Kaikenlaista

Käytiin eilen vielä pyöräilemässä kun ei ole maa jäässä. Ihanaa kyllä käydä valoisaan aikaan ulkona Pyryn kanssa ja pystyin pitämään vapaanakin, kun ei ole pimeetä.

Tänään käytiin viikkotreeneissä Heinlahdessa. Oli esineen kantamista ja esteiden ylittämistä.

Huomasin että Pyry haisteli maata paljon enemmän kuin aikaisemmin, ja vinkui enemmän, varsinkin sen jälkeen kun käytiin haistelemassa kaikkien jäljet. Ja yhdessä kohdassa jopa jäi nuolemaan yhtä jälkeä.. Tästä olis pitänyt tajuta jotain, Pyry meinaan oli ainoa uros.. Käsiteltävyys tehtiin tällä kertaa siten, että mentiin kouluttajan luo, ja tervehdittiin siellä. Ja pyysin että se tarkastaa myös Pyryn hampaat. Siitä tulee hyvää harjoitusta.

Noh, esineen kantaminen meni ihan jees. Saatiin monta onnistumista, että Pyry kantoi sitä ja antoi sen käteen ja palkkasin. Tästä se lähtee. Pitää olla vaan palkkauksen kanssa tarkka, ja palkka ei todellakaan saa olla kädessä - nimittäin silloin Pyry tiputtaa varmasti esineen heti.

Esteiden kohdalla mentiin taas isoa rinkiä, ja siis mentiin muiden jäljissä. Ja tässä vaiheessa viimeistään tajusin, että jollain nartulla (todennäköisesti sillä lapparilla) oli niin ihanat tuoksut että Pyry ei meinannut pystyä keskittymään. Agilityssähän Pyry ei koskaan vingu, eikä hauku yms. Nyt se vinkui ihan hirveästi, kun se vaan halus sen edellä olevan lapparinartun perään. Pyry meinas mennä niin kierroksilla, että jouduin ennen esteitä odottamaan jonkun aikaa että se rauhoittui istumaan ja malttoi antaa kontaktia. Kierroksilla nimittäin en tee Pyryn kanssa mitään. No joka tapauksessa tehtiin ensin koiran kanssa esteiden ylittämistä, että itse olen vasemmalla puolella, sitten siten että olin oikealla puolella, ja sitten siten että koira odotti, ja sen piti tulla kutsusta toiselle puolelle estettä, ja sitten lähettämistä. No tämähän oli arkitottista, eikä mitään agilityä sinänsä.

Mutta olihan se sinänsä kokemus, että siinä oli kaikki samaan aikaan kentällä ja pari suorittamassa peräjälkeen, mikä oli erilaista ihan agilityyn. Pyrylle oli hyvä tottua vähän muutoksiin rutiineissa, ja siihen että useampi voi olla lähistöllä tekemässä ja hyppimässä. Pyryllä tosin oli mielessä enemmän ne ihanat tuoksut kuin hyppiminen. Kyllä se hyppi, mutta kun se ei johtanut mihinkään radan suorittamiseen, niin mielenkiinto meni heti esteen jälkeen, ja hajut tuli kuvioihin. Kyllä sain lopulta Pyryä seurautettua ja tehtyä joitakin liikkeitä siinä välillä, mutta heti liikkeiden jälkeen se vaipui taas hajuihin. Eli voi olla että toko-kokeessakin menis ihan hyvin, jos ei taukoja olisi ollenkaan, ja Pyry ei ehdi keskittymään mihinkään muuhun. Mutta joissakin kokeissa se tuomari haluaa käydä liikkeiden välillä läpi perusteluita antamaansa numeroon, ja tässä saattaa mennä Pyryn keskittyminen. Siinä pitäisi vaan muistaa, että koiraa pitää huomioida myös siinä odottaessa, eikä jättää huomioimatta ja kuunnella pelkästään tuomaria. Eli pitää pyytää todennäköisesti Pyry makaamaan tai jotain (käskyn alle), jotta sillä pysyy fiilis.

Joka tapauksessa tuli taas eteen se, että Pyryn keskittyminen herpaantuu narttutuoksuista selkeästi. Ja tätä pitää kyllä pikkuhiljaa alkaa jotenkin harjoittelemaan, että se liikkeiden suorittaminen kokeessa, josta löytyykin narttutuoksuja, onnistuisi hyvin huolimatta tuoksuista. Tämähän on vaikeampi sitten toteuttaa kun yleensä treeneihin ei saa tuoda juoksuisia narttuja. Kuitenkin Pyryllekin riittää jos ne juoksut on alkamassa tai juuri loppunut. No tai sitten kaupungissa kävellessä kun tulee niitä juoksutuoksuja, niin pitää alkaa treenaamaan niissä tilanteissa ja yrittää saada se keskittyminen minuun. Tiedän että se on vaikeaa, mutta olen kuullut että olisi mahdollista saada koira keskittymään tuoksuista huolimatta. Koirasta riippuen tietenkin. Aina sitä voi oman koiran kohdalla edes yrittää, vaikka se ei onnistuisikaan. Ja muuttuuhan tilanne siinä vaiheessa, kun ikää tulee lisää. Joten vielä ei selkeästi ole mahdollista yrittää ALO-kokeeseen, vaikka liikkeet menee tosi jees. Vasta kun se keskittyminen alkaa olla 99 %:sta. Eli mahdollisesti ensi kesän lopulla tai syksyllä aikaisintaan, jos saadaan vaan tarpeeksi treenata noita tilanteita, ja Pyry on siinä vaiheessa jo aika aikuinen, eikä pitäisi hormonit hyrrätä ehkä enää niin voimakkaasti... kai...

Sunnuntaitreenit

Sunnuntaina meillä oli Heinlahden treeneissä seisomista (liikkeestä) ja esineen kantamista/noutoa. Oltiin vähän myöhässä ja kerittiin just luoksepäästävyyteen, ja pari harjoittelukerran jälkeen Pyry tajusi istua vaikka kouluttaja tuli hipelöimään. Kyllä se siitä, nyt pitää vaan alkaa vaatimaan sitä istumista.

Tehtiin aluksi taas muiden koirakoiden pujottelua, ja koska en ollut ehtinyt yhtään lämmittelemään Pyryn kanssa tai hakemaan oikeaa motivaatiota, mulla oli varmuuden vuoksi kasa palkkaa kädessä valmiiksi, jos Pyry herpaantuu ja alkaa kohkaamaan muita koiria kohti. Hyvinhän se meni, Pyry ei huomioinut ollenkaan muita, vaan meni tosi hyvässä kontaktissa kaikkien ohi ja palkkasin matkan varrella seuraamispuolen kädestä pari kertaa. Kouluttaja sanoi, että kun se menee noinkin hyvin, että voisin jättää palkan kokonaan kädestä ja palkata hitaammin ja tossa vaiheessa voi jo huomauttaa koiralle jos se vilkaisee muualle. Sitähän olen tehnyt kyllä kun muut koirat ohittaa, että huomautan jos katsoo niihin, ja vaadin sen katsekontaktin minuun. Nyt kun se siis tietää mitä sen pitää tehdä. No jos seuraavan kerran on aikaa vähän hakee motivaatiota ja virettä etukäteen, niin voidaan tehdä ilman palkkaakin kädessä. Ollaan tuota pujottelua tehty vaan niin vähän, että en luota omaan "kontaktinvoimaani". Mutta pitää alkaa vaan nyt luottamaan kun menee näin hyvin. Use the force! Tosin empä tiiä koska seuraavan kerran on tuota pujottelua, kun ei tuo sama kouluttaja varmasti seuraavalla kerralla ole paikalla. Ihan kiva kouluttaja sinänsä, koska keskittyy mun kanssa ihan siihen tokopuoleen.

Seisomisesta jatkettiin, eli mä tein aluksi istumisasennosta seisomista/makuuasennosta seisomista, sitten tein nopeita pysähtymisiä Pyryn kanssa. Sitten lopulta tehtiin seuraamisesta pysähtymistä, ja se meni todella nopeasti. Otti käskyn jälkeen kaksi askelta, mikä nyt on jo ihan sallittua jalkojen asettelua. Sitä tehtiin muutama kerta, ja sitten pidettiin taukoa. Tosi hyvässä vireessä Pyry kyllä oli kokoajan.

