ETSIJÄKOIRATREENIT
Pyry taas pääsi viime viikon lauantaina pitkästä aikaa etsijäkoiratreeneihin. Otettiin helppo parin kulman jälki, koska ei olla tänä vuonna päästy ollenkaan treenaamaan. Siis etsijäkoiraringin jokaiseen treeniin otetaan rajallinen määrä porukkaa, ja jos et ole ehtinyt käydä tarpeeksi usein katsomassa uusia treenejä treenikalenterista, niin ne kaikki on täynnä. Ja pari sellaista on ollut, jolloin on itsellä ollut peruuttamatonta menoa toisaalle. Vähän harmillista tää etsijäkoiraharrastaminen. Helpompaa olisi, jos olisi joku tietty päivä treeniryhmille, ja voisi olla aina suunnitelmallisesti paikalla oikeaan aikaan.
Kouluttajan mukaan Pyry meni hyvin jäljen. Mun mielestä se näytti ihan tavalliselta päiväkävelyltä, yhtä paljon se jäljestää normilenkeilläkin. Ekassa kulmassa meni ohi, mutta korjasi nopeasti, mutta jäi kulmassa vähän kyselemään taas lupaa jatkaa. Jossain kulmassa odotteli väärä koira, joten jouduttiin toteamaan että jatketaan vaan jäljestystä. Matkan varrella käytiin myös hinkumaan oravan perään, jossa todettiin että täytyy vaan "taluttaa" Pyry ohi, että saadaan sen ajatukset oikeaan asiaan. Loppuvaiheessa Pyry kiersi hieman suorempaa reittiä, kuin mitä jälki oli mennyt. Ihan pätevästi kuitenkin. Itse pitää muistaa nyt vaan antaa Pyrylle enemmän liekaa tehdä töitä jos se myös antaisi sille vapauden jatkaa kulmissa paremmin. Ilmaisu oli todella hyvä. Muuten sitten saatiin taas käydä kävelemässä oma päiväkävely ja piilottelin odotellessa Pyrylle nameja lumikasaan, kun odoteltiin meitä etsivää koiraa maaliin.
AGIKISAT
Sunnuntaina Pyryn kanssa käytiin agikisoissa Kouvolassa. 3-luokassa makseissa oli vaan 20 koirakkoa. Aika hienoa, varsinkin kun edellisissä kisoissa Sipoossa oli 70 koirakkoa.
Tuomarina Johanna Nyberg, rimat 60 cm makseissa. Ekan agiradan etenemä oli 3,60 m/s ja hyppärin etenemä 3,90 m/s.
Vasta edellisenä iltana tajusin, että kisathan on kasvihuoneella, ja jos aurinko paistaa niin siellähän voi tulla tälleen maaliskuussa hyvin kuuma. Lauantaina kisoissa kuulemma sai mennä teepaita päällä. Että jee. No onneksi oli puolipilvistä, mutta lämmin siellä hallissa oli. Pyryn kanssa olin aika viime tinkaan asti ulkona, ja edellisen koirakon lähtövuorolla mentiin vasta sisälle. Pyry kyllä tuntui vähän tahmealta varsinkin ekalla radalla, ja tokalla radalla vähän tsemppasi, mutta ei menty sillä vauhdilla millä se välillä on rallittanut.
Eka rata, agilityrata (radan numeroin vähän väärin, 2-esteeltä mentiin jo 4-esteelle, muuten oikea järjestys):
Päätin tehdä alun sokkareilla, mutta sitten radalla huomasin että olipas huonoja valintoja. Ihan oikein mentiin rataa, mutta huomasin että Pyryn linjat oli tosi huonot seuraavalle esteelle. Ainakin alussa 2-esteeltä 4-esteelle olisi pitänyt tehdä valssi ja varmaan ennen A-estettäkin. Renkaalla Pyryllä tuli lisää vauhtia ja hyppäsi kontaktin yli (no ei ne kontaktit olleet kisakunnossakaan) ja siitä hämmentyneenä ohjasin huonosti kepeille, ja siitä meni sitten vähän ohi. Keppien jälkeen ohjaus seuraavalle esteelle oli tosi kökkö ja sitten ennen 20-estettä aloin jo vetämään putkelle, ja Pyry tulikin 20-esteen ohi, jatkettiin siitä sitten HYLlynä loppuun ihan nätisti.
Hyppyrata
Hyppyrata oli tosi juostava ja kiva. Meidän turmioksi kävi (kuten monella muullakin) keppien edessä ollut putki, jonne Pyrykin ampaisi sen sijaan, että olisi tullut 6-esteelle. Tässä huomasi muutenkin meidän puutteet, koska tässä olisi hyötynyt vahvasta keppiosaamisesta, kun olisi voinut mennä vastaanottamaan 6-esteen taakse koiraa selkä putkea päin. HYLystä huolimatta jatkettiin ihan mukavasti ja sitten sama virhe kuin edellisellä radalla, Pyry tuli 19-esteen ohi kun lähdin vetämään sitä liian aikaiseen putkeen. Että se siitä.
Nykyään kolmosluokassa kisaavana ongelmaksi meinaa tulla juoksuiset nartut. Vaikka radalle mennessä Pyry on aika hyvin menossa mukana, niin odotellessa täytyy pitää Pyry tosi tiukassa hallinnassa, koska juoksunartun äkätessään alkaa helposti kiljumaan, tai vähintään sinkoilemaan ympäriinsä, ja vastaavasti ulkona lämmittely- ja jäähdyttelylenkeillä jumittaa vaan pissoissa. Sitten se ikävämpi puoli noissa juoksunartuissa on se, että Pyrystä tulee aggressiivisempi muita uroksia kohtaan. Eli kun se alkaa sinkoilemaan narttujen perään etsien sitä juoksunarttua, niin samalla alkaa rähiseminen muille uroksille. Josta syystä Pyry on pidettävä tosi hallinnassa. Leikkaaminen voisi olla ratkaisu, jos se ei sitten vie sitä moottoria kokonaan tekemisestä. Ja toinen huono puoli leikkauttamisessa on lihasten katoaminen testosteronin myötä. Mutta, toisaalta tällä menolla joko joutuu lopettamaan kisaamisen, siirtymään takaisin 2-luokkaan ikuisiksi ajoiksi tai leikkauttaa Pyry. Kyllähän se leikkauttaminen helpottaisi täällä kotonakin elämää kun naapurissa on juoksut. Nyt on ollut tosi kiva pari kuukautta kun ei ole ollut juurikaan juoksuja sekoittamassa elämää.
x
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti