Lappalaistreeniä ja agilityä

Tiistaina käytiin Kymenlaakson lappalaiskoiratreeneissä (ensimmäisissä sellaisissa). Eli Kotkassa tavattiin kaksi lapinkoiraa ja Pyryn lisäksi toinen porokoira. Kaikki uroksia. Ensin harjoiteltiin ohittamisia, ja pujoteltiin toisten koirakoiden ohi kontaktissa. Tietty niiden, jotka sen kesti. Toiset kiersi vain ulkopuolelta, jos se pujottelu oli liian vaikeaa. Lisäksi tehtiin jotain liikkeitä ihan oman osaamisen mukaan, ja lähinnä tämä oli sellaista että koirat opetteli toimimaan häiriössä. Ja ihan kivaa oli. Mulla Pyryn kanssa oli teemana se, että Pyry piti rikkomatonta kontaktia minuun vaikka toinen koira meni meistä ohi (teki ohitustreenejä). Ja ihan hyvää tulosta. Tehtiin myös vasemmalle käännöksiä ja seuraamisia, ja Pyryn kanssa tein paikallaanmakuuta, kun muut puuhasi vieressä (ja vähän aikaa myös toisen porokoirauroksen Nokin kanssa), Pyry vapaana.

Käytiin vielä lopuksi pienellä yhteislenkillä ja se meni todella hienosti, koiria tuli vastaan, mutta lappalaislauma oli hiljaa :) Pyry vähän yhtien räkyttävien pikkukoirien vuoksi meinas alkaa tempoilemaan niitä kohti, mutta muuten meni hyvin ja tietenkin hiljaa. Siitä jäi kyllä hyvä fiilis. Pyry haisteli aika läheisesti jopa toisen porokoirauroksen kanssa samoja kohtia ja menivät ihan peräkanaa, eikä mitään rähinää ollut. Pyrykin vain välillä vilkaisi toista (kun olivat melkein kuonokkain) ja jatkoi haistelua ja eteenpäin kulkemista. Voi kun mun pieni on ihan aikuinen <3

Muuten ollaan käyty lenkeillä täällä ja Loviisassa kaupungissa. Torstaina kun käytiin Loviisassa niin tuliko jopa yksi koira vastaan, tai siis meni ohi.. Mä yritin vauhdilla mennä edellä Pyryn kanssa, eikä Pyryllä olisi ollut ongelmaakaan sen koiran kanssa, mutta sen omistaja tuli hirveellä vauhdilla meidän takana ja saavuttikin meitä kokoajan, ja lopulta Pyry meni takaperin mun perässä. Eikä se toisen koiran omistaja voinut sitten yhtään hiljentää että ehdittäisiin saada välimatkaa, vaikka selkeästi huomasi että omani alkoi tempoilemaan (Huom! Ei haukkunut/murissut/vinkunut ollenkaan). No sen oma koirakin veti Pyryä kohti, joten naisella ei itsellään tainnut olla tajua mistään. Lopulta luovutin ja pysähdyin Pyryn kanssa ja otin sen jalkojen väliin rauhoittumaan, kun se ehti kiihdyttämään itseään siinä (ja minä turhautumaan).

Sitten sen jälkeen tehtiinkin mun rauhoituttua vähän sellaisia kontaktiharjoituksia, että mentiin eteenpäin vain kun Pyry otti kontaktia ja jos se pysähtyi niin sitten oltiin pysähtyneitä niin kauan jälleen että se otti kontaktia. Sitten kun piti mennä autolle päin, niin se alkoi jumittaa, ja siinä sitten seistiin aika tovi, kun ei sitä kiinnostanut ottaa kontaktia ja ihmetteli ja katteli vaan maailman menoa kun minä odotin. Toki se antoi kontaktiakin, tosin mun takaraivolle, joka ei nyt riitä minulle, vaan yleensä vaadin sen, että se siirtyy minua kohti ja tulee katsomaan suoraan silmiin. Sitten kun antoi kontaktia lopulta (välillä jouduin liikkumaan sivulle päin jotta ei oikeesti meni tuntikausia odottaessa), niin sitten mentiin pari askelta ja Pyry alkoi jumittamaan ja siinä taas odoteltiin. Sain kuitenkin itseni hillittyä ja pysyttyä positiivisena, etten hermostunut siinä. Lopulta Pyry käveli siinä mun vierellä jumittamatta kontaktia antaen autolle asti.

Tänään sitten käytiin Myrskylässä ja Pyry pääsi leikkimään pariin otteeseen Vertin kanssa. Oikein hauskaa oli.

Etsi kuvasta porokoira..

Järjen jättiläiset

Sen jälkeen Pyry lähti Janin ja Janin isän kanssa metsään mittailemaan puita mitä kaadetaan muutamaksi tunniksi. Sitten kiireellä kotiin ja lähdettiin Porvooseen hallille agitreeneihin.

Tällä kertaa agitreeneihin oli yksi osallistuja suunnitellut radan meidän toiveiden mukaan, ja ohjasi sitten meitä vähemmän treenanneita ja oli kyllä tosi kivat treenit. Pyry sai radan rakennuksen aikana ja odottaessa odottaa häkissä ja palkkasin sitä aina häkin suuntaan. Siellä oli yksi nuori bortsu joka piti aika pahaa meteliä kun kiihtyili, ja Pyrykin vähän alkoi vinkumaan sen johdosta. Kuitenkin aika hyvin tottui.

Tehtiin teemana päällejuoksua ja putkijarrutusta. Samalla takaa kiertoa ja kontakteja puomilla. Erikseen Pyryn kanssa tehtiin keppejä, ja sain Pyryn hiffaamaan että on ne kepit, eikä joku muu systeemi. Kaikki nuo menivät muutamalla harjoituskerralla hyvin. 

Päällejuoksun tapaista ollaan aikaisemminkin tehty tuon takaa kierron yhteydessä. Ensin harjoiteltiin pelkkää esteen takaakiertoa, sitten otettiin yksi este ennen sitä mukaan, ja lopulta hyppyeste - takaakierto hyppyesteelle - hyppyeste, suora putki, tiukka käännös vastakkaiseen suuntaan - hyppyeste - suora putki. Aika hienosti meni. Noilla suorilla putkilla tehtiin sitten sitä putkijarrutusta.

Putkijarrutusta tehtiin siten, että ensin katsottiin että kuinka pitkälle Pyry kaartaa putken jälkeen, jos huudan sille olinpaikkaani kun se on putkessa. No kyllä se muutaman metrin kaarroksen teki. Sitten Bea joka auttoi radan läpikäymisessä meni putken viereen kyykkyyn siten, että koiran piti hakea palkkaa kääntymällä nopeasti putkeltä muutaman kerran (ja mä samalla huusin Pyrylle olinpaikkaani). Sitten tehtiin uudelleen ilman putken päässä palkkaamista, ja tosi kätevästi Pyry kääntyi heti putkelta takaisin päin esteeltä, ja sen muutaman metrin tuli vähemmän kaarrosta.

Kontakteja harjoiteltiin myös erikseen puomilla, ja sitä että Pyry pysähtyy kontaktille, palkkaan, lähden eteenpäin, palaan palkkaamaan, ja saatan uudestaan liikkua ja uudestaan käyn palkkaamassa ja vapautan. Olen nyt kyllä päättänyt että tehdään noi kontaktit aina siten, että Pyry pysähtyy aina ja saa liikkua kontaktilta vasta vapautuksella ja alan treenaamaan häiriötä kontaktilla enemmän (alan huitomaan, hyppimään, juoksemaan), ja Pyry pysyy kontaktilla ja palkkaan aina välissä. Itse asiassa tota häiriötä olen tehnyt paikallaanmakuussa jo jonkin verran. Saatan pomppia Pyryn selän yli, tai alkaa tekemään sen edessä hyppyjä tai nopeita juoksupyrähdyksiä, ja sitten aina palkannut kun se pysyy paikalla (ja tietenkin siten, että ei ole mahdollisuutta tehdä väärin - palkkaus nopeasti). Hyvin se on oppinut sitä häiriötä. Hyvä olisi kyllä laajentaa se myös agilityyn. Pyry on kyl niin ihana pitää tuolla treeneissä vapaanakin, kun se pysyy niin hyvin aina siinä vierellä, ja hirveen hyvällä motivaatiolla tekee mun kanssa. Tehtiin siinä välissä myös vähän tokotreeniäkin ja jotain temppuja jotta pysyy mielenkiinto yllä.

Tässä on rata:

Tosiaan 1-2 esteillä tehtiin sitä takaakiertoa ja päällejuoksua, josta 4. esteellä/putkella putkijarrutusta. Joka myöskin tehtiin 6. esteellä/putkella (jonka jälkeen heti palkkasin sivulle). Mentiin kerran kokonaan esteet 1-6. 7. este jätettiin kokonaan pois, ja harjoiteltiin erikseen siis keppejä, koska ei kannata harjoitella vielä muiden esteiden kanssa keppejä. Sitten tehtiin erikseen tuota puomia, ja sen jälkeen esteet 9-11, ja puomilla pysähdys ja juoksu eteen esteille 12 ja 14. Mahdollisuus olisi ollut tehdä myös tuossa 13. este, mutta helpotin treeniä ja jätettiin väliin. Kiva tehdä vähän tälleen helpomman kautta välillä nää treenit (ainakin mun kannalta), varsinkin kun koko päivä oli muutenkin ollut menoa. Paljon tästä kuitenkin oppi, vaikka ei kertaakaan menty kokonaan rataa. Aina ei vaan tarvi eikä pidä mennä täysillä vaan voi pitää vaan hauskaa. Ja sitä meillä kyllä oli.Kotona tosin olisi ollut energiaa vaikka pienellä kylälle, kun olisi pitänyt leikkiä ja kaikkea vielä illalla... ei se porokoiralta ihan heti energia lopu.

Jeees.. No huomenna on sitten Heinlahdessa viikkotreenit ja käydään isänpäivän kunniaksi jopa isäni luona. Se on hyvä paikka Pyrylle, kun siellä sen on rauhoituttuva makailemaan vaan, eikä puuhata mitään.