle uroskoiralle se jopa murisi joka tuli läheltä ja provosoi (hyvin harvinaista että murisee) ja on haukkunut normaalia enemmän, vaikka herkkähaukkuinen olikin. Pyry oli aika normaali, rähisi jos koki että tarvi Haltia suojella. Erikseen nämä menivät kyllä hienosti eikä välittäneet muista koirista ollenkaan.

Noh, ehkä tästä lähtien saadaan laitettua enempi päivityksiä taas. Yritän ainakin kovasti ryhdistäytyä. Nyt on lyhyt loma, mutta ehkä pystyn lomankin jälkeen päivittelemään asioita normaalisti.

Pääsiäispuuhat

Taas jäi viikottaiset agitreenit väliin, kun jouduin tekemään ylitöitä. Vielä ensi viikolla ylityörupeama jatkuu, mutta sen jälkeen on toivoa, että pääsisi normaaliin työmäärään.

Perjantaina käytiin Haltin kasvattajan Nose Work-treeneissä, ja ennen sitä vähän treenattiinkin jo ulkona kotona Nose Workia. Nämä perjantaiset treenit oli myös ulkona. 

Halti ei vaan voi tajuta, että me voidaan tehdä muissa paikoissa Nose Work-juttuja kuin kotona, mutta kyllä se nyt selkeästi teki jo hajutyötäkin temppujen tarjoamisen lomassa. Ja hienosti löysi pitkästä seinästä hajun, mutta sitten sillä meni kuppi nurin kun pyysin näyttämään uudelleen. Eli en pyydä näyttämään hajua uudelleen. Haltin kanssa pitäisi nyt tehdä hajutreenejä eri paikoissa (ei kotona sisällä ja ulkona, vaan muualla), jotta se voisi ymmärtää että näitä voidaan tehdä muuallakin. Haltin sain aika hyvään rauhalliseen vireeseen myös, ehkä vähän sähläystä oli edelleen, mutta parempi kuin aiemmin. Portaiden luona hajun etsiminen oli vaikeampaa, koska PORTAAT JOISSA VOI TARJOTA 2ON2OFFIA! Noooh, ehkä on ihan hyvä että se on pääasiallisesti aksakoira...

Pyry taas oli tosi hyvä. Se löysi nopeasti hajut, ja (noh pienen turhaumahaukun jälkeen), teki tehokkaasti töitä. Myös pitkällä seinälle se löysi todella hyvin hajun, ja sillä toimii myös se, että pyytää näyttämään uudelleen hajun. Kyllä Pyry oli hieno. Sen mielentilakin oli tosi hyvä, rauhallinen ja keskittynyt, kun kasvattajan luona se veti jotenkin kierroksille, eikä keskittynyt ollenkaan. Sen kyllä huomasin, että Pyry otti vähän häiriötä siitä, että Halti haukahteli autossa, mutta muuten teki hyvin töitä. 

Treenien jälkeen mentiin mökille grillailemaan vielä, ja illalla koirat oli varsin rauhallisia.

Lauantaina mentiin sitten hyppytekniikkatreeneihin harjoituskoiraksi. Tehtiin Haltin kanssa perussarjaa ja set-pointia. Halti lähtöasennosta ponnistaessaan notkistaa vähän selkäänsä, jota lähdettiin korjaamaan niin perussarjassa, mutta ehkä set-pointissa paremmin. Se parhaiten saatiin korjattua set-pointissa sillä, että otin sen jalkojen väliin, siitä korjasin Haltin asentoa palkkaamalla ylöspäin, jolloin Halti lähensi etutassuja lähemmäs vatsaa, ja siitä vapautus palkalle. Siitä tuli paras pyöristys selälle ponnistaessa.

Perussarjassa välit oli 6 jalkaa, ja kuten aiemmat hyppytekniikkakouluttajat ovat todenneet, parempi olisi se 5 jalkaa, kun Halti on niin pieni ja lyhyt maksi-koiraksi. Eli sillä mennään seuraavaksi.

Kotiläksynä saatiin set-pointia ilman apuhyppyä kunnon ojennuksella ylöspäin, pari kertaa viikossa. Meillä on vielä pari hyppytekniikkatreeniä tältä samalta kouluttajalta luvassa, jossa seurataan edistystä ja muokataan harjoituksia.

Kouluttaja kyllä sanoi, että Halti menee tosi hyvin, eikä mitään erikoisempaa ongelmaa hyppäämisessä ole, koska se on innokas, ja arvioi hyvin hyppyjä hyvin ja hyppää hyvin, mutta tämä lähtöhyppy on yksi jota voitaisiin parantaa. Kyllä silleen oli kiva kuulla, että sillä on hyvä hyppytekniikka, eli jotain olen tehnyt oikein (no ollaanhan sitä hyppytekniikkaa tehtykin aiemmin ja olen ollut hyvin tarkka Haltin hyppäämisestä etenkin silloin kun sen piti oppia hyppäämään niitä 60cm rimoja maksiluokkaa varten).

Treenit ja kuulumiset

Halti kävi fyssarilla tuossa muutama viikko sitten. Lantio oli vinossa, josta on johtunut varmaan nuo aikaisemmatkin jumitukset. Fyssari veikkasi että johtuisi liukastumisesta. Hän sai sen verran hyvin hoidettua, että hänen mielestään pitäisi helpottaa nyt Haltilla. Käydään kuitenkin nyt parin viikon päästä uudelleen tarkistuksessa. 

Viikko piti pitää taukoa harrastuksista, ja tehtiin vähän rauhallisempia lenkkejäkin. Sen jälkeen saatiin vähitellen alkaa treenaamaan, eli viikko sitten lauantaina käytiin treenaamassa pienesti lappalaiskoirien treeneissä, tällä viikolla tiistaina oli viikkotreenit, ja sunnuntaina tänään oli valmennus. 

Viikkotreeneistä onkin videota, kun halusin nähdä miten Halti liikkuu. Rimat oli 40 cm. Mä en ole tullut hulluksi, vaan heiluttelen käsiä lähtötreenissä ihan vaan häiriötä varten. Useimmiten häiriötä on paljon enemmän, mutta tässä ihan vaan tää, ettei seuraa mun käsien liikkeitä.

Ekassa videossa Halti lukee hyvin mun ennakoivaa valssiohjausta, yllättävän tiukasti kääntyi jo ennen estettä, tääkin tuottaa tulosta. Kunhan saisi vain oman ajoituksen toimimaan, ja tietty koiran ottamaan esteen joka tapauksessa.

                                    

Tokalla videolla itsellä meinasi jo kunto loppua, ja joutui puomilla vähän huilaamaan :D Mutta kyllä se siitä. Puomia pitäisi taas treenata (vauhdilla päähän), mutta en halunnut ottaa sitä tähän treeniin ollenkaan, kun en ollut varma Haltin selästä, että oliko vielä jumia vai ei. Lähdössä Halti reagoi mun pysähtymiseen ja lähti luvatta, joten tätä tarvii harjoitella.

Lisäksi tehtiin keppejä avo- ja umpikulmasta ja leieröiden. Tää nyt on tän kevään/kesän teema, nää kepit.. Videoista huomaa, että kun meidän halli on aika pieni, niin aika usein tulee treenattua kepit suoraan seinää päin. Täytyy sanoa, että kisoissa yllättäen ei ole ollut ongelmaa koskaan seinää päin pujottelusta. Johtunee siis tästä.

Umpikulma:

Avokulma:

Satu Tuomelan valmennuksessa treenattiin aika kevyesti. Lähinnä keppien avokulmia, johon saatiin neuvoja (kokeillaan vaikeimmissa kulmissa palkan laittamista ekaan väliin, jotta se osaisi kohdistaa heti oikeaan paikkaan. En tiedä auttaako, mutta kokeillaan tätä myös. 

Tehtiin myös välistävetoja, ja muita treenejä joissa Haltin tulee tulla mun puolelle estettä eikä tehdä takaakiertoa, joita se helposti tekee. Kutsumalla tai rytmittämällä tosi hyvin saatiin tuloksia. Myös tehtiin keinua, vaikka se on aika hyvä Haltilla, ja se tykkää tosi paljon keinun suorittamisesta. Tehtiin keinusta nopeampaa 2on2offia siihen, siten että palkka oli heti keinun alastulon edessä. Oli kyllä aika hieno ja hyvin toimi leieröinnitkin.

Pyry on nyt kastroinnin jälkeen puolen vuoden kuluttua alkanut lihomaan kesken kaiken. Todennäköisesti johtuu kastroinnista, ja siitä että vähän se on laiskistunut. Pitää vaan pitää mukana joka paikassa, ja liikuttaa. Ruokaa täytyy vaan vähentää. Pyry painaa nyt 26 kiloa, ja voisi painaa ehkä sen 24,5 kiloa. Aiemmin ei ole paljoa tarvinut miettiä Pyryn syömisiä, joten tekee tiukkaa itselle alkaa olemaan tarkempi.

Ollaan tässä käyty kasvattajan Nose Work-treeneissä, ja tilasin sitten Nose Work-alkeissetin kotiinkin, jotta päästään paremmin treenaamaan. Ihan hyvää aktivointia tällainen hajutreeni on. Koirat on kotona tosi innoissaan, mutta viime treeneissäkin olivat vähän pihalla että mitä oltiin tultu tekemään. 

En sitten tiedä miten saan ne oikeaan mielentilaan (molemmat jokseenkin kierroksilla), ja tajuamaan mikä treeni on kyseessä. Luulen että kun sain noita erilaisia hajupiilopurkkeja, niin helpottaa koirille, koska se haju tulee niin eri vahvuisena kuin avonaisesta mukista tms. Ainakin kotona vaikeutui paljon koirille haju. Pyry yrittää kovasti ottaa aina suuhun hajupiilon, se pitää jotenkin saada muutettua koskettamiseksi vahvistamalla kuonokosketusta.

Tarkoitus olisi mennä Haltin kanssa kisaamaan huhtikuun lopussa Kotkaan KKS:lle, jos ei mitään erikoisempaa tapahdu. Olisi kivaa saada vähän kisarutiinia taas tähän keväälle ja kesälle arvokisoja ajatellen.

Kuukauden tapahtumat

Josko tännekin kirjoiteltaisiin. 2.3. tosiaan loukkasin nilkkani, eikä se ole vieläkään kunnossa. Tällä hetkellä mennään nilkkatuen kanssa. Alussa nilkka turposi pienenkin liikkumisen jälkeen ja oli kipeä, mutta kun se väheni niin olen käynyt kyllä juoksemassa agilityssä koirien kanssa. Nilkkatuki nyt kyllä auttaa asiaa.

11.3. Pasi Kankaan valmennus

Käytiin itseasiassa ekan kerran kokeilemassa aksaa nilkkavamman kanssa Lahdessa Pasin treeneissä Haltin kanssa. Ihan hyvin kesti, vaikka vähän jännitti. Oli kiva treeni, ja harjoiteltiin minua kohti tulemista palkaten lähelle erityisesti kohdassa 19-20. Kiva rata todella. Pasin mukaan ne on pieniä juttuja, mitä meidän pitää vaan harjoitella, esim. tuota lähelle tulemista.

13.3. Ruukissa 

Jätettiin viikkotreenit tiistaina väliin, jotta ei tulisi liikaa, ja käytiin molempien koirien tekemässä vähän rataa. Pyryn kanssa suoristettiin rataa, kun se on ollut vähän "outo", ja tehtiin helppoa ja suoraa. Haltin kanssa tehtiin koko rata, ja oli kiva juostava rata kyllä.

16.3. Kotkassa möllikisat

Ex-tempore lähettiin Kotkaan möllikisoihin, Pyryn kanssa otin agimölliradan ja kisaavien radan ja Haltin kanssa vain kisaavien radan, kun seuraavana päivänä oli kisat.

Vähän jännitti miten Pyry menee, koska edellisissä möllikisoissa meni puolella vauhdilla. Pyry kuitenkin tykkää KKS:n hallissa ja se on tuttu, joten meni ihan kivalla vauhdilla (huomioon ottaen häiriöt). Mölliradan A-esteellä se tosin alastullessa oudosti hidasti (ei koskaan tee tällaista) ja puominkin vähän varovaisesti (verraten treeneissä). Rimat oli 45 cm.

Kisarata Pyryllä meni vähän hitaammin, mä itse kämmäsin A-esteen putken jälkeen kun olin just mennyt Haltin kanssa ennen, ja oli viimeiset kuviot jääneet mieleen, niin ohjasin Pyryn väärältä puolelta. Muuten meni ihan jees ja kepit oli paremmat kuin edellisissä epiksissä (treeneissähän se vetää paljon kovempaa kepit). Rimat oli 50 cm.

Haltin kanssa taas meni myös ihan kivasti, itse kämmäsin tokavikalla esteellä (ja Halti otti yllättäen lentokeinun vaikka hyvin yleensä kestää mun vedätyksen keinulla). Rataantutustuessa olin tietoinen että Halti voisi ottaa sen tokavikan esteen jälkeen sen vieressä olevan esteen myös, mutta radalla sitten unohdin ohjata Haltin kanssa, ja senhän se otti. Eli Hyl tästäkin, mutta muuten oli kivaa.