Sitten tehtiin noutoharjoituksia, sitä mitä en ole harjoitellut pitkään aikaan Pyryn kanssa, ja mikä vähän meillä ontuu. Pyryhän tiputtaa saman tien "kapulan" jos on edes tiedossa namia, eikä pidä siinä tapauksessa. Pyryhän tuo lehden aamuisin kotiin postilaatikolta, sellaiset 150 m, ja odottaa ovien avauksia lehti suussa, ja vie aamulla Janille missä Jani ikinä onkin sillä hetkellä. Mutta tarkoituksenmukainen esineen ottaminen, kantaminen ja mulle antaminen on tuskan takana.

Sain tosin nyt neuvoksi, että nyt kun se kuitenkin ottaa suuhunsa esineen ja sen saa liikkeelle kun vaikka kulkee sen kanssa, niin naksuttaa sille vahvaksi sitä kantamista aluksi. Ja ei haittaa vaikka naksautuksen jälkeen se esine tippuu suusta, koska liike päättyy naksautukseen. Koska se on ongelma, kun Pyry ehtii pudottamaan esineen ennen kun pääsen palkkaamaan, ja pudottaa ennen naksautustakin jos ollaan paikallaan ja yritän sitä paikallaan saada pitämään istualteen sitä esinettä. Eli nyt vaan naksauttelen liikkeessä tuota niin vahvaksi että se ei enää edes huomaa pitävänsä esinettä suussansa ja sen jälkeen voi alkaa kutsumaan Pyryä viereen esine suussa, kun liike on tarpeeksi vahva. Siinä on hyvä alku ainakin. Pyryllähän on oikeastaan lehden haunkin kanssa ongelmana että jos sen pyytää istumaan lehti suussa, niin se lehti tippuu, mutta seisoessaan ja liikkeessä lehti pysyy suussa.

Treenien jälkeen käytiin isänpäivää viettämässä ja Pyry sai levätä vähän aikaa, ja sitten lähdettiin kotiin. Illalla vielä käytiin kävelemässä Loviisassa ja tavattiin kaveriporouros Jästi Loviisan koirapuistossa, ja saivat mesota vähän aikaa keskenään ja juosta.

Arkitreenin pääperiaatteet Pyryn kanssa tällä hetkellä:

- Häiriötreenin lisääminen (nopeat liikkeet, "väärät" käskysanat, juokseminen, eri ympäristöt - kaupan edusta, keskellä kaupunkia, toisen koiran mennessä ohi) tokoliikkeissä
- Vahvistetaan ensimmäisen käskyn noudattamista, käskyn toistaminen vain huonontaa käskyn tehoa
- Vapauttaminen asennosta/käskystä -> tätä käytän aivan liian vähän
- Luvan pyytäminen, tämä olisi tärkeä Pyryn keskittymistä ja malttia varten -> pyytää katseellaan vieressä istuen lupaa ihmisten tapaamiseen, ovesta kulkemiseen, koirien tapaamiseen yms.. ainoastaan ovesta kulkeminen menee nykyään hyvin luvan kanssa
- Houkuttelun vähentäminen (namipalkka kädessä pois), aika paljon olen vähentänytkin, mutta aina se nami siihen käteen ilmestyy ennen käskyttämistä

Ja tuota houkuttelun vähentämisestä. Ei siis tehdä liikkeitä siten, että mulla olis nami vasemmassa kädessä liikkeen ajan, mutta se saattaa olla valmiina jo oikeassa kädessä, josta vaihdan sen palkatessa vasempaan käteen. Tai sitten saatan ottaa liikkeen aikana sen namin jo valmiiksi käteen, jotta saan nopeasti palkattua. Olen tosin tehnyt myös sitä, että palkka on (sisällä harjoitellessa) pöydällä ja liikkeen jälkeen annan pöydältä palkan. Olen kyllä jo vähentänyt palkkaamisen määrää, ja vaihdellut sen antamisajankohtaa. Joskus annan kesken liikkeen ja joskus liikkeen lopussa. Joskus pelkästään rapsutan liikkeen lopussa, ja annan sitten seuraavan liikkeen lopussa tai kesken seuraavaa liikettä. Tavoitteena kuitenkin on, että itse osaisin hahmottaa sen, että ensin tehdään liike kunnolla, sitten "hyvä" ja sitten selkeästi muutaman sekunnin jälkeen palkka tai rapsutus. Vaikka noi menee suht hyvin, niin haluan tarkkuutta tohon omaan toimintatapaan, että saan kaiken ylimääräisen säätämisen pois treeneistä.

Myös pitää alkaa olemaan selkeämpi, että palkkaan vain todella hyvistä suorituksista, enkä ainakaan löysäilystä. Pyryn ollessa kyseessä sitä ei voi ihan mustavalkoisesti noudattaa, mutta pitää vaan rakentaa treeni siten, että sillä on hyvät mahdollisuudet onnistua, ja mahdollisimman vähän tulee virheen mahdollisuuksia. Hirveän kauaa Pyry ei kestä palkattomuutta, vaan lopettaa helposti tekemisen kokonaan, jos laskelmoi että palkkaa ei tule ollenkaan.
 

Lappalaistreeniä ja agilityä

Tiistaina käytiin Kymenlaakson lappalaiskoiratreeneissä (ensimmäisissä sellaisissa). Eli Kotkassa tavattiin kaksi lapinkoiraa ja Pyryn lisäksi toinen porokoira. Kaikki uroksia. Ensin harjoiteltiin ohittamisia, ja pujoteltiin toisten koirakoiden ohi kontaktissa. Tietty niiden, jotka sen kesti. Toiset kiersi vain ulkopuolelta, jos se pujottelu oli liian vaikeaa. Lisäksi tehtiin jotain liikkeitä ihan oman osaamisen mukaan, ja lähinnä tämä oli sellaista että koirat opetteli toimimaan häiriössä. Ja ihan kivaa oli. Mulla Pyryn kanssa oli teemana se, että Pyry piti rikkomatonta kontaktia minuun vaikka toinen koira meni meistä ohi (teki ohitustreenejä). Ja ihan hyvää tulosta. Tehtiin myös vasemmalle käännöksiä ja seuraamisia, ja Pyryn kanssa tein paikallaanmakuuta, kun muut puuhasi vieressä (ja vähän aikaa myös toisen porokoirauroksen Nokin kanssa), Pyry vapaana.

Käytiin vielä lopuksi pienellä yhteislenkillä ja se meni todella hienosti, koiria tuli vastaan, mutta lappalaislauma oli hiljaa :) Pyry vähän yhtien räkyttävien pikkukoirien vuoksi meinas alkaa tempoilemaan niitä kohti, mutta muuten meni hyvin ja tietenkin hiljaa. Siitä jäi kyllä hyvä fiilis. Pyry haisteli aika läheisesti jopa toisen porokoirauroksen kanssa samoja kohtia ja menivät ihan peräkanaa, eikä mitään rähinää ollut. Pyrykin vain välillä vilkaisi toista (kun olivat melkein kuonokkain) ja jatkoi haistelua ja eteenpäin kulkemista. Voi kun mun pieni on ihan aikuinen <3

Muuten ollaan käyty lenkeillä täällä ja Loviisassa kaupungissa. Torstaina kun käytiin Loviisassa niin tuliko jopa yksi koira vastaan, tai siis meni ohi.. Mä yritin vauhdilla mennä edellä Pyryn kanssa, eikä Pyryllä olisi ollut ongelmaakaan sen koiran kanssa, mutta sen omistaja tuli hirveellä vauhdilla meidän takana ja saavuttikin meitä kokoajan, ja lopulta Pyry meni takaperin mun perässä. Eikä se toisen koiran omistaja voinut sitten yhtään hiljentää että ehdittäisiin saada välimatkaa, vaikka selkeästi huomasi että omani alkoi tempoilemaan (Huom! Ei haukkunut/murissut/vinkunut ollenkaan). No sen oma koirakin veti Pyryä kohti, joten naisella ei itsellään tainnut olla tajua mistään. Lopulta luovutin ja pysähdyin Pyryn kanssa ja otin sen jalkojen väliin rauhoittumaan, kun se ehti kiihdyttämään itseään siinä (ja minä turhautumaan).

Sitten sen jälkeen tehtiinkin mun rauhoituttua vähän sellaisia kontaktiharjoituksia, että mentiin eteenpäin vain kun Pyry otti kontaktia ja jos se pysähtyi niin sitten oltiin pysähtyneitä niin kauan jälleen että se otti kontaktia. Sitten kun piti mennä autolle päin, niin se alkoi jumittaa, ja siinä sitten seistiin aika tovi, kun ei sitä kiinnostanut ottaa kontaktia ja ihmetteli ja katteli vaan maailman menoa kun minä odotin. Toki se antoi kontaktiakin, tosin mun takaraivolle, joka ei nyt riitä minulle, vaan yleensä vaadin sen, että se siirtyy minua kohti ja tulee katsomaan suoraan silmiin. Sitten kun antoi kontaktia lopulta (välillä jouduin liikkumaan sivulle päin jotta ei oikeesti meni tuntikausia odottaessa), niin sitten mentiin pari askelta ja Pyry alkoi jumittamaan ja siinä taas odoteltiin. Sain kuitenkin itseni hillittyä ja pysyttyä positiivisena, etten hermostunut siinä. Lopulta Pyry käveli siinä mun vierellä jumittamatta kontaktia antaen autolle asti.

Tänään sitten käytiin Myrskylässä ja Pyry pääsi leikkimään pariin otteeseen Vertin kanssa. Oikein hauskaa oli.

Etsi kuvasta porokoira..

Järjen jättiläiset

Sen jälkeen Pyry lähti Janin ja Janin isän kanssa metsään mittailemaan puita mitä kaadetaan muutamaksi tunniksi. Sitten kiireellä kotiin ja lähdettiin Porvooseen hallille agitreeneihin.

Tällä kertaa agitreeneihin oli yksi osallistuja suunnitellut radan meidän toiveiden mukaan, ja ohjasi sitten meitä vähemmän treenanneita ja oli kyllä tosi kivat treenit. Pyry sai radan rakennuksen aikana ja odottaessa odottaa häkissä ja palkkasin sitä aina häkin suuntaan. Siellä oli yksi nuori bortsu joka piti aika pahaa meteliä kun kiihtyili, ja Pyrykin vähän alkoi vinkumaan sen johdosta. Kuitenkin aika hyvin tottui.

Tehtiin teemana päällejuoksua ja putkijarrutusta. Samalla takaa kiertoa ja kontakteja puomilla. Erikseen Pyryn kanssa tehtiin keppejä, ja sain Pyryn hiffaamaan että on ne kepit, eikä joku muu systeemi. Kaikki nuo menivät muutamalla harjoituskerralla hyvin. 

Päällejuoksun tapaista ollaan aikaisemminkin tehty tuon takaa kierron yhteydessä. Ensin harjoiteltiin pelkkää esteen takaakiertoa, sitten otettiin yksi este ennen sitä mukaan, ja lopulta hyppyeste - takaakierto hyppyesteelle - hyppyeste, suora putki, tiukka käännös vastakkaiseen suuntaan - hyppyeste - suora putki. Aika hienosti meni. Noilla suorilla putkilla tehtiin sitten sitä putkijarrutusta.

Putkijarrutusta tehtiin siten, että ensin katsottiin että kuinka pitkälle Pyry kaartaa putken jälkeen, jos huudan sille olinpaikkaani kun se on putkessa. No kyllä se muutaman metrin kaarroksen teki. Sitten Bea joka auttoi radan läpikäymisessä meni putken viereen kyykkyyn siten, että koiran piti hakea palkkaa kääntymällä nopeasti putkeltä muutaman kerran (ja mä samalla huusin Pyrylle olinpaikkaani). Sitten tehtiin uudelleen ilman putken päässä palkkaamista, ja tosi kätevästi Pyry kääntyi heti putkelta takaisin päin esteeltä, ja sen muutaman metrin tuli vähemmän kaarrosta.

