Agitreenejä

No nyt oon laiskotellut taas blogin pitämisessä, vaikka kaikenlaista jännää on tapahtunut.

Laitetaan nyt parin viikon agitreenit tähän ensin, ja sitten seuraavat postaukset lammaspaimennuksesta sekä hyppytekniikkakoulutuksesta ja etsijäkoiratreeneistä..

Pari viikkoa sitten maanantaina tehtiin ns. 1-2 lk tasoista lyhyttä rataa. Sen takia lyhyttä, koska meitä oli vain 2 treenaamassa, ja toinen meistä ei pystynyt kantamaan juuri mitään esteitä. 

Rata oli silti kiva, ja sain paljon onnistumisia molempien koirien kanssa. Pyry varsinkin ekalla kierroksella oli tosi vauhdikas, että sain juosta ja kovaa..

Pyryn kanssa tehtiin pari kertaa rata kerralla puhtaana läpi (no tietysti). Kouluttaja totesi, että taitaa olla turhan helppo Pyrylle, mutta mun mielestä aika sopiva, koska tälleen kesäaikaan ei kannata mitään vaikeaa tehdä, kun motivaatio voi lopahtaa helposti. Persjätöillä meni parhaiten kaikki radan kohdat, jopa 11-esteeltä käännös 12-putkelle. Pyry vaan kääntyy niin helposti persjätöllä tiukatkin käännökset. Turhaan hidastan sitä valsseilla oikeasti. Keinulla sain oikeasti juostua ohi tosi hienosti, ja Pyry lähti keinulta just tosi hyvin liikkeelle.

Haltilla oli kanssa kivasti vauhtia ja saatiin aika hyvin mentyä rataa. Oli hyvä, että alussa oli keinu, niin pääsi palkkaamaan keinulla paljon, ja oli joku "kiva" este mille voitiin palata. Pari kertaa tosin en palkannut, vaan vapautin nopeasti, niin alkoipa Halti vähän varastamaan keinulta, ja lopuksi teinkin sitten treeniä, että pääsin juoksemaan kovaa keinun ohi pitkälle, ja Haltin oli vaan pysähdyttävä. Hyvää palauttelevaa oli, mutta tarkka saa olla palkkauksen kanssa. Parempi varmaan palkata vielä joka toinen kerta, että Halti tietää, että joskus sitä palkkaa tulee ja joskus ei, mutta kontaktilla on pysyttävä. 

Itse radassa tein persjättöjä ja takaaleikkauksia putkella, ja molemmat toimi yhtä hyvin. Yritän oikeasti tehdä niitä persjättöjä enemmän, jotta Halti oppisi lukemaan niitä paremmin (siis puolen vaihtoa takana). Olen myös tehnyt sitä jonkin verran kuivaharjoitteluna. 11-esteellä piti alunperin tehdä niisto. No ei onnistunut, kun Halti löytyi aina jotenkin väärältä puolelta mua, valssilla saatiin paremmaksi. Kiva treeni, ja just sopiva.

Viime maanantain treeni

Viime maanantaina oma kouluttaja oli unohtanut tulla treeneihin, joten aloitettiin edellisen kouluttajan radan treenaaminen omatoimisesti (saatiin se meidänkin kouluttaja paikalle sitten myöhemmin).

Mulla oli tällä kertaa Halti ja Udo. Udo on treenikaveri jackrusseli, jonka kanssa olen aikaisemmin tehnyt rataa. Treenikaveri oli kipeenä, joten pääsin Udoa taas lainaamaan. Sen kanssa on jotenkin ihana tehdä. Jännä miten helpolta tuntuu tehdä minikoiran kanssa, mutta toisaalta Udo on hyvin kokenut koira. Jos sen omistaja nostaa sen kolmosiin, niin olen saanut luvan alkaa kisaamaan Udon kanssa myös. 

Tällä kertaa rata oli helpompi Udon kanssa kuin Haltin kanssa. Molempien kanssa tein 2-esteen saksalaisena, mutta lopulta kokeilin sitä myös pakkovalssina, joka toimi myös hyvin. 3-esteen kierrätin oikealta puolelta vaikka myöhemmin ajateltuna vasemmalta puolelta olisi ollut parempi. Molempien kanssa 7-takaakierto meni hyvin, Udo taisi ainakin kerran jättää tulemasta siihen ohjaukseen.

Samoin 12-esteen ohjaus meni hyvin siivekkeen kiertona, mutta parempi olisi ollut kiertää uloimman siivekkeen kautta ainakin Haltin kanssa ja sitä treenattiin vähäisen. Oikeasti se 12-este olisi ollut toisesta suunnasta ns. takaakiertona, mutta olin harjoitellut sen väärältä puolelta. Kokeilin kerran sen myös tehdä oikein, sylkkärinä Haltin kanssa, ja toimi kyllä tosi hyvin. Halti kerran jätti kepeistä viimeisen välin tekemättä, mutta kun toistin kepit aivan samalla tavalla vedättäen, niin Halti kesti sen.

Sen huomasin että oli Haltille turhan vaikea rata, olisi pitänyt palkata enemmän noissa pyörityksissä, vaikka kyllä pari kertaa tehtiin mutkat suoristettunakin. Erityisesti kohdassa 2-4 Haltin vauhti vähän hidastui kun tuli useampi "pyöritys". Varmasti jos olisin 3-esteen kierrättänyt kauimmaiselta puolelta, niin Haltin vauhti olisi pysynyt paremmin.

Jee, agitreenit jatkuu!!

Keskiviikko

Keskiviikkona käytiin jo vähän fiilistelemässä agilityn aloittamista päivällä, ja kävin kentällä tekemässä 23 asteen lämmössä jotain pientä. Tosi lyhyitä pätkiä, kun oli tosi lämmin. Yllättävän hyvin molemmat kyllä teki. 

Oudointa ehkä oli se, että rauhallisempi Pyry lähti leikkimään lelulla, ja Halti ei sitten millään. Yhden kerran lähti heittolelun perään, mutta olis lähtenyt siitä merkkailemaan, jonka kielsin. Seuraavalla kerralla sitten tehtiin nakkipalkalla suosiolla.

