Talvi tuli!

Oltiin 24.-25.11. pikkujouluja viettämässä laivalla, ja Pyry pääsi hoitoon Vertin luo Myrskylään. Kuulemma oli mennyt ihan hyvin. Kuulemma Pyry kuuntelee paremmin muita kun mä en oo paikalla. Ollaan huomattu että Pyry kuuntelee huonosti Janinkin käskyjä, jos mä oon paikalla, koska se odottaa että ne käskyt pitää tulla minulta. Jos en ole paikalla, niin sitten voidaan kuunnella sitä seuraavaksi korkeinta tahoa :P

24.11. ennen pikkujouluja lauantaina käytiin vielä pikaisesti Loviisan koirien yhteislenkillä, ja lopuksi käytiin glögillä Tuhannen Tuskan kahvilassa, ja Pyrykin sai pikkujoululahjan! Pyry myös sai uuden kaverinkin sekaroituisesta narttukoirasta, jonka kanssa pääsi vähän leikkimäänkin.

Marraskuun lopulla käytiin vielä Kotkassa lappalaiskoiratreeneissä samalla porukalla. Tehtiin mm. luoksepäästävyyttä, toisten koirakoiden ohi pujottelua kontaktissa, paikallaanmakuuta ja luoksetuloa sivulle. Lopuksi tehtiin pieni yhteislenkki.

Luoksepäästävyydessä olis hyvä päästä treenaamaan enemmän, kyllä se Pyry istuu jos sitä oikein harjoittelee, mutta muuten se aina meinaa nousta seisomaan juuri kun ihminen tulee tervehtimään. Pujottelu meni myös aika hyvin (tällä kertaa palkka taskussa), ainoastaan yhden koiran kohdalla herpaantui, mutta sain kontaktin takaisin. Ihan siistiä. Paikallaanmakuussa Pyry on edelleen PRO, ihan sama mitä ympärillä tapahtuu, Pyry pysyy paikallaan. Luoksetulokin meni yllättävän hyvin, vaikka just sillä hetkellä tuli jotain lapsia iso määrä sivulta ohi. Pyry kun tulee luokse takaa kiertäen, niin meni ehkä vähän liian pitkäksi kaarto, mutta muuten hienosti. Moni on ehdottanut, että opettaisin edestä sivulle menon, mutta Pyry vaan menee paljon paremmin suoraan asentoon takaa kaartaessa, edestä tullessa saisi tehdä enemmän töitä että se menisi suoraan, eikä vinottain mun viereen. Hyviä on nuo treenit, varsinkin kun nyt ei oikein muuten ole ollut tokoilua.

Yhteislenkillä Pyryä ei voinut ohitettavat tai muutkaan koirat kiinnostaa kun oli niin jännät hajut, ja itse olin jo sen verran treenistä väsynyt, että oli ihan hyvä ettei tarvinut olla skarppina. Paitsi sitten ihan viimeisillä metreillä Pyry nosti pään ylös hajujen maailmasta just kun kultainennoutaja meni ohi, ja sille piti ihan rähähtää. Pyry pääsi tapaamaan myös samalla 12vk lapinkoiranpentua, joka oli vähän liian innokas, ja Pyry joutui vähän murahtamaan pennulle, kun se meni härkkimisessään liian pitkälle. Samoin Pyry pääsi treeneissä olleen 5,5-kk Suku lapinkoiran kanssa taas tutustumaan treenien jälkeen. Pyry tykkää niiiin pennuista.

Sitten joulukuun puolella olikin jo lunta:

Nekun tassut jäätyy!

Joulukuussa nyt ei ole ihmeempiä tapahtunut, ollaan käyty pariin otteeseen Myrskylässä, ja viime sunnuntaina käytiin Kotkan Kivan viimeisellä treenikerralla tänä vuonna, tai se oli yhteislenkki. Lenkki meni ihan hyvin, ja Pyry sieti edessä ja takana hyvin muita uroksia, jopa melkein haisteluetäisyydellä, mutta sitten loppulenkistä taas... no edessä oleva vähän epävarma bordercollienarttu rähisi muutamaan otteeseen sen edessä olevalle toiselle nartulle, ja Pyry meinasi aina vähän kiihtyä siitä. Ja sitten kun bordercollie taas rähisi ja Pyry näki vastaantulevan koiran, jolle Pyry päätteli collien rähisevän, niin Pyryhän päätti puolustaa koko laumaa tältä häiriköltä. En millään saanut sitä rauhoittumaan, ja lopulta käveltiin vähän matkaa ohitettavan koiran edellä, ja sitten yritettiin uudelleen. Vähän sieltä tuli silti rähinää, mutta vaikka muu osasto oli jo pitkällä kaukana kun me saatiin ohitettua toinen koira, niin aika hienosti Pyry käveli mun kanssa, eikä alkanut hinkumaan muun lauman pariin. Jotain edistystä.

Tiistaina käytiin Askolassa katsomassa Jästiä, ja kavereitahan vielä ollaan. Kyllä yhdessä vaan on niiiiin kivaa (ja kiihtyvää). Saatiin aika hallitusti heidän tapaamisensakin järjestettyä, kun menin itse takapihan kautta Pyryn kanssa, ja Jästi pääsi takapihalle takakautta, niin ei ollut turhaa odottelua missä olisivat alkaneet huutamaan.

Normikaupunkilenkkeilyt on olleet aika vähissä, ja tällä viikolla käytiin kerran. Sekään ei mennyt mitenkään mahtavasti. Kyllähän Pyry meni rähisemättä muitten ohi, mutta yhden kohdalla tuli murinaa, ja muiden kohdalla piti joka tapauksessa jäykistellä häntä ja pää pystyssä valmiina siis hoitamaan homman. Tää on mennyt paremminkin, mutta nyt on tullut takapakkia. Ja tämä takapakki johtuu ihan täysin minusta, kun mulla on ollut pinna kireenä työpaikan vuoksi, ja sitten tietenkin Pyry on myös "kireenä", ja pyrkii hoitamaan mun puolesta hommat, kun mä en selkeesti pysty sen mielestä. No eiköhän tilanne rauhoitu, kun pääsen ennen joulua päättämään työsuhteeni, ja saan itseni taas normaalin rauhalliseksi. Pitää vaan tässä ottaa taas enemmän etäisyyttä ohitettaviin koiriin, että saan taas Pyryyn kontaktin normaalisti (eikä pidä lähteä sokerit matalalla ja kiukkusena mihinkään kaupunkilenkille).

Käytiin itsenäisyyspäivänä Myrskylässä, ja Pyry pääsi leikkimään taas Vertin kanssa:

Olempa muuten hyvin onnellinen, että mulla on tällainen sään/talven kestävä koira, jolla kuitenkin on niin lyhyt turkki, että ei tarvi turkkia ihan hirveästi huoltaa risuista tai takiaisista, tai tassukarvoista poistaa lumipaakkuja.. :)