Kontakteja harjoiteltiin myös erikseen puomilla, ja sitä että Pyry pysähtyy kontaktille, palkkaan, lähden eteenpäin, palaan palkkaamaan, ja saatan uudestaan liikkua ja uudestaan käyn palkkaamassa ja vapautan. Olen nyt kyllä päättänyt että tehdään noi kontaktit aina siten, että Pyry pysähtyy aina ja saa liikkua kontaktilta vasta vapautuksella ja alan treenaamaan häiriötä kontaktilla enemmän (alan huitomaan, hyppimään, juoksemaan), ja Pyry pysyy kontaktilla ja palkkaan aina välissä. Itse asiassa tota häiriötä olen tehnyt paikallaanmakuussa jo jonkin verran. Saatan pomppia Pyryn selän yli, tai alkaa tekemään sen edessä hyppyjä tai nopeita juoksupyrähdyksiä, ja sitten aina palkannut kun se pysyy paikalla (ja tietenkin siten, että ei ole mahdollisuutta tehdä väärin - palkkaus nopeasti). Hyvin se on oppinut sitä häiriötä. Hyvä olisi kyllä laajentaa se myös agilityyn. Pyry on kyl niin ihana pitää tuolla treeneissä vapaanakin, kun se pysyy niin hyvin aina siinä vierellä, ja hirveen hyvällä motivaatiolla tekee mun kanssa. Tehtiin siinä välissä myös vähän tokotreeniäkin ja jotain temppuja jotta pysyy mielenkiinto yllä.

Tässä on rata:

Tosiaan 1-2 esteillä tehtiin sitä takaakiertoa ja päällejuoksua, josta 4. esteellä/putkella putkijarrutusta. Joka myöskin tehtiin 6. esteellä/putkella (jonka jälkeen heti palkkasin sivulle). Mentiin kerran kokonaan esteet 1-6. 7. este jätettiin kokonaan pois, ja harjoiteltiin erikseen siis keppejä, koska ei kannata harjoitella vielä muiden esteiden kanssa keppejä. Sitten tehtiin erikseen tuota puomia, ja sen jälkeen esteet 9-11, ja puomilla pysähdys ja juoksu eteen esteille 12 ja 14. Mahdollisuus olisi ollut tehdä myös tuossa 13. este, mutta helpotin treeniä ja jätettiin väliin. Kiva tehdä vähän tälleen helpomman kautta välillä nää treenit (ainakin mun kannalta), varsinkin kun koko päivä oli muutenkin ollut menoa. Paljon tästä kuitenkin oppi, vaikka ei kertaakaan menty kokonaan rataa. Aina ei vaan tarvi eikä pidä mennä täysillä vaan voi pitää vaan hauskaa. Ja sitä meillä kyllä oli.Kotona tosin olisi ollut energiaa vaikka pienellä kylälle, kun olisi pitänyt leikkiä ja kaikkea vielä illalla... ei se porokoiralta ihan heti energia lopu.

Jeees.. No huomenna on sitten Heinlahdessa viikkotreenit ja käydään isänpäivän kunniaksi jopa isäni luona. Se on hyvä paikka Pyrylle, kun siellä sen on rauhoituttuva makailemaan vaan, eikä puuhata mitään.

Uusi tulokas

En ole muistanutkaan täällä blogissa mainita. Meille tuli 2,5 viikkoa sitten uusi tulokas, nimittäin 4 kk ikäinen Kasper-kissanpentu. Kasperin alkutaival ei mitään herkkua ole ollut, on elänyt "villinä" emonsa kanssa ensimmäiset 3 kuukautta ennen kuin pentu ja emo poimittiin talteen, ja onneksi emon sosiaalisen luonteen vuoksi, pentukaan ei ihan villi ole.

Pyryn kanssa tuli toimeen jo ensimmäisestä päivästä lähtien, molemmat olivat täydessä yhteisymmärryksessä. Nekun kanssa meni vähän pidempään, Nekku hyväksyi uuden tulokkaan jo seuraavana päivänä tulosta. Olisin kuvitellut että siinä olisi kestänyt ainakin pari viikkoa kokonaisuudessaan. Ihmisiin menee pidempi aika tottua, ja on Kasper aika paljon kyllä kesyyntynyt kun vertaa alkupäiviä. Minullekin monesti kertoilee kaikenlaisia juttuja, ja kovasti ilmoittelee että koska olisi ruoka-aika. Sylissä pikkuinen mielellään on, tai Pyryn pestävänä tai sitten Nekun kanssa painimassa. Alussa Pyrylle oli vaikeaa kissojen juokseminen ja painiminen, ja meinasi olla koko ajan välissä, ettei vahingossakaan mitään pahaa tapahdu Pyryn pikkupennulle. Nyt Pyry on jo oppinut rauhoittumaan, eikä välitä lähes ollenkaan kissojen riehumisesta.