Aluksi Haltin kanssa tein ihan hypyn tarjoamista, ja sitten kahden hypyn tarjoamista. Rimat 45-50 cm. Sitten pakkovalssilla 2-este, itse pitäisi tehdä ohjaus tiukemmin, koska Halti meinaa tulla aika isolla kaarella. Ja sitten tehtiin rataa 1-4.

Pyryn kanssa tehtiin 3-2-1 rataa suoraan, ja palkkasin lelulla. Sitten tehtiin oikein päin rataa, ja Pyryn kanssa myös pakkovalssilla, joka toimi aika hyvin. Ärsyttävää että en osaa tehdä samaa ohjausta koiraan sopivasti, vaan se toimii aina vain toisella koiralla.

Lopuksi treenattiin renkaalle hakemista hetsaamalla ja etupalkalla, eka 5 metristä, sitten 10 metristä ja 15 metristä ja 20 metristä. Hyvin hakivat molemmat pitkältä matkalta, Halti ehkä jonkun kerran ehkä ajoitti hyppynsä liian aikaiseen, mutta pystyi silti hyppäämään renkaan läpi.

Torstai

Käytiin ihan porukalla treenaamassa kentällä. Ilma näytti pahalta, satoi ennen treenejä, mutta onneksi mentiin, koska ei satanut ollenkaan kun treenattiin. Kenttä oli myös lanattu, ja oli mukavan tasainen. Lämpöä oli ehkä 18 astetta, ihan sopiva.

Tehtiin pieni pätkä yhdestä Esa Muotkan 2-luokan radasta, ja oli se tarpeeksi haastava.

Mulla oli tavoitteena treenata kontakteja ja vähän muistutella keppejä ja maksi-korkeuksia. Korkeudet oli ekalla kerroksella 50-55 cm ja tokalla kierroksella 50-60 cm, jopa pari ekaa estettä oli 60 cm.

Pyryn kanssa treenattiin erikseen puomin juoksukontaktia, siten että boksista oli vain yläosa kontaktin ylärajalla. Menee niin kauan hyvin, kunnes tehtiin alusta ja Pyryllä oli vauhtia, ja siinä vaiheessa helposti hyppäsi yli. Ihan vikalla kierroksella helpotin siten, että otin putken pois puomin alta, ja itse aloin hetsata ennen kontaktia kontaktisanalla "pintapintapintapinta", ja Pyry pirulainenhan otti sen kontaktin joka kerta, hyvällä vauhdilla, ja pystyin juoksemaankin hyvin. Katsotaan jos tästä saataisiin jonkinlaista edistystä. Muuten kun tehtiin rata kokonaan, niin meni tosi hyvin, ja varsinkin alussa Pyryllä oli hyvin vauhtia. Tein 3-esteen päällejuoksuna ja persjättönä, ja se sopi hyvin, kun pääsin etenemään siinä hyvin. A-esteen jälkeen tein myös persjätön.

Haltin kanssa aloitettiin myös esteiden tarjoamisella, ja Halti haki aika kaukaa muurin. Sitten tehtiin myös keppejä, ja nekin Halti muisti hyvin melkein 4 viikon tauon jälkeen. Ensin puomin kontaktia erikseen, noh ainakin kerran Halti unohti pysähtyä puomin kontaktille, mutta ei ihmekään pitkän tauon jälkeen, kun tauolla ei olla juurikaan muistuteltu kontakteja. 

Sitten kokeilin ensin ohjata 2-esteen vastaanottamalla toiselta puolelta ns. pakkovalssilla, ja siitä sitten 3-esteen kautta puomille, hyvin meni, ja ohjaus putkeenkin meni hyvin, mutta ekalla kerralla meinasi mennä 6-putken sijasta takaisin kontaktille kun lähdin liian aikaiseen seuraavalle esteelle. Nää kontakti-putki-yhdistelmät on Haltille vaikeita, kun kontakti vetää niin paljon. Sain muuten sitten tässä paljon onnistumisia, mutta olisi pitänyt harjoitella putkeen lähettämistä vielä kauempaa kun kerran sitä treenattiin. Kepit ohjasin kerran huonosti osana rataa, ja meni väärästä välistä, olisi silti pitänyt tehdä 7-este takaaleikkauksena, niin kuin suunnittelin, eikä valssina. Tehtiin A-esteelle asti.

Tokalla kierroksella tehtiin alusta (myös 60 cm rimat meni aika kevyesti), mutta myös A-estettä erikseen. Mulla oli avustaja palkkaamassa ja itse naksutin, ja A-esteellä oli koko kehikko nyt pitkän tauon jälkeen. Erikseen tehtynä meni hyvin, Halti lentää hyvin A-esteen harjan yli, jolloin tulee automaattisesti hyvä osuma kontaktille. Sitten kun tehtiin muurin kautta, niin eka kerta hyppäsi yli kun oli enemmän vauhtia ja siitä tuli vahingossa palkkakin. Harjoiteltiin sitten vauhdin kanssa muurin kautta molemmin puolin, ja joka kerta tuli hyvä osuma. Tosi hienoa. 

Sitten kokeiltiin tehdä koko rata A-esteelle asti, ja A-esteen juoksun harjoittelun jälkeen Halti sitten hyppäsi myös puomin kontaktin yli. Pitää siis treenata näiden kahden (2on2off ja juoksari) erottelua, ja käskyjen erottelua. Se voisi olla hyvä idea että A-esteen käskyn antotapa olisi aivan erilainen puomista (puomi kii), että vaikka samalla tavalla kuin Pyryllä niin hetsaan siihen toistamalla "pintapintapintapinta", jos Halti alkaa hirveästi sekoittamaan A-esteen ja puomin suoritustapaa. Toki haluaisin, että koira tietää mitä tehdään milläkin esteellä itsenäisesti, eikä tarvitsisi auttaa sanoilla, joita en kuitenkaan muista radalla/kisoissa, mutta ehkä kokemuksen karttuessa voi jättää kontaktisanat poiskin.

Kun vietiin esteitä treenien jälkeen pois, alkoi satamaan, ja oli aikomus silti käydä vähän jäähdyttelemässä. No ei siitä mitään tullut kun taivas repesi 20 metrin jälkeen, ja jouduttiin juoksemaan autoon takaisin. Kotona, vaikka auto oli katoksessa, ei koirilla ollut mitään intoa tulla autosta ulos sellaisella kaatosateella.

