keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Elämää porokoiran kanssa..



Jep. Joo. Olipa taas eilinen.

Elämä porokoiran kanssa on vaihtelevaa, ei koskaan ole samanlaista päivää, eikä koskaan samanlaista koiraa. Porokoira kun on itsenäinen eläin, niin joku päivä voi olla että "työnteko" ei kiinnosta pätkääkään. Ja siihen liitettynä porokoiran kaunis vinkuääni tai haukkuminen, niin johan elämä näyttää aurinkoiselta. NOT!

Porokoirat siis ovat aika tunnetusti hyvin itsenäisiä, varsinkin palveluskoiratyyppisiin koiriin verrattuna (saksanpaimenkoira, belgi), ja niillä on oma tahto ja oma ajatus miten asioiden pitää niiden mielestä kulkea. Jos joku asia ei miellytä niin yleensä muu maailma saa siitä kuulla (porokoiran ääni ei yleensä ole hirveän miellyttävä, mutta poroihin se ilmeisesti juuri sen takia tepsiikin). On siinä hyviä puolia että ovat jokseenkin itsenäisiä; pystyväthän ainakin irtaantumaan helposti omistajastaan tarvittaessa ja esimerkiksi haku/jälkihommissa siitä on apuakin. Ja tietty poronpaimennustyössä. Siinähän pitää voida irtautua kilometrienkin päähän ja tekemään itsenäisiä päätöksiä. Ja siitä älykkyydestä (itse ajattelusta) on myös hyötyä, koska jotain asiaa ei tarvitse jankata miljoonaa kertaa. Mutta motivaation kanssa saa tehdä todella usein töitä, että saat porokoiran puolellesi, ja tekemään sinun kanssa töitä, tai yleensä mitään, varsinkin jos se ei ole sillä tuulella.

Mutta kun koirasi on tylsistynyt, harmistunut, levoton (jollain PRKLEEN NARTULLA on JUOKSUT) yms, ja pitäisi treenata täysin vieraan treeniryhmän kanssa, niin sehän on mukavaa, aivan täysin kaikille. Kuuluu ulinat, vinkunat, yninät, vihellykset sekä onneton piipitys jatkuvasti. Jos kiellät voimakkaasti tai usein, koira kieltäytyy tekemästä sinun kanssa mitään tai komentaa sinua vastaan (ja vinkuminen jatkuu hetken kuluttua viimeistään).

 Jos keksit tekemistä sille, se vinkuminen/haukkuminen jatkuu siitä huolimatta ja todennäköisesti vain vahvistat sitä. Tai saattaapi koira olla jopa hiljaa sen hetken kun jotain tehdään, mutta meteli jatkuu sen jälkeen. Mutta yleensä kun koira on siinä mielentilassa, niin silloin sitä ei kiinnosta minkään tekeminen hirveän kauaa, ja motivoiminen pelkkään sivulletuloon voi olla puolen tunnin työn takana (ai miten niin kokemusta on...).

Tai vaihtoehtoisesti voit olla täysin huomioimatta älämölöä (olla tekemättä mitään) ja odottaa että se rauhoittuu ja lopettaa (ns. rauhoittumisharjoitus), mutta on todella suuri todennäköisyys, että se yksinään jatkaa sitä meteliä, ja ehkä nyt saattaisi lopettaa tunnin parin päästä, meteli vain kovenee, mutta joka tapauksessa todennäköisesti sillä ei ole mitään vaikutusta koiraasi. Ainoa vaikutus on muiden ja oman pinnan kiristyminen ja haave mustista rukkasista.

No. Paras ratkaisu tähän on, yksinkertaisesti, älä treenaa koiran kanssa mitään kun se on tuossa mielentilassa. Mene kotiin ja yritä huomenna. Paha vaan kun kurssista on maksettu ja paikanpäällä pitäisi ollakin..

Okei. Nyt siihen kurssin antiin. Kuten ylempää saattaa arvata, niin ei ollut helpot treenit eilen. Pyry oli todella levoton, ja olen miettinyt muutaman syyn siihen, mitään varmuutta ei kuitenkaan ole.

  • jollain nartulla on juoksut (ollut hallissa tai hallin ulkopuolella)
  • kello oli yli 20.00 ja se tarkoittaa, että Pyryn pitäisi saada iltaruokansa, ja päästä nukkumaan
  • liikaa ohjelmaa ollut viime päivinä (la ja su treenit kyseisessä hallissa)
  • treeniporukassa ollut haastava/provosoiva snautseri sai Pyryn levottomaksi
  • uusia koiria treenaamassa
  • liian vähän tekemistä ja liikaa odottamista
Well, you never know.

No pitkän motivointileikin (ja yritin jopa motivoida leikkiin) jälkeen sain jonkinlaisen sivulletulon, ja sit päästiin treenaamaan seuraamistakin. Sain jonkin verran neuvoja mitä pitäisi kotona harjoitella. 

  • Kontaktitehotreeni
- Pyryn perusasento ja seuraamispaikka ovat hyvät, ja Pyry kuulemma hyvin tietää tekniikan. Nyt pitäisi kuitenkin tehdä tehotreeni kontaktille, että saadaan kontaktia paremmaksi seuraamisessa. Pyryhän perusasennossa katsoo, liikkeestä tippuu kontakti alussa, ja hetken päästä se tulee takaisin. Nyt pitäisi treenata sitten hyvin lyhyillä seuraamisilla että se kontakti ei tipu hetkeksikään seuraamisessa. 

  • Oikealle kääntymisen treenaaminen
Pyry saattaa joskus jätättää oikealle kääntymisessä, ja siihen sain neuvoksi että nami kädessä kiihdytän oikealle kääntyessä ja se saa namin heti kiihdytyksen alussa

  • Perusasento takaakiertäen
Pyry kiertää lähinnä takakautta, ja joskus (varsinkin eilen treeneissä kun motivaatio oli nollissa) Pyry jättäytyy vähän taakse, eli ei ihan oikealle perusasentopaikalle. Tähän sain neuvoksi, että kun se tekee sitä, niin jonkin aikaa pitäisi tehdä siten, että kun Pyry on tulossa sivulle, niin astun askeleen eteenpäin, jotta se osaa tulla itsekin eteenpäin heti takaa tullessaan. Pitää tesmata. Olen myös opettanut etukautta viereen tulemista, mutta se toimii vielä käsiavulla.

Tässä nuo. Niitä treenataan, muuten onkin hyvällä mallilla osaaminen. Tehtiin lopuksi jälleen luoksepäästävyys, ja nyt meni todella hienosti (kaksi kertaa tehtiin). 

Huomenna onkin lappalaiskoiratreenit Kotkassa, ja tiedetäämpä mikä on teema siellä, taitaa olla juurikin nämä mitä eilen saatiin ohjeeksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti