Viimeaikaiset touhut

Ollaan aloitettu Dobon neljän kerran kurssi Haltin kanssa, ja kaksi kertaa on nyt käyty. 

On muuten hurjan kivaa, ja niin vaan se Halti hienosti ekalla kerralla jo taiteili pallolla ja oli kovin innoissaan näistä tehtävistä. Tokalla kerralla en ollut ehtinyt nakkikauppaan, ja Halti sai lihatikkuja ja kuivaruokaa. 

Siinä on kyllä selkeästi syynsä, miksi ei kannata käyttää kuivaruokaa palkkana. Halti kun innoissaan syö niitä, niin meinaa alkaa köhimään tai sitten pureskelee liikaa. Joten kyllä noi nakit on parhaimpia, kun on tarpeeksi pieniä ja helposti nieltäviä.

Mäkin sain kivasti harjoitella pallolla, ja on jo suunnitelmissa hankkia vastaava pallo kotiin molemmille treeniin.

Käytiin Haltin kanssa viime viikolla hieronnassa, ja edelleen oli lannerangan etuosassa jumia ja takajalkojen sisäosissa. Ollaanhan me kisattu kolme rataa aina kerrallaan, niin ilmeisesti ei pääse myöskään kunnolla palautumaan.

Puhuttiin palautumisesta muutenkin treeni- ja kisatilanteissa ja vaikka olen yrittänyt olla tarkka tässä, niin se ei ehkä riitä Haltille joka antaa kaikkensa aina kisoissa ja treeneissä. Sen verran kerrattiin, että aina lämmitellään ennen radalle menoa, ja koira pysyy lämmittelyn jälkeen ehkä sen 5 minuuttia lihakset lämpiminä, joten täytyy ajoittaa vielä lähemmäs treeniä lämmittely. Tämä etenkin kisoissa toteutuu, koska tehdään pyörityksiä, selän pyöristyksiä ja kiihdyttelyitä odottaessa omaa vuoroa, mutta ei ehkä aina treeneissä, jolloin voi olla 10-20 minuuttiakin siitä kunnon lämmittelystä.

Lämmittelyä tärkeämpi kuitenkin on jäähdyttely, ja aina radan jälkeen pitäisi käydä jäähdyttelemässä/palautumassa niin kauan kunnes koiran hengitys on tasaantunut ja siis läähätys normiolosuhteissa loppunut. Kisoissa tämä ei ole aina  kylläkään toteutunut eikä treeneissä, mutta nyt myös valmennuksessa oli onneksi tarpeeksi aikaa, ja tehtiin kunnon jäähdyttelyt siten että näytti Halti olevan valmis. Lopuksihan aina käyn myös n. 20-40 minsan lenkin, mutta joskus voi olla että se ei ole tapahtunut heti suorituksen jälkeen.

Kisoissa ongelmallista on myös se, että joka suorituksen jälkeen koira tarvii yleensä aina pidemmän palautumisen, ja mitä useampi rata, sitä pidemmiksi aina palautumisajat menee. Eli voi olla että ekalta radalta Halti on päässyt palautumaan vielä (käydään aina lenkki heti suorituksen jälkeen), mutta toisen radan jälkeen palautumista ei ole välttämättä ollut tarpeeksi, joten kolmas rata tekee jo hallaa koiralle. 20 minuuttia siis ei aina riitä varsinkaan toisen radan jälkeen, jos kolmas rata mennään myös. Nyt kun kisaajamäärät on pienentyneet, niin odotteluajat lyhenee ja myös jäähdyttelymahdollisuudet. Taidan nyt siis käydä Haltin kanssa kaksi rataa vain kisoissa (koska kolmannesta radasta ei ole tähän mennessä ollut hyötyä edelleenkään) ja vältetään ehkä ylimääräisiä jumeja. 

Katsotaan miten seuraavissa kisoissa palauttelu onnistuu, ensi viikolla KKS:lle kahdelle radalle mennään siis Petteri Kermisen tuomaroimana.

Jotta ei menis ihan vaan asiapohjaiseksi, tässä on video Haltin puruluunhakureissusta..

Treenejä ja kisoja

Näköjään jäi yksi päivitys julkaisematta, ja nyt näyttää vähän hölmöltä.. no tiivistelen tätä vähäsen. Ollaan käyty omatoimitreeneissä ja ohjatuissa treeneissä sekä tänään Satu Tuomelan valmennuksessa sekä kerran kisoissakin tässä välillä. Lisäksi Halti on ollut hieronnassa ja Doboa harrastamassa, joista sitten seuraavassa postauksesta..

Treeneissä ollaan Haltin kanssa keskitytty A-esteen juoksarin vahvistamiseen ja keppien avokulmiin. Pyryn kanssa ollaan vaan tehty rataa ja vahvistettu puomin kontaktia, joka on kyllä aika hyvä Pyryllä.

Pyryn omatoimitreeniä Ruukissa sain videollekin kerrankin, pitäisi ottaa useammin videolle koska vauhtia ja motivaatiota on alkanut olla kun ei tarvi tyttöjuttuja aina miettiä. Vähän jännittää että miten kisaaminen menee, sitten kun ensi vuoden puolella päästään sitäkin taas kokeilemaan.

Pari viikkoa sitten kävin Haltin kanssa kolmella radalla kisaamassa. Edellisenä päivänä olin treenaamassa pientä täsmätreeniä molempien kanssa lappalaiskoirien agilityvuorolla, mutta luulen että parempi olisi jättää kaikki treenit väliin just ennen kisoja. Olin meinaan tosi väsynyt kisapäivänä.

Pari viikkoa sitten sunnuntaina käytiin kisoissa Vantaalla. Joka radalla oli eri tuomari, ensin Sari Mikkilä, sitten Markku Kaukinen ja kolmantena hypärillä Anne Savioja. Rimat taisi kaikilla olla 50 cm.

Eka rata, Sari Mikkilä, HYL

Tässä oli tosi haastava keppikulma. Erityisesti johtuen siitä, että koira näki edelliseltä esteeltä yhtälailla putken suun ja kepit, ja sai olla tosi hyvä keppi-putki-erottelu, jotta olisi mennyt kepeille. Ja meillähän ei sellaista ollut, eikä juurikaan sellaista harjoiteltu.

Just meidän jälkeen oli sellainen bordercollie, joka huusi ihan järkyttävästi radan suuntaan kiihdyksissään, ja Haltillahan meni pasmat ihan sekaisin tästä kun jouduttiin odottamaan vuoroa siinä parin metrin päässä (kapea käytävä ja ohjaaja koirineen oli asettautunut ihan siihen lähtöalueen lähelle koira raivoten. Mä näin jo radalle mennessä että Haltia jännitti se koira tosi paljon, ja eihän se edes pysynyt lähdössä. Siitä sitten lähes lentävällä lähdöllä ja keppien kohdalla se toki meni putkeen useamman kerran ja kun sain sen kepeille niin ei se pystynyt keppejäkään suorittamaan kokonaan, aina jätti tekemättä. Jatkettiin siitä sit lopulta sopivasta kohtaa eteen ihan puhtaasti.

Näitä tällaisia keppi-putkierotteluita pitäisi treenata.

Toka rata, Markku Kaukinen, HYL

Tokalla radalla pyrin sitten pysymään odotusajan kauempana tästä koirasta joka taas samassa kohtaa oli raivoamassa. N. 10 metrin päässä Haltia ei haitannut ollenkaan, mutta kun yritettiin mennä siitä ohi ihan viime hetkellä, Halti alkoi hätiköimään ja pyörähteli silleen ympäri että pääs pannasta pois. No, tulihan se heti mun luo kutsusta, mutta näki kyllä kuinka paljon se ahdistui koirasta (tässä kohtaa myös toinen koira oli alkanut huutamaan siinä vieressä). Pyryhän olisi tuollaisessa kohtaa yrittänyt räyhäävän koiran päälle, mutta Halti ei kyllä käyttäydy agressiivisesti ennen kuin on ihan pakko (kuten luonnetestissä sitä terävyyttä kuitenkin löytyi). 

Keskittyminen oli parempi tokalla radalla, mutta en uskaltanut tehdä kepeille mitään alkupään leikkauksia, jos Halti ei olisi pystynyt keskittymään, joten tein vain avokulmasta lähetyksen ja vaihdoin valssilla vielä puolen keppien jälkeen. Tää onnistui aika hyvin. Kuitenkin möhläsin ennen puomin alla olevaa lyhyttä putkea, ja vaikka sain pelastettua sen esteen suorituksen, Halti meni putkesta jotenkin ohi ja kävi puomilla joten siitä HYL. Muuten meni tosi kivasti.

Kolmas (hyppy) rata, Anne Savioja 0+ yliaikaa

Tällä radalla lähtö oli vähän paremmassa paikassa, ja ei tarvinut varoa räyhääviä koiria.

Tää oli ihan meidän rata, mutta mä varmistelin tosi paljon joka paikassa, ja varmaan en enää ihan jaksanutkaan, mutta tulos sentään tuli siitä johtuen, ja samasta varmistelusta johtuen vähän yliaikaa.

Kaikki kolme oli kivoja ratoja, ja jotenkin kiva mennä aivan erilaisia ratoja peräjälkeen, joissa oli aivan erilaiset ideat. Kahta rataa en enää kokonaan muistanut, joten yhdestä ratapiirros.

Tänään oltiin siis Satu Tuomelan valmennuksessa.

Rata oli hyvin muistettava.

Meni ihan hyvin. 4-7-kohta onnistui niin vain tuon pienen putken leieröimällä ja puominkin leieröimällä.11-12-esteet tein takaakiertoina päällejuoksuna kuten myös välistävetoina, jotka toimi ihan mielettömän hyvin. Ongelmia mulla tuotti 16-18-kohta, koska en meinannut osata juosta ajoissa 18-esteelle jotta olisin saanut ohjattua sen, tai ennemminkin keskittyminen 18-esteen kääntämiseen ei toiminut, mutta saatiin sekin hyvin toimimaan.

Tokalla kierroksella tehtiin toista rataa, tai lähinnä kahta kohtaa siinä. Harjoiteltiin ns. backläppiä taas, tai versiota siitä siten että pyörittämisen sijasta voisin lähettää koiran tekemään toisen siivekkeen ilman että menen itse sinne mukaan. Hyvät treenit ja hyvä mieli jäi treeneistä.

Haltin eka agiserti ja tuplanolla!

Käytiin lauantaina kisaamassa Sipoossa, viimeinkin, eikä mikään estänyt meitä. Toista kertaa oltiin espanjalaisen Javier De La Escaleran radoilla, viime vuonna tykkäsin niistä myös paljon. 

Tavoitteena oli tietty saada ainakin yksi nolla (pienoinen haave olisi saada 5 nollaa vielä tälle vuodelle, jotta voitaisiin hyvällä omalla tunnolla osallistua lappalaiskoirien vuoden aksakoirakisaan). 

Kaikki radat oli kivoja ja tehtävissä. Ne oli näennäisesti helpohkoja, mutta moni kyllä putosi vaikka mihin ansaan joita radalle oli rakennettu. Tarkkuudella ja läsnäololla radoista selvisi aika hyvin.

A-rata, 0-tulos, etenemä 4,30 m/s

Eniten epäilin tuota 2-3-esteiden ohjausta, etten ohjaa vahingossa väärälle esteelle, se meni kuitenkin hyvin, 6-7-esteiden välillä tein persjätön, ja justjajust Halti tulikin mun ohjaukseen eikä putkeen. Olisi pitänyt jälkikäteen ajateltuna tehdä valssi. Lisäksi 19-esteelle ohjasin jotenkin huonosti (ei oo eka kerta tuollaisissa kohdissa), ja Halti tuli ohi, mutta sain sen käännettyä takaisin hypylle, ja 20-este tehtiin suunnitelmien vastaisesti pyörityksellä. Siinä kului vähän aikaa, mutta kieltoa ei tullut ja 0-tulos saatiin! 

Olipa ihan mahtavaa. Ja vielä hienompaa oli, että voitettiin meidän luokka, ja saatiin eka AGISERTI! Olin ehkä vähän hämmentynyt, kun oli vähän taistelua loppuun asti, mutta voitto on voitto ja serti on serti! Tästä se lähtee! Ihanaa, etenkin pitkän tauon jälkeen taas.

B-rata, 0-tulos, etenemä 4,38 m/s

Tällä radalla pähkäilin pitkään miten teen keppien jälkeisen elämän (pyörittämällä vai toisen siivekkeen kautta takaakiertona) ja samoin keinun kohdan (teenkö valssin ennen vai persjätön keinun jälkeen). Päädyin monen päätöksen jälkeen keppien jälkeiseen pyöritykseen, joka toimi hyvin, ja onneksi jäin varmistamaan, että Halti ottaa 12-hypyn ja vaihdoin puolta vasta keinun jälkeen, koska moni koira meni sen ohi.

Tästäkin tuli nolla, ja etenemä oli 4,38 m/s. Halti tuntui hitaammalta tässä, mutta rataprofiili oli tietty taas erilainen kuin ensimmäinen. Eli tämän myötä saatiin meille SM-nollia ajatellen tuplanolla ja viides SM-nolla. Kolme nollaa siis vielä (suurin osa meidän nollista on agiradoilta).

Rata videolla:

C-rata, ei ratavirheitä, yliaikaa 0,17 m/s, etenemä 4,37 m/s

Mähän en ole pitkiin aikoihin ilmoittautunut kolmelle radalle kisoissa, kun on tuntunut että se on aika sekoilua se viimeinen rata ja kumpikaan ei enää jaksa keskittyä. Nyt kun meillä on kuitenkin ollut taukoa varsin paljon kevään, kesän ja syksylläkin, niin ajattelin että nyt panostetaan kisaamiseen loppuvuoden, ja käydään kolme rataa kisoissa ja useammat kisat tähän loppuvuoteen. Näiden kisojen jälkeen tavoitteena käydä vielä 3-4 kisaa.

Ja yllätys, mehän jaksettiin ilman erityistä sekoilua se vika ratakin! Vähän ehkä hitaammalla käytiin, mutta etenemä oli kuitenkin 4,37 m/s (okei, tietty vaikuttaa että tuomari veti radan mittaamisen laajoilla kaarilla). Tietty hyppyradalle kaiken järjen mukaan pitäisi olla enemmän vauhtia, mutta oli vika rata, ja meillä jostain syystä on aina ollut agiradat nopeampia muutenkin. Tosi tyytyväinen olin tähän rataa, ja saatiin tästäkin nolla! Tuomari oli tosin laittanut ihanne-etenemäksi 4,4 m/s, joten harmillisesti 0,17 sekuntia tuli yliaikaa. Jos olisin tajunnut tämän ihanne-etenemän, niin olisin ehkä vähemmän varmistellut, ja yrittänyt tehdä täysillä vielä, koska oltaisiin kyllä tuohon etenemään päästy pienellä tsemppauksella.

7-hypyn pyörityksessä (jotka eivät ole meidän vahvuuksia) jäin vähän varmistelemaan, joka tietty maksoi sen, että en ehtinyt 9-esteen jälkeen sokkariin, mutta pyöritin sen ns. sylkkärillä. Muuten meni ihan jees, mutta huomasin kyllä että jalkoja alkoi painaa 15-esteen kohdalla ja alkoi olla kaikki annettu jo siinä vaiheessa. Varmasti Haltillakin (etenkin kun ei ole ihan vielä normaalissa painossaan vielä).

Rata videolla:

Ihan mieletön kisa! Tällä viikolla mennäänkin sunnuntaina Vantaalle Ojankoon kisaamaan, katsotaan jos sieltäkin saataisiin joku tulos.

Huomasin muuten että viime sunnuntaina oli tanskalainen tuomari myös Sipoossa, ja ihanne-etenemäksi oli toiselle hypärille laitettu 4,6 m/s (ja toiselle 4,4m/s). HUH! Vähän alkaa tuntua, että ei tässä kohta haluta montaa rotua aksakisoihin, jos ihanneajat tiukentuu vaan kokoajan. Mulla on tullut vasta nyt tänä syksynä näin kovia etenemiä vastaan kolmosissa, mun mielestä nämä ovat olleet aika harvinaisuuksia aiemmin. Harmittaa vaan, kun toisaalta tuo vähän masentaa, että kohta on vaan päivän selvää että aikoihin ei vaan päästä, edes sen potentiaalisen porokoiran kanssa, ja toiseksi taas joutuu miettimään seuraavaa rotuvalintaa, jos haluaa jatkaa agilityssä kisaamista. 

Viikon verran puuhaa..

Viime viikon lauantaina käytiin Sysiväikeen (Haltin kasvattajan) jumppapäivässä, jossa oli aksaa ja Dog-O-Mobilityä.. Jälkimmäisen kuvittelin olevan koiran jumppaa, mutta tää olikin omistajan jumppaa johon koira (Halti) osallistui. Ihan kivaa, ja tuntui kyllä seuraavana päivänä.

Jumppaa, hankalampaa kun Halti nojaa

rata kouluttajalta

Aksassa päästiin kokeilemaan uutta rengas, eli tällaista jossa on vain sivutolpat renkaassa kiinni. Pari kertaa otettiin Haltin kanssa sitä erikseen, ja sitten rataan. Radassa onnistui moni juttu, esim. vetäminen toiseen päähän putkea (6-7), ja harjoiteltiin vähän lisää välistävetoa (ehkä joidenkin vuosien päästä me handlataan ne joskus). Kouluttajasta en saanut ehkä niin paljoa irti, mutta rata oli kiva. Pyryn kanssa tehtiin myös ja Pyryllä oli tosi hienosti vauhtia ja jopa hyppäsi ekalla kerralla A-esteen kontaktin yli. 

Kasvattaja Jenni oli myös panostanut Haltin ja veljensä Ärjän harrastusmenestykseen, ja oli teettänyt koirille ihan kakut, siis ihmiset ne kakut söi kyllä.. ja veljekset saivat myös lelut kaiken lisäksi. Halti oli niin otettu lelusta, ettei antanut ollenkaan Pyrylle sitä, joka yleensä vaatii kaikki lelut itselleen.

Kasvattajalta lainattu kuva

Jenni-kasvattajalta lainattu perhekuva: vasemmalta sisarukset Halti, Heksu, Tyyne, Ärjä ja äiti Katla.

Haltista sivukuva (kasvattajan kuvaama), vähän ylimääräistä vielä painossa, mutta alkaa Halti olla varsin aikuinen 4v.

Tuolla treeneissä lenkeillä Pyry yllättäen alkoi haukkumaan nartulle, joka ei todellakaan mitenkään provosoinut. Samoin hallissa räjähti ohi menevälle nartulle. Pyry on myös alkanut haukkumaan välillä treenikavereiden koiria ja yllättävissä tilanteissa muutenkin muita koiria, jotka eivät ole mitenkään uhkaavia. Yleensä Pyry tarvii provosointia tai sitten paineistavan tilanteen, mutta nyt noi haukkumiset on tulleet mulle vähän puun takaa. En sitten tiedä onko sillä kipuja (no ei pahasti hieronnan perusteella), ja etsiikö se itseään kastroinnin jälkeen kun testosteroni ei tuo enää sitä varmuutta. En sanoisi, että suoranaisesti olisi aggressiivista räyhäämistä, vaan sellaista epävarmaa haukkumista, jolla pyrkii pitämään muut koirat kaukana. Nyt pitää vaan itse alkaa vähän olemaan tilanteen tasalla, ja pitää se kontrollissa ja seurata tilannetta.

Tiistaina käytiin viikkotreeneissä ja Pyryllä oli vauhtia jälleen ja vähän enemmänkin röyhkeyttä. Saattelin Pyryä vähän liikaa, vaikka vauhtia olisi ollut sen verran että ei olisi tarvinut. Halti oli vauhdissa myös ja kouluttaja sanoi, ettei ole nähnyt Haltia niin kovassa vauhdissa. Suurin vaikeus oli puomilta putkeen poispäinkääntäminen, mutta löysin siihenkin keinon. Ihan viimeisestä ratatreenistä saatiin Haltin osalta videotakin, pitäisi muistaa Pyrystäkin pyytää, sillä kuitenkin on ollut niin kivasti vauhtia nyt.

Haltin kanssa viimeinen yritys, vauhti jo vähän tasaantunut:

Keskiviikkona käytiin omatoimitreeneissä lyhyesti tekemässä molempien kanssa jotain kivaa, ja erityisesti Haltin kanssa viimeinkin vahvistettiin A-estettä. Tätä pitäisi vahvistaa nyt aika paljon, kun sen suoritus on päässyt vähän huonommaksi.

Torstaina käytiin hieronnassa. Pyryllä oli muistaakseni lapojen takana (taas) jumia, ja ehkä vähän takaosassa. Ekaa kertaa se antoi nyt taivuttaa takajalkoja eikä suojannut niin tiukasti jalkoväliään.

Haltilla taas oli lannerangan viimeisten nikamien kohdalla tosi paljon jumia, ja vähän kipeetä. Sitä laaseroitiin ja hoidettiin, mutta päätettiin kolmen viikon päästä käydä uudelleen. Hierojakin kysyi että onko se näkynyt agilityssä tai muualla mitenkään, mutta tosiaan, Halti on ollut nopeampi kuin ikinä (vaikka on myös aika palleroinen edelleen), eikä ainakaan ole hidastellut. 

Saatiin kuitenkin siis parin lepopäivän jälkeen harrastaa normaalisti (huomenna valmennukseen) ja ensi viikolla lauantaina mennään kisaamaan Sipooseen.

Pitää vielä mainita, että Pyry on karvattomampi kuin ikinä tällä hetkellä, se vaan tiputtaa karvaa kokoajan, ja ei oikein kohta ole mitään mitä tiputtaa. Taas ennen hierontaakin harjasin sitä, jotta kaikki ei jää hierojan pöydälle.

Tän vuoden tulokset

Tänä vuonna on ollut sinänsä huono onni kisailujen osalta, että Haltilla on ollut pari sairaslomaa + pitkä kuuma kesä, ja Pyryllä alkuvuosi selkäongelmissa, joten Pyry ei ole kisannut ollenkaan.. eikä kisaakaan ennen ensi vuotta, koska näköjään Ypozanesta tuli 6 kk:n anti-dobing varoaika... Pyry ei tässä enää nuorene, mutta katsotaan josko jotain vielä ensi vuonna kisattaisiin.

Kuitenkin maaliskuusta lähtien pitkän hyllyputken jälkeen mulla ja Haltilla on alkanut toimimaan kisaaminen, ja tullut ihan kivasti tuloksia. Maaliskuun jälkeen on tullut vain kaksi hylättyä ja loput vielä tosi kivoja sijoituksia, niin makseissa kuin pikkumakseissakin.

Tässä odotellaan kuin kuuta nousevaa kisaamisen aloittamista taas... 2,5 viikkoa ja sitten tullaan taas valloittamaan kisa-areenat!

Loppuvuoden suunnitellut kisat (riippuen vähän jaksamisesta - ainakin 4 kisaa):

- la 3.11. Sipoo, Javier de la Escarela/ tai - su 4.11. Sipoo, tanskalainen

- su 11.11. Sipoo, Mika Kangas

- la 24.11. Sipoo, Hannikainen

- la 1.12. KKS, Nyberg/ tai - su 2.12. Vantaa, Savioja

- to 6.12. Vantaa, Jessi Landen

- su 16.12. Lappeenranta,  Esa Muotka

- la 29.12. Lahti, Laitinen /tai - la 29.12. Vantaa, Pirttikoski

Agitreenejä

Lauantaina käytiin lappalaiskoirien omatoimitreeneissä, ja Pyry pääsi erityisesti juoksemaan rataa toisen treenaajan kanssa. Pyry oli ihan onnessaan kun joku vieras palkkaa sitä. Pienet on koiran ilot. Rimat oli Pyryllä 50 cm. Pyry sai vähän siedätystä taas pieniin lapsiinkin, tosin ne eivät olleet meidän treenivuorolla hallissa.

Haltin kanssa A-esteen suoritus mun muistaakseni ei mennyt ihan kovin hyvin, mutta lapsihäiriössä ei ollut ongelmaa, kun ei se edes oikein huomannut niitä. Tehtiin kivaa suoraa rataa, ja Haltilla oli rimat 45-50 cm. Treenattiin keppien puolenvaihtoja myös.

Tiistain treeniryhmässä oli kiva rata, jossa opittiin taas uutta Haltin kanssa. Nimittäin päästiin tekemään backlappia radalla. Tää on ollut sellainen ohjaus mikä olisi monella kisaradalla ollut kiva osata tehdä, mutta ei ole tullut missään vaiheessa treenattua tai edes muistettua tän ohjauksen olemassaoloa.  Nyt olikin sopiva kohta, johon tää sopi ja lähettiin ihan alkeisharjoittelusta, eli palkka tuli jo oikeaan suuntaan kääntymisessä ja sitten aina kauempaa. Halti tajusi tän heti, ja tehtiin se sitten heti jo radalla suht. onnistuneesti. Tätä nyt vaan pitää muistaa harjoitella. Kepeillä sai kyllä olla tosi tarkkana molempiin suuntiin, kun puomi oli ihan siinä vieressä, ja kyllä Halti sinne vaan oli kokoajan menossa. Rimat Haltilla oli ekalla kierroksella 45-50 cm ja tokalla 50 cm.

Tokalla kierroksella Halti tapasi viehättävän shelttinarttupennun, ja sillähän meni vähän pasmat sekaisin, ja huomasi kyllä tekemisessä, tässä video. 

Tokalla yrityksellä saatiin keskittyminen vähän takaisin, mutta huomasi, että suurimmat höyryt oli jo päästetty ekalla kierroksella, ja alkoi väsymys hiipiä.

Hävitin treeneissä jonnekin lotuspallon, joten Pyryn kanssa tehtiin namialustan kanssa, ja Pyry oli oikein innoissaan sen kanssa ja vauhtia oli. Huomaa kuitenkin, että taukoa on ollut, koska se väsyi kyllä sitten kun oli jonkun aikaa juossut edes takaisin täysillä. Pyryllä rimat oli 50 cm. 

Agitreenit

Tänään päästiin jo viikottaisille agitreeneille Kotkaan, ja oli ihan tarpeeseen. Molemmat koirat oli ihan innoissaan, kun tajusivat minne pitkästä aikaa mentiin (siis hallille ekaa kertaa sitten kevään jälkeen, halli kun on käytössä talvitreeneissä).

Molempien kanssa treenattiin 45 cm rimoilla. Molempien kanssa treenattiin alun kolmen esteen kohdalla välistävetoja ja sitten päällejuoksuja. Välistävedot on edelleen aikamoinen kompastuskivi mulle, mutta kyllä se sitten 100nen kerran alkoi onnistumaan, ja tosi hienostikin vielä. Lähinnä pyrittiin harjoittelemaan mun osalta suorempaa linjaa juoksemista ja oikea-aikaisuutta (tai siis ajoissa olemista). Viimeisimmät kerrat oli tosi hienot, mutta siitä ei ole videota. Pyrynkin kanssa onnistui ihan hyvin lopulta, se vaan kääntyy varsin tiukemmin kuin Halti.

Pyryn kanssa otettiin erityisen rennosti, eikä tehty paljoa, sillä kun oli se 3 kk taukoa kaikkinensa, jos ei viime viikon treenejä oteta lukuun. Pyryllä kyllä oli intoa paljon myös.

Niin, ja kuten edellisessä postauksessa päätin ja lupasin, tässä on video, meidän ekasta vedosta Haltin kanssa, miten oltais "kisatilanteessa" tehty, jonka jälkeen sitten treenattiin sitä oikeaa treeniä.

Kuulumisia

Torstaina käyntiin kontrollissa, ja Halti sai täysin terveen paperit. Ihanaa... Ei tarvinut jatkaa antibioottiakaan loppuun se 12 pv, kun Halti oli syönyt jo 10 pv, ja on oksennellut välillä, niin saatiin jättää antibiootit tähän sen vuoksi.

Haltille on tullut vähän painoa lisää sitten keväästä.. Keväällä muistan että oli yllättävän hyvässä kuosissa, 18,8 kg (yleensä ollut n. 20 kg), kun sitten käytiin nyt ekalla lääkärikäynnillä pari viikkoa sitten, oli paino jo 20,8 kg. Johtuu varmasti kesän kuumuudesta, että ei olla treenattu juurikaan, ja sitten Pyryn kastroinnin jälkeen Pyryn sairastaessa Haltikin kävi vähän vähemmän pitkillä lenkeillä.

meidän pullukka palleroinen

Noh, nyt kahden viikon saikun jälkeen Halti on ollut vielä vähemmällä liikunnalla ja vaikka vähän vähensin ruokaakin, niin Haltin paino oli kuitenkin noussut jo  21,5 kiloon. Huhhuh!! Toki se oli mun Viron matkan aikana pöllinyt kissanruokapöydältä kissankuivaruokapussin puolikkaan ja vetänyt sen ja torstaina ollessani 45 min poissa renkaan vaihdossa, niin se oli ratsannut koko kissanruokapöydän (varmaan hypännyt ihan sille), kun oli lennellyt lattialle kissanruoka-astiat, ja kaikki ruoat (myös suljetuissa pusseissa ja purkeissa) pöydältä. Siellä oli alumiinisia purkkejakin, jotka oli hajoitettu ja syöty. Haltin kanssa on 4v eletty, eikä ole tarvinut olla niin tarkka jos kissanruokapöydällä on kissanruokia, mutta nyt on kaikki ruoaksi kelpaava kaapissa piilossa. Ehkä pitää kissan kupissakin olevat ruoat aina yksinoloajoiksi laittaa pois. 

Tässä on se, mitä jäi jäljelle varkauden jälkeen..

Ja tässä mitä oli ratsattu kissanruokapöydältä, noissa sinisissä vanhoissa pahvilaatikoissa oli noita oransseja pusseja (joista suurin osa oli avattu ja syöty), niissä oli myös kissanruokapusseja, alumiinipurkkeja, yms..

Luulen kyllä että toi varastelu oli oireilua siitä kun olin useamman päivän poissa ja Halti oli vielä kipeänä. Se on niin mun koira. Nyt pitää vaan saada tilanne normalisoitumaan. Tällä viikolla on kuitenkin päästy normilenkit lenkkeilemään, ja useampana päivänä 2 tuntia ollut vähintään liikuntaa ja olen yrittänyt vähentää Haltin ruokaa, ja nyt vaan saa toivoa että sen seurauksena se ei yritä hankkia sitäkin hanakammin itsenäisesti omaa ruokaansa.

Nyt on ollut juoksut naapurissa. Haltin käytöksestä päätellen tärppipäivät, kun se ei intoile kuin sen viikon verran tärppipäivien aikoihin. Pyryn leikkauksen vaikutukset näkyy selkeästi jo nyt. Sillä ei ole mikään kiire haistelemaan juoksuhajuja, vaan aikaa on tehdä mieluummin temppuja lenkeillä mun kanssa, ja ehkä vähän tulee jotain pientä haisteltua vahingossa, mutta ei mitään jumittamista enää. Ehkä se elämä helpottaa sen kanssa tässä suhteessa. Ei ainakaan stressaa ja vingu juoksuja sisällä, ja on rauhallisempi selkeästi.

Käytiin jo vähän aloittelemassa aksaakin. Keskiviikkona omatoimitreeneissä molemmat teki vähän 35 cm rimoilla, Pyryllä on useampi kuukausi taukoa, ja Halti palauttelee voimiaan sairausloman jäljiltä. Pyry oli ihan liekeissä ja hirveän innoissaan tekemässä, vaikka vähän pelkäsin että viitsiikö se tehdä mitään. Ja Halti toki oli ihan innoissaan, mutta sen kanssa yritin vielä tehdä vähän rauhallisemmin. 

Lauantaina käytiin lappalaiskoiratreeneissä Espoossa, rimat 40-45 cm, ja Halti ei ihan pysynyt radalla, vaan tarvi vähän tuuletella ja vetää omaa rataa. Sai ihan sen tehdä ja palkkasin siitä, kun selkeästi oli varmasti tarvetta siihen. Treenattiin A-estettä, jolla hyppäsi kehikon yläosankin kanssa tosi ylhäältä kontaktilla, joten tätä pitää treenata. Samoin puomia ja keppien aloituksia. Kepeillä avokulma edelleen hankala, mutta puolen vaihdot toimi ennen keppejä ja keppien jälkeenkin hyvin.

Treenien jälkeen huomasin, että Halti oli oksentanut alumiinia autoon. Jee. Ja myöhemmin löytyi ulosteestakin löytyi vähän alumiinia. Toivotaan että kaikki on ulkona jo, ettei enempää jäänyt suolistoon. Tarkkaillaan tilannetta.

Haltin kanssa palautellaan aksan iloja tämä kuukausi, ja kisakiellon (anti-doping kipulääkkeistä 28 pv) jälkeen olisi tarkoitus taas kisata marraskuun alussa, ellei tässä enempää tapaturmia käy.

Seuraaviin treeneihin muistetaan ottaa videotakin..

Ja tässä kissoista kuvia ihan muuten vaan..

Kasper

Nekku iloitsi, kun olin just tullut kotiin, kauempaa ei siitä kuvaa saanut

Nekku 8v. söpöilee

Halti tervehtyy

Halti on tervehtymässä, mutta antibiootti jatkuu vielä ensi viikon lauantaihin, ja kipulääkettä vielä pari päivää. Vielä vähän kutisee, joten joutuu Halti olemaan suojakauluri päässä yksinoloajat. Haava alkaa olla kiinni ja koirassa energiaa alkaa olemaan.

Huomenna pitäisi mennä työmatkalle Viroon ja tulen vasta tiistai-iltana takaisin, joten Haltin hoito on täysin avomiehen vastuulla. Ja todennäköisesti Halti joutuu olemaan pitkät päivät kauluri päässä.

Muuten, päätin nyt kokeilla tällaista koirille tällaista fb-sivua, jos saisin sinne päivitettyä enempi, videoita ja kuvia varsinkin treeneistä ja arkielämästä. Etenkin tähän blogiin ja omaan hlökohtaiseen fb-sivuun kuvat yms vähän valikoituu..

LapinProkoirat Halti ja Pyry

Saikkua, saikkua...

Noh, Pyry on varsin terve, kivespussit parantui hyvin ja kaikkea... jotta ei menisi liian hyvin, ja alkaisi liikaa iloitsemaan kisaamisestakaan, niin Haltihan sitten seuraavaksi pääsi saikulle.

Viime viikon torstaina päästin Pyryn ja Haltin juoksemaan pihalla ja Pyry taas innostui oikein paljonkin, ja sitten TAAS jyräsi Haltin täysin ja Haltia sattui (lähti juoksemaan törmäyksen jälkeen pois päin korvat luimussa, joten jotenkin kävi vaikka ei ontunutkaan tai mitään). Parin tunnin lepäämisen jälkeen Halti