Pyryn ilme kertoo kaiken

Vähän toivoin että Halti olisi saanut purettua energiaansa agitreeneissä, mutta silti se jaksoi häärätä vielä illalla ruoan jälkeen.

Mä tilasin uudet agilitykengät taas, tästä alkaa uusi treeni- ja kisakausi!

Vapaalla

Ollaan vietetty kesälomaa, koiratkin ovat olleet nyt 3,5 viikkoa agilitystä tauolla, ja alkaa riittää.

Halti sai uudet valjaat

Juoksuja riittää..

Tässä on ollut juoksuja jos jonkinmoisia naapurustossa. Vähän yllättäen viikko sitten sunnuntaina ja maanantaina Halti ja Pyry tulivat ihan maanisiksi ulkona, ja arvelin että joku kaupunkilainen oli tullut taas ulkoiluttamaan meidän huudeille juoksuista narttuaan. Parin päivän päästä koirat oli edelleen ihan vauhkoina, ja naapurin narttu tuli vastaan, ja pojat sekosivat aivan täysin. Olin aivan vakuuttunut, että sillä ei ole juoksuja, kun sen nyt olisin huomannut aiempina viikkoina naapurin kulmilla kyttäämisenä. Pakko oli peruuttaa takaisin tulosuuntaan, koska ohi en olisi noiden kanssa päässyt. Naapuri sitten huuteli sieltä, että joo on tällä juoksut, he olivat vain olleet matkoilla, niin sen vuoksi tuli tälleen yllättäin. Sain peruutettua meidän oman pihatien kohdalle väistämään, ja oli naapurillakin vähän pitelemistä omassa nartussaan. Keskityin lähinnä Pyryn pitelemiseen, koska Halti nyt otti kuitenkin aika hyvin kontaktia ja kuunteli vaikka olikin innostunut. Mutta sitten yhdessä sekunninosassa Halti olikin puraissut hihnansa poikki ja lähti narttua moikkaamaan, Naapuri sai pidettyä Haltia poissa ja vähän kiinni, ja itse sitten yritin tuskaisesti tulla ottamaan Halti pois nartun luota samalla pitäen hyvin innokasta Pyryä valjaista tiukasti. Sitten kun naapuri sai jatkettua matkaa, niin sain sidottua jotenkuten Haltin hihnanpuolikkaisiin ja samalla piti yrittää pitää Pyry aisoissa ettei se yritä sinkoilla nartun perään. Että sellainen juttu. Päästiin loppulenkille, ja kyllä lopulta itkunaureskelin, kuinka koominen tilanne oli, ja että Halti oikeasti TAJUSI tehdä jotain tuollaista. Tais sitten se oli vaan niin kiihdyksissään, että napsaisi vahingossa hihnan poikki sen verran kovaa..

Loppulenkki olikin erittäin vauhdikas, koska pojat tekivät erinomaista jäljestystyötä ja jäljestivät millintarkasti nartun jäljen toiseen suuntaan. Aivan mahtavaa työtä. Ja ilmeisesti täytyy olla tyytyväinen että mulla on näinkin viriilejä porokoirauroksia..joo-o.. Seuraavan kerran osaan varautua myös Haltiin.

Pyry halailee juoksuhuuruissaan pupupehmolelua..

Pyryn neuroottisuus..

Mitäs muuta, ollaan käyty mökillä muutamia kertoja, juhannuksena käytiin, ja se oli Pyryn mielestä pahin, koska siellä oli ihan järjettömästi paarmoja (Jani kävi ajamassa metsässä enduroa vanhaa enduroreittiä ja toi miljoonat paarmat mökille), ja Pyry meni niin neuroottiseksi niiden jahtaamisessa ja paniikkiin, joten ohjasin sen menemään turvaan mökkiin sisään, jossa se mielellään vietti aikaa pöydän päällä olleen jääkaapin alla. Vähän on onneton koira. Sen jälkeen Pyryn lentävien ötököiden kammo paheni, ja se ei oikein kestänyt olla paikallaan missään, missä oli ötököitä. Mehiläisten ja kimalaisten kanssa piti olla tarkkana kieltämässä, ettei se ollut napsimassa niitäkin. Nyt tilanne on taas rauhoittunut eikä Pyry ahdistu enää yhtä pahasti. Sisälle jos kärpänen pääsee, niin Pyry seuraa sitä niin kauan kuin se on elossa. Se joutuu joko Pyryn nappaamaksi tai kissojen nappaamaksi. Halti ei kovin paljoa huomannut paarmoja tai muita ötököitä. Kyllä se jotain häiritsevää paarmaa taisi napsaista, mutta muuten ei haitannut, mutta Haltilla onkin reilusti tiheämpi karvapeite, niin ei ne pääse puremaankaan.

Ollaan pystytty siis olemaan mökillä siten, että Pyrykin osaa olla rauhassa..

Haltilla häntä suorana?!

Rambo

Meillä oli muutaman päivän äidin kissa Rambo hoidossa. Koirat tykkäsivät tosi paljon, Nekku vähän sähisi välillä jos jaksoi, ja Kasper oli vähän vähemmän häiriköivä sitä kohtaan kuin aiempina vuosina Rambon vieraillessa. Yhden kerran Kasper meinasi alkaa jahtaamaan Ramboa eikä reagoinut minuun, ja heitin kynän Kasperia kohti keskeyttääkseni, niin sen jälkeen Kasper vältteli Ramboa aika hyvin ainakin silloin itse olin paikalla. Rambon lähdettyä Kasper suhtautui minuun ihan kuin vieraaseen, mutta seuraavana päivänä oli taas mun kaveri normaalisti. Halti olisi halunnut seurustella Rambon kanssa koko ajan, mutta aina meinasi tulla kynnestä, kun Halti olisi halunnut hengailla. Molemmat koirat osasivat pysyä tällä kertaa poissa tieltä kun yöllä kissat juoksivat pikkaisen.

Kasper

Kasper lähes rentona..

Nekku taiteilee "kiipeilypuussaan"

Nekku poseeraa

Nekku ja Rambo

Halti murjottaa kun ei saa olla Rambon hännän alla haistelemassa..

Tokoilua..