Tässä muutama kuva:

Ja tässä vielä yksi kuva, Pyry melkein 1v 8kk:

Viime viikon tokotreenit

Viime viikon sunnuntaina Kotkan Kivan treeneissä oli enemmän toko-painotteista treeniä, mikä oli ihan kiva.

Luoksepäästävyydessä Pyryllä meni muuten hienosti, paitsi juuri kun ihminen tuli eteen, niin se nousi seisomaan. Ei se nyt haittaa kaikkia tuomareita, mutta kyllä pitäisi saada Pyry istumaan aina luoksepäästävyydessä. No sitä pääsee treenaamaan lisääkin.

Tehtiin ympyrässä muiden koirakoiden pujottelua seuraten ja kontaktissa, ja se meni todella hienosti. Siis en olisi uskonut kuinka hyvässä kontaktissa ja välittämättä muista koirista Pyry pystyy mennä (varsinkin kun aikaisemmin ei ole pystynyt ollenkaan keskittymään). Ja liikkeestä seisomista harjoiteltiin. Vaikka se meneekin kotitreeneissä hienosti, niin alussa Pyryllä oli vaikea ymmärtää mitä halusin siltä. Mutta kyllä se meni hienosti, muutaman harjoittelukerran jälkeen. Enemmän harjoitellaan nyt nopeampaa pysähtymistä, ja pyrin palkkaamaan vain nopeasta pysähtymisestä. Välillä tein Pyryn kanssa muita liikkeitä ja käytiin kävelemässä muualla, kun se ei kestä niin paljoa toistoja.

Viimeiseksi "temppuna", tehtiin vasemmalle ja oikealle kääntymistä perusasennossa, mitä ollaan harjoiteltu aika paljonkin. Se meni nytkin aika hyvin, varsinkin vasemmalle kääntyminen, lähes täydellisesti. Ja saatiin sitten olla muille lopuksi esimerkiksi, että miten kouluttaja olisi halunnut että se tehdään, ja miten se tehdään oikeaoppisesti.

Muuten täyskääntyminen juurikin tuota takapään käyttöä hyödyntäen menee aika näppärästi. Myös vasemmalle kääntyminen vaikuttaa aika paljon helpompaa tuon takapään käytön vuoksi. Pyryllä seuraaminen menee todella hyvin, eikä enää jätätä. Nyt vaan pitää treenata sitä että saadaan vähennettyä palkkaamista liikkeiden välissä ilman että motivaatio ja vire laskee. Lisäksi vaan Kotkan tottistreeneissä keskittyminen hyväksi, ja luoksepäästävyys aina onnistuvaksi.

Vire on ollut tosi hyvä viime aikoina, ja motivaatio huipussaan. Johtuu varmaan että treenataan nyt harvemmin. Samoin mätsäreissäkin tuntuu tekevän hirveän innokkaasti mun kanssa kaikkea. Lisäksi lenkeillä vaikuttaa pystyvän keskittyvän minuun, vaikka kissa juoksisi tien yli. Se on aika hyvin jo! Lisäksi kaupunkilenkeillä tuntuu menevän tosi hyvin, ja ottaa jo kontaktia hyvin kun nähdään koiria. Lisäksi tosi hyvin erkanee hajuilta helposti ja keskittyy minun kuuntelemiseeni. Alkaa näyttää hyvältä möllitokoa ja ALO-luokkaa ajatellen. Ei se BH myöskään ole ihan mahdoton ensi vuoden puolella.

Eilen Pyry pääsi Jästin kanssa juoksemaan ja painimaan ja tänään kävi Vertin kanssa juoksemassa mökillä ja Janin porukoilla. Huomenna pitää katsoa että lähdetäänkö Karhulaan Kotkan Kivan lenkille vai ei. Tiistaina olisi sitten Kymenlaakson lappalaiskoiratreenit Kotkassa, ja katsotaan saako tästä jotain pysyvää treeniryhmää :)