Pyryn kanssa hengailtiin hallissa vielä vähän jälkeen, ja tutun narttukoira pumi Cocon kanssa. Muistin sanoa, että ei saa olla muita koiria lähellä jos Pyrylle antaa namia kun sillä on ruoka-aggressiota ja voi käydä päälle (tuntuu välillä että ihmiset ei usko tätä aina kun sanon) ja menikin hyvin sitten siihen asti kunnes Cocon omistaja tuli palkintojen jaosta kädessään puruluita, ja ihan mun huomaamatta Pyry yritti käydä Cocon päälle toisen kädessä olevan puruluun vuoksi. Ei jeesus.. Sen kanssa saa kyllä olla niin tarkkana koko ajan muiden koirien kanssa/ei olla enää muiden koirien kanssa tekemisissä enää. Niin kauan kuin ei ollut ruokaa missään, niin kaikki oli hyvin.

Pyry on niin viattoman näköinen tässäkin kuvassa..

Onneks ei käynyt nytkään mitenkään eikä tullut osumaa toiselle koiralle, mutta tosiaan näyttää siltä että ei olla kohta kenenkään muiden edes tuttujen koirien kanssa ilman että Pyry on kokoajan käskyn alla. Onneksi Saagan, Haltin ja Vertin kanssa ei ole ollut leikkauksenkaan jälkeen ongelmaa. Ainoastaan meidän kissaa Nekkua se meinaa vahtia liikaa jos jossain on ruokaa.

17.3. Kisat Sipoossa

Meillä oli sunnuntaina kisat Sipoossa, enkä ehkä olisi mennyt jos olisin tajunnut että nehän alkaa meidän osalta vasta viideltä iltapäivällä! Ysin jälkeen olin sentään kotona, että ei mennyt ihan pitkään. Tuomari oli Asko Jokinen ja rimat oli 50 cm (niin kuin tällä tuomarilla usein onkin tapissa). Radat oli ihan kivat, odotin kyllä tuomarin tietäen vähän kökömpiä ratoja.

Agilityrata

Noh, hylkäys tuli jo 4-esteen jälkeen kun en tajunnut että Halti lähtee hakemaan mun selän takana olevaa hyppyä. Meinasi olla vähän paikoittain laajat kaarrokset muutenkin. Ennen puomia myös annoin Haltin mennä vaan takaakiertona, kun en jaksanut enää jatkaa ohjaamista.  Puomin jälkeenkin kävin vähän hitaalla joten en lähtenyt tekemään valssia, vaan annoin Haltin mennä edeltä. Ei ollut meidän parhaimpia ratoja. Huomasi muuten että Halti meni vähän hitaammin keinun, kun edellisenä päivänä teki lentokeinut. Varmaan vähän tuntui tassuissa.

Hyppyrata

Hyppyrata meni paremmin. Hylkäännyttiin kuitenkin jo 4-esteen kohdalla kun Halti haki sen takaakiertona. Olin kyllä tietoinen että pitäisi saada se lähelle ja antaa tilaa, mutta empä antanut ja sinne meni. Loppurata meni ihan hyvin, joissain kohtia tuli taas kaarroksia, mutta muuten oli kivaa.

Halti vinkaisi tällä viikolla alkuviikosta tuolla eteisessä pariin kertaan, ja olen varmuuden vuoksi pitänyt Haltia levossa enemmän (lenkeillä ollaan käyty). Tosin töitäkin olen joutunut tekemään varsin pitkiä päiviä. Mennään ens viikolla aksailemaan, mutta fyssarille myös torstaina. Olisin halunnut kisaamaan ens viikonloppuna, mutta myöhästyin Sipoon kisojen ilmoittautumisesta. Seuraavaksi siis varmaan Kotkaan kisaamaan parin viikon päästä, jos muuten kaikki on hyvin.

Pyryllä oli tuossa pari viikkoa sitten jokin outo kipukohtaus. Se oli ollut Haltin kanssa torstaina päivän Myrskylässä hoidossa, eikä mitään erikoista ruokaa saanut, tosin söi paljon kuulemma lunta ja sai aika isot palat leipää. Illalla kun annoin ruoan, niin sen jälkeen Pyry alkoi kiljumaan kovaa ja jonkin aikaa. Vatsa oli kyllä aika turpea, ja myöhemmin vielä laahasi toista takajalkaa. Aamulla tosin oli kaikki paremmin ja tuntui olevan ihan kunnossa. Tämän jälkeen olin vähän varovaisempi sen kanssa, mutta vähän päädyin siihen että oli vatsanpuruja koska myöhemmin ei ole ollut mitään.