Ollaan pikkaisen jopa alettu treenailemaan tokojuttuja molempien kanssa. Haltin kanssa olen naksutellut (ohjatun) noutokapulan suuhun ottamista nätisti (sanomalehden osaa jo pitää nätisti suussa mälväämättä), ja ollaan tehty luoksetuloa, seuraamista, paikallamakaamista, liikkeestä maahan menoa ja kaukoja. Seuraaminen on itselle vaikeinta opettaa siten kun sen haluaisin, ja parhaiten kyllä sujuu naksuttelemalla, mutta hirveän paljoa edistystä ei olla saatu. Luoksetulo on aivan mahtava Haltilla. En oikein tiedä että haluanko harrastaa tokoa ihan kokeisiin asti, aika paljon on alkanut ahdistaa paikkamakuu, missä voi toinen koira lähteä oman koiran luokse, ja pelkään niitä tilanteita. Pyryn kanssa enemmän sen takia, ettei joku luoksetullut koira saa selkäänsä Pyryltä, mutta Haltia en haluaisi todellakaan tappeluun toisen koiran kanssa tai muutenkaan pilata sen turvallisuuden tunnetta mun kanssa.

Itse olen käynyt sukuseuran kokouksessa Puumalassa,, Tykkimäellä, Meripäivillä ja Ikaalisten Kylpylässä tässä kesän aikana, joten olen itsekin saanut vapaata aikaa koirista, mutta aina on tuntunut vähän orvolta, kun ei ole päässyt lenkille koirien kanssa jne.

Alla Puumalan nähtävyyksiä..

Ja tykkimäki väärinpäintalo, käytiin parisen kertaa.

Helsingissä, Verkkokaupan katto :D

Loviisassa oli tapahtumaa, ja muutama moottoripyörä

Paluu arkeen..

Koirat ovat saaneet olla aika lomalla, ja ollaan vaan lenkkeilty (tietty on ollut niin lämminkin että mitään ei ole oikein voinut tehdä temppuja lukuunottamatta), mutta nyt Haltilla alkaa olla kierroksia, ja vähän hormonitkin hyrrää, että se häiriköi sen verran Pyryä että kohta se saa oikeasti turpaansa Pyryltä tai mun pitää alkaa tarjoamaan aika paljon enemmän aktiviteettia, jotta Halti saa vähän purettua energiaansa. Joten tänään käytiin jo vähän aksaamassa, vaikka olikin aika lämmintä (23 astetta). Huomenna mennään lisää treenaamaan agilityä, ja ensi viikolla alkaa treenit normaalisti.

Fyssarilla

Ollaan oltu nyt kesälomalla, minä ihan töistä ja koirat agilitystä. "Onneksi" on ollut paljon lämpimiä päiviä, niin ei sitä muutenkaan lähtisi treenaamaan. Jos olisi oikein viileät ilmat, niin sitten kyllä **tuttaisi pitää taukoa.

Käytiin Kirsi Aurasella Kotkassa fyssarihoidossa. Viimeeksi käytiin hänellä marraskuussa, ja siinä välissä hieronnassa. Katsottiin molempien liikkeet ensin, ja varsinkin Pyryllä etuliikkeet oli aika suppeat ja siis johtui siitä että rintalihakset oli vähän jumissa. Haltilla oli taas aika "lentävät liikkeet", ja yritettiin saada Halti liikkumaan muuten kuin kahdella jalalla.

Pyry hoidettiin ensin, Pyryllä oli rasitusta pitkissä selkälihaksissa, ja ne saatiin hoidettua. Samoin rintalihaksissa oli jumia, ja sain kotivenyttelyohjeet rintalihaksille.

Pyry käsittelyssä

Halti oli taas hankala. Se suostui makaamaan "tokomakuuasennossa", mutta kyljelleen ei suostunut, ja välillä kun tuntui epämukavalta, niin sitä joutui käsittelemään kun se istui tai seisoi. Selässä oli pinne puristuksissa, ja se saatiin vapautettua. Ihan täysvaltaisestihan Haltia ei saatu käsiteltyä. Haltille sain saman ohjeen venytellä rintalihaksia. 

Kyselin että miten Haltia kannattaisi käyttää käsittelyssä tästä lähtien, ja fyssari oli vähän sitä mieltä että onko järkeä käyttää hirveän usein, jos se ei tykkää olla käsiteltävänä. Toisaalta voisi käydä usein, että Halti oppisi tuntemaan käsittelijän, mutta siinä vaiheessa mä olisin vararikossa. Käydään nyt sitten parin kuukauden välein hierojalla Haltin kanssa, jos vaikka Halti tottuisi ainakin häneen. Onhan se pystynyt rentoutumaan jo vähän siinä käsittelyssä. 

Pyryn kanssa käydään edelleen 4-6 kuukauden välein, koska enempää se ei tarvitse. Halti selkeästi tarvitsee vähän useammin, koska se riehuu paljon enemmän ja tekee enempi täysillä aksaa. Ehkä ajan kanssa se suostuu käsiteltäväksikin....

Halti Agirodussa

Käytiinpä heinäkuun 10. pv ensimmäistä kertaa Agirodussa Ylöjärvellä! Ihan mielenkiintoinen tapahtuma. Osallistuttiin Haltin kanssa lapinporokoirien ALO-MAKSIJOUKKUEESEEN, eli joukkueeseen, jossa sai olla  yksi kisaava, mutta muut möllitasoisia (ei kisanneet vielä). Joukkueeseen kuului lisäksi Haltin äiti Katla, Haltin sisko Hekla sekä Adoptiolapsi Venla. 

Kuvassa vasemmalta: Minä ja Halti, Robin ja Hekla, Jenni-kasvattaja ja Katla sekä Heikki ja Venla

En tiedä kuinka järkevää on viedä aivan kokematon nuori porokoirauros tuollaiseen isoon tapahtumaan, mutta ajattelin että kyllä Halti on niin tasapainoinen että ei se kovin huonosti voi mennä. Noh, vähän se sinkoili joka suuntaan koiria moikatakseen, varsinkin alussa, ja sain peukaloni siinä jossain välissä vääntymään hihnan kiristyessä sen ympäri, mutta muuten meni ihan mallikelpoisesti..

Oltiin paikan päällä kohtuullisen aikaseen, mutta ainakin ehdittiin vähän tutustua paikkaan, ja etsiä niitä vähäisiä varjoisia paikkoja. Oli aika lämmintä, ja vähän olin huolissani että miten porokoirat oikein jaksaa. Kyllä hakeuduttiin varjoon useamman kerran, vaikka Halti olikin ihan normaali innokas itsensä auringosta huolimatta. Pyry ei olisi todellakaan lähtenyt tekemään mun kanssa mitään siinä lämpötilassa. Onneksi se saikin olla Myrskylässä hoidossa, ja sai hengata pitkästä aikaa pelkästään Vertin kanssa.

Olin pelännyt ennemmin sitä, että sataa, ja nurmikenttä kastuu ja tulee liukkaaksi, no sitä ongelmaa ei ollut. Oli kyllä mielenkiintoista kisata nurmella, ja voi olla että Haltikin meni vähän varovaisemmin. Rimat oli ilmeisesti 50 cm korkeudessa, joten tosi kiva, ajatellen nuoria möllikoiria, uutta paikkaa, ja hälinää, ettei vaikeusaste ole liian suuri. Samoin radalla ei ollut muita kuin hyppyjä ja putkia, ja yksi pituus.

Vas. Äiti Katla, kesk. sisko Hekla ja oik. Halti

Halti ryömii ja liehittelee..

Meidän vuoro oli toisena joukkueena. Vähän olin epävarma että missä vaiheessa tosiaan sai lähteä, ja muistanko uusia esteitä, jos menee ohi (kuten säännöissä lukee). Me mentiin kolmantena ja ennen meidän suoritusta yritin vähän virittää Haltia ja näyttää että "hei, tuolla tehdään agilityä", mutta ei se ihan kai tajunnut.. mutta tuli ihan puhdas rata, Haltin kaarrokset putkiin meinasi olla vähän laajoja, ja videolta katsottuna jotkut hypyt oli tosi korkeita (ehkä innostuksesta). Ei menty ihan sitä normivauhtia (voi johtua jopa lämmöstäkin), mutta kovin ylpeä olen kyllä tästä suorituksesta, koska tosiaan aivan puhtaasti, eikä Halti mitenkään erityisemmin hidastellut tai keksinyt mitään muutakaan omaa, mitä porokoirat tuppaa keksimään häiriössä ja jännittäessä. Myös Katla meni aivan puhtaan radan rautaisella kokemuksella, samoin Haltin sisko ja Venla sai pari kieltoa, mutta muuten myös aivan puhtaasti. 

Tässä rata:

Ja mitä ihmeellisempi juttu tapahtui.... ME VOITETTIIN KAIKKI MUUT RODUT ALO-LUOKASSA!! AIKA MAHTAVAA!! Vaikka tää nyt olikin vain epävirallinen kisa, ja möllitasoisten voitto, niin kyllä tätä on juhlittu :) Oli kyllä mahtava aloitus, kun tosiaan ekaa kertaa oltiin Agirodussa ja Halti ekaa kertaa yleensäkään näin isossa tapahtumassa. 

Agiepiksissä!!

Torstaina käytiin agiepiksissä omassa seurassa (Agi-Kotkat) Heinlahdessa. Ilma oli vähän pahaenteinen, säätiedotus oli luvannut sadetta, mutta onneksi aika vähän satoi hetken.

Käteistä rahaa oli rajallisesti, joten ilmoitin Pyryn möllihyppärillä (motivointikisatreeniksi) ja Haltin möllihyppärille sekä kisaavien radalle. Kisaavien ratana oli Agirodun Open Class-rata (ainakin melkein). 

Pyrystä ei oikein pystynyt sanomaan, että lähteekö se radalle mun kanssa vai ei, se oli niin nenä kiinni maassa, ja jumitti useammassa kohtaa ihanissa tuoksuissa. Että jee.. Pyry oli Haltin jälkeen, ihan sen takia että Halti ei mene liian kierroksille ja Pyryllä olisi ehkä enemmän motivaatiota. Tosin voisihan sitä antaa Haltin vetää kierroksiakin aina välillä, ja katsoa miten lähtee ja pysyykö hallinnassa, ehkä on turhan matalassa vireessä muutenkin treeneissä ja kisoissa. Pitäisi sitä hetsausta vaan harrastaa..

MÖLLIHYPPÄRI

Hyppärillä vaikein kohta oli 5-6-esteen ohjaus, mitä joutui miettimään pidempäänkin.

Haltin kanssa, meni ööh..no, yritettiin kovasti mennä ainakin samaan suuntaan suurimman osan radasta. Olin päättänyt rohkeasti tehdä persjättöjä yhden kouluttajan innottamana samoin kuin Pyryllä, mutta ei se vaan mennyt ihan helposti. Persjätöissä Halti lähti aina esteen ohi, ja olisi varmasti takaaleikkauksilla mennyt paremmin. Ja pitää sitten harjoitella myös niitä persjättöjen tekemistä ja palkkaamista oikeaan käteen tulemista.

8-putken jälkeisen esteen jälkeisessä persjätössä näkyy (verrattuna Pyryn videoon), että ehdin Pyryn kanssa paljon etenemään paljon pidemmälle tekemään sen persjätön, kun Halti taas oli nopeammin selän takana, ehkä se oli se suurin ongelma, että olisi pitänyt ajoittaa aikaisemmin jotta olisin onnistunut persjätöissä.

Mutta, päästiin sijoille 50 virhepisteellä :D, pari hyllyä, kieltoa ja 5-pisteitä.

Pyry meni ihan jees vauhdilla, tosin lämpötila oli 14 astetta, joten oli enempi porokoiran ilma kuin normikesäpäivänä. Pyry oli kisan ulkopuolinen, koska oli kisaava mölliradalla, mutta taisi oikeasti voittaa radan..

KISAAVIEN RATA

Kisaavien rata oli siis se Agirodun Open Class-rata, mutta vähän erilainen se oli kuin etukäteen saatu ratapiirros. Ihan hyvä oli tämäkin. Tästä ei valitettavasti saatu videota, olis ollut kiva katsella jälkikäteen miten se oikeasti meni..

Haltilla mietin, että miten Halti osaa mennä kepeille muurin jälkeen, kun ei näe keppejä kuin vasta hypättyään muurin. Hyvin se meni, tosin kepeillä oudosti Halti ehti haistelemaan yhtä kohtaa maassa, mutta jatkoi hyvin keppejä samasta kohtaa melkein heti. Toinen kohta oli A-esteelle vienti, että kummalta puolelta ohjaan. Jos olisin ohjannut A-esteen oikealta puolelta (menosuunnasta katsoen), niin Haltilla olisi ollut myös puomin ylösmeno näköpiirissä, ja olisi ollut mahdollisuus että Halti olisi lähtenyt puomille. Ohjasin A-esteen vasemmalta puolelta, ja päällejuoksu 11-putkeen. Loppu oli aika helppoa, kun Halti kuitenkin hakee hyvin kontaktiesteille, joten pystyi ottamaan aina välietapeiksi kontaktiesteet. Puomille olisin voinut käskeä ennen estettä, nyt muistin vasta puolessa välissä estettä sanoa sen "kii".

Parissa kohtaa jäin vähän liikaa ihailemaan Haltin menoa. Keppien jälkeisen esteen jälkeen jäin ihailemaan hienoa irtoamista, että meinasin unohtaa mennä tekemään valssin 7-esteelle. Samoin 11-esteelle tosi hyvän irtoamisen jälkeen meinasin taas jäädä ihailemaan, kunnes muistin taas liikkua eteenpäin. Jos olisin liikkunut määrätietoisemmin, niin varmaan olisi ollut parempi ratakin.

Hyvä rata se silti oli, nimittäin voitettiin kisaavien rata maksi-luokassa! Aika mahtavaa! Palkinnoiksi tuli yhteensä pari karkkipussia ja pari puruluuta, jotka koirat pääsivät kotona jakamaan, JES!!

Maanantain agitreenit

Maanantai satoi koko päivä, joten mentiin hallille treenaamaan, ja vaihteeksi oli sitten 13 astetta lämmintä, eli sunnuntaina oli 2 kertaa lämpimämpää kuin maanantaina. Molemmat porokoirat oli ihan haltioissaan kun pääsivät hallille, ja vielä oli viileää. Halti oli ihan kierroksilla autossa, ja hihkui siellä ihan innoissaan. Olin ajatellut että täytyy varmaan vähän hetsata parille esteelle nyt ton lauantaisen lämpimän treenin jälkeen, mutta se meni niin kierroksilla, että se veti esteitä yksinään heti vapaaksi päästyään hallissa. Uutta rengastakin veti edestakaisin, ja kun piti siirtää sitä, niin piti varoa ettei yksi pieni koira mennyt rengasta siinä samassa. Rimat oli 55 cm, ja ihan hyvä olikin.

Koko rata meni hienosti. Alussa ekan esteen taakse piti jättää tarpeeksi kauas, ja vähän vinoon silleen, ettei nähnyt suoraan puomia. Jos jätin tosi lähelle estettä ja lähelle siivekettä, niin Halti lähti puomille. Pystyin kyllä sitten kauempaa putken puolesta välistä oikealta puolelta kutsumaan, kunhan selkä oli aluksi putkeen/puomiin päin, ja kun Halti ohitti puomin pään, niin pakkovalssilla/persjätöllä ohjasin putkeen ja ehdin seuraavallekin esteelle. 

Kerran Halti meinasi karata ennen aikojaan keinulle, koska oltiin aluksi otettu muutama toisto Haltille uudella keinulla, kuten myös renkaalla. Puomi oli joka kerta ihan älyttömän nopea, varmaan johtuu siitä, että perjantaina hetsasin puomille. Tätä pitäisi muistaa tehdäkin enemmän. Rengas meni joka kerta hyvin, ja olinkin joka kerta reilusti edellä, enkä jäänyt varmistelemaan rengasta. 9-10-esteiden välille olin suunnitellut valssin, mutta siihen en vaan ehtinyt. Ekalla kertaa Haltin kanssa tehtiin takaaleikkaus, ja itse kyllä pystyin takaaleikkauksessa juoksemaan hidastelematta, ja Halti kääntyi hienosti. Seuraavan kerran yritin taas ehtiä valssiin, mutta siitä tulikin persjättö, koska sen ehti nopeasti tekemään, ja onneksi Halti kääntyy helposti. Keinu meni upeasti, ja kepit meni ihan järkyn nopeasti, meniköhän edes kolmea sekuntia. Vauhti oli päällä!

Pyry oli kanssa ihan liekeissä! Sillä oli sen verran vauhtia että vähän yllätyin, ja meinas mun persjättö olla siinä 9-10 esteen välissä aina vähän myöhässä, mutta sain senkin tehtyä ajoissa jo edellisellä esteellä aloittaen. Ennen puomia ja puomin jälkeen hyppyesteillä Pyryn vauhdin takia kaarrokset oli aika isot, ja olisi pitänyt muistaa tehdä vastakäännöksiä, sain aikaiseksi vain rytmityksellä peruskäännöksiä. Pyryn kanssa tehtiin vielä namialustalla vauhtisuoraa putkien kautta, ja silleen että Pyryn rakas rengas oli matkan varrella.

Treenien loputtua käytiin vielä Haltin kanssa treenaamassa pussia, siten että oli hyppy  - pussi. Eka ehti jo ilman vauhtia käydä pussin itsekseen, ja sitten vauhdin kanssa ja palkka lensi aina reilusti eteen. Tosi hyvä. Kaikkein parasta oli näissä treeneissä että kouluttajan koira treenasi samassa (melko pienessä) hallissa keppejä ja putkia ja muutamien metrien päässä, ja se ei häirinnyt ollenkaan Haltia, eikä Haltia kiinnostanut ollenkaan lähteä katsomaan pientä shelttityttöä. Haltia kiinnosti vaan nakit J Tuli molemmille hyvää häiriötreeniä, kun Halti teki keinua, kun toinen koira tuli vastaan kepeillä, ja tehtiin myös puomiakin yms, eikä huomio herpaantunut kertaakaan. Kyl toi Halti on vaan helppo omalla tavallaan!

Lauantain Sanna H:n agitreenit

Olin ilmoittautunut Haltin kanssa agitreeneihin viime lauantaille, ja sää näytti hyvältä, perjantainakin oli pilvistä ja 20 astetta lämmintä, joten molemmilla koirilla oli vauhtia ihan hyvin. Lauantaina olikin sitten 26 astetta lämmintä. Lähtiessä en huomannut että oli noin paljon lämmintä, olin vain katsellut ennusteita että Heinlahteen oli ennustettu vain 22 astetta, ei paha. Olisi pitänyt kyllä perua paikan päällä oma osallistuminen, ja osallistua vain radan rakentamiseen (ei ollut montaa ihmistä rakentamassa rataa kuitenkaan).

Pitihän se sitten kokeilla että miten Halti menee, ja olihan se hyvä kokeilla, niin tietää sitten, jos jostain syystä on pakko lämpimällä säällä treenata, mutta ihan jo maalaisjärjellä ei tuollaisessa lämmössä harrasteta millään koiralla kiihdytyslajeja. Vähän jäi huonon omistajan fiilis treenien jälkeen. Mutta tästä sitten opin olemaan tiukempi omissa kriteereissä!

Ekalla kierroksella Halti lähti aika hitaasti, ihan normiporokoiran vauhtia siis, mutta Haltin vauhdiksi aika hidas, ja mun ohjaukset meni ihan uusiksi, koska eihän sillä ollut vauhtia takaaleikkauksiinkaan, joten alettiin käyttää japanilaista (5-este), persjättöjä (10-11) ja edestä ohjausta että pääsin juoksemaan kovempaa. Ekalla kierroksella oli rimat 45 cm, mutta tokalla kierroksella rimat jätettiin 35 cm korkeudelle, ja se oli ihan riittävä. 

Tokalla kierroksella olikin paremmin vauhtia kun olin saanut Haltin vihdoin juomaan tauolla vähäsen, sain viilennettyä sitä viilennysalustalla, lisää kastelemalla päältä ja alta, ja pitämässä varjossa.    Tokalla kierroksella tosin jätettiin kepit pois, ja tehtiin pituudelta suoraan 14-esteestä eteenpäin.

Ohjaukset tein melkein persjätöillä, ja toimi hyvin, nyt kun Haltilla oli vähemmän vauhtia. Vähän se alkoi jo irtoilemaan pidemmille kaarroksille mun selän takaa tosin. Viimeinen este oli keinu, joten Halti pääsi palkkaantumaan sitten lopuksi keinun suorittamisella ja sen kontaktin ottamisella.

Paras kommentti oli, että ”tee tohon 17-esteelle sylkkäri kun se toimii niin hyvin teillä, ja pääset hyvin liikkumaan siitä”. Missä vaiheessa sylkkäristä on tullut toimiva ohjausvalinta meille??!! Ei se mitään, toimihan se Haltilla hyvin. Ja olihan tämä sama kouluttaja nähnyt että joskus ollaan vahingossa tehty johonkin kohtaan sylkkäri (Pyryn kanssa sylkkäri on edelleen tosi vaivaannuttava).

Ohjeeksi sain ohjata enemmän edestä, siten että pääsen juoksemaan kovempaa (persjätöillä), ja Haltilla tulee myös vauhtia lisää, kun sen ei tarvitse ajatella yhtään enempää vaan saa vaan juosta. Takaaleikkauksissa mä tuppaan pysähtelemään joten jos takaaleikkauksia teen, niin pitää pystyä liikkumaan eteenpäin, ja koiran irrota eteenpäin. No tällä kertaa tosiaan takaaleikkaukset eivät onnistuneet, kun vauhtia ei ollut, mutta kyllä mä tuppaan muutenkin hidastelemaan takaaleikkauksissa aina välillä, kun joudun itse miettimään ohjausta.

Lopulliset ohjaukset

• 3-4-esteiden välille tiukempi valssi ja ajoissa ennen kuin koira hyppää 3-esteen
•  4-esteelle ajoissa lähetys takaakiertoon, ja siitä kuljetus japanilaiseen 5-esteen taakse (pitää vaan liikkua rivakasti)
• 10-11- esteiden välille tehtiin valssi tai persjättö, alun perin olisin ohjannut toiselta puolelta, ja vain takaaleikkauksen putkelle, mutta tällä tavalla tuli turhan pitkä kaarros Haltille edellisillä esteillä
• 14-esteelle valssi ja keppien jälkeen persjättö (toimi tosi hyvin)
•  17-esteelle piti tehdä se sylkkäri, jolla pääsin hyvin liikkeelle, ja Halti teki tosi hyvin sen.

·      

Perjantain omatoimitreenit

Käytiin omatoimitreeneissä Loviisassa, ja testattiin SM-kisojen maksien joukkuerataa. Ekat esteet ja vikat esteet oli jotenkin eri tavalla mun mielestä kisoissa, kuin me ne rakennettiin, mutta, sinne päin. Se oli kyllä kiva rata! Rimat oli 45-60 cm. 17-esteellä oli 60 cm.

Oli 20 astetta lämmintä ja aurinko ei paistanut, ja Pyryllähän oli melkein vauhtia. Tehtiin kerralla nollana rata, ja tosi hyvällä vauhdilla, eikä tökkinyt missään (paitsi kepeillä Pyry nappasi kesken kaiken jonkun hyttysen, mutta pystyi jatkamaan heti keppejä sen jälkeen). HARMI kun en ehtinyt saamaan Pyryn radasta videota, se oli niin ehjä ja onnistunut. Olen muutenkin jo oppinut valitsemaan vähän eri ohjaustapoja Haltille ja Pyrylle, ja ei tee tiukkaa enää juosta molempien kanssa.

Pyrylle tehtiin toisella kierroksella eteen palkkausta ja suoraa pätkää vaan, oli kyllä ihan hyvä, kun aurinko alkoi paistamaan, eikä Pyry olisi sen enempää jaksanut kauaa tehdä.

Tajusin typerän jutun tänään. Sen sijaan että  hetsaisin Haltia ja innostaisin, niin jostain syystä rauhoitan sitä aika paljon. Mitä ihmettä??!! Minä joka tiedän että porokoira kannattaa hetsata ja motivoida reilusti. Tähän pitää tehdä muutos A.S.A.P!

Haltin kanssa aluksi tein puomilta eteenpäin, koska tuo alku oli vaikeampi. Kepeille Halti meni aika hyvin, tosin huomaa että se tekee pienen vekkauksen ennen keppejä kun käsky ei tule tarpeeksi ajoissa, ekalla kerralla lisäksi kepeiltä jätti yhden väliin.

Vaikein kohta oli 13-este. Pyryn kanssa meni ihan hyvin, mutta Haltille mun ohjaus meni liikaa takaisin esteen suuntaan, ja joka kerta Halti hyppäsi takaisinpäin saman hypyn. Onneksi sain videolle, ja pääsin näkemään mitä tein väärin. Kumartelin liikaa, ja linja oli esteen suuntaisesti eteenpäin, kun olisi pitänyt olla enemmän putken toisen pään suuntaisesti. Muuten ihan jees.

Mun hovikuvaaja kuvasi samalla kuin nosti rimaa.. joo-o..

Ja onnistunut este 17, tosin Halti alkoi olla jo vähän väsy..

Treenattiin jonkin verran erikseen puomia, siten että palkka oli edessä jotta sain vauhtia puomille enemmän. Lisäksi treenattiin A-esteen juoksukontaktia, tosin kehikon yläosan kiinnittäminen oli haasteellista, ja se ei meinannut pysyä paikallaan. Pari kertaa kovemmassa vauhdissa Halti pääsi hyppäämään innoissaan kontaktin yli, mutta saatiin sitten hyviä osumia, jos en itse rynninyt eteenpäin liikaa. Pitää vaan päästä treenaamaan A-estettä radalla jotta päästään pikkuhiljaa tekemään myös vauhdilla. Unohdin naksuttimen, joten oikein merkkaaminen oli vaikeampaa.

Maanantain agitreenit; irtoamista

Olin toivonut tälle kesälle 1-2 lk tasoista ratatreeniä, sopii Pyrylle ja Haltille erityisesti että saadaan tuntumaan oman tasoisiin ratoihin. Noh, maanantaina satoi sitten ensin Loviisassa kaatamalla ennen lähtöä treeneihin, ja mietin kyllä pidemmänkin hetken että kannattaako lähteä treeneihin. Lähdin kuitenkin, ja ei ollut edes paha ilma Heinlahdessa, ihan vähän vaan sateli. Ei kuitenkaan otettu kontakteja esiin, kun ei tiennyt minkälainen rankkasade olisi tullut ja ilman tuota sadetta oltaisiinkin tehty kunnon rata.

Ei se mitään, tää oli tosi hyvä treeni jo sellaisenaan. Haltin kanssa treenasin lähtöön jäämistä juoksemalla lähettämispaikalle putken viereen, ja ekalla kerralla varasti, tokalla kerralla takapuoli nousi vähän. 5-7 esteillä harjoiteltiin irtoamista edelle, ja palkka lensi 7-esteen jälkeen. Sitten tehtiin 14-esteelle asti (14-esteen jälkeen lensi palkka), ja 7-esteen käännös peruskäännöksellä ja rytmittämisellä, ja nätisti ja tiukasti se pelkällä rytmityksellä kääntyy. Tosi kiva treeni, ja vauhtia oli. Rimat oli 45-55 cm ja 2-este oli 60 cm. Kuulemma Halti hyppäsi todella tasapainoisesti ja helponnäköisesti sen 60 cm esteenkin joka kerta, ja kuulemma on hyvä hyppytekniikka. Katsotaan vielä sitä sitten elokuussa, kun käydään hyppytekniikkakoulutuksessa erikseen.

Pyryn kanssa tehtiin myös irtoamista eteen, ja hypyt oli 45 cm edellisen koulutettavan jäljiltä. Pyry jotenkin vaikutti vähän yllättyneeltä 45 cm rimoista, ja kyllä se näytti että se ei hyppää juuri ollenkaan, kun ne olivat niin matalat.

Molempien kanssa tein myös poispäinkäännöstreeniä takaaleikkaamalla siten, että juoksin 5-7 esteiden oikealla puolella ja 6-7 esteiden välillä takaaleikkauksella poispäin käänsin 8-esteelle. Haltilta se luonnistui tosi hyvin, ja Pyry kääntyi sillä vähän kökömmin, mutta kääntyi lopulta.

Tosi kiva treeni, pitäisi tehdä just tällaista helppoa treeniä paljon enemmän ja pääsin treenaamaankin eri juttuja.

Halti ja minä nähdään sitten parin viikon päästä 10.7.2016 Ylöjärvellä Agirodussa! Mennään ALO-joukkueena viestiin, jossa nähdään ainakin lauma Haltin siskoja ja ehkä äiti, riippuen sen juoksuista. Vähän ahdistaa kun se on iso tapahtuma, mutta sitä ennen käydään vielä ainakin yksissä epiksissä harjoittelemassa kisatunnelmaa ja uskon että Haltin hermorakenne kestää hyvin tuollaisen tapahtuman ja Halti kestää mahdollista lämpöäkin aika hyvin (tosin viime viikosta lähtien on oppinut menemään jopa varjoon lämpimillä ilmoilla).

Minäkin sain koulutukseni loppuun (lähinnä viimeiset oppimispäiväkirjat dokumentin muotoon) ja Agilityliitosta tuli tällä viikolla postissa Agilityn koulutusohjaajan kortti :) Koulutuksen ensimmäisen osan aloitin jo viime vuoden lokakuussa, toinen osa oli tammikuussa, ja siinä välissä ja jälkeen käyty kouluttelemassa ja suunnittelemassa ratoja oppimispäiväkirjaa varten. Lokakuusta maaliskuuhun koulutin siinä sivussa alkeisryhmää Agi-Kotkissa muutaman muun kanssa, mutta koulutusohjaajakurssin kävin Loviisan Seudun Koirat ry:n riveissä, ja samalla siis koulutin LSK:lla talvella ja keväällä. Nyt sitten toukokuusta lähtien olen kouluttanut LSK:ssa viikkoryhmää, ja katsotaan miten jatkuu syksyllä. Kyllä siitä kouluttamisesta paljon vaan oppii mikä tapa sopii kenellekin, ja miten saadaan onnistumisia. Tämän vuoksi tykkään kisoissakin katsoa radoilla muiden suorituksia, jotta opin mitkä ohjaukset toimii, ja mitkä ei toimi, ja millaista esteosaamista pitäisi seuraavaksi treenata. Tieto lisää tuskaa. Sitä vähemmän sitä osaa, mitä enemmän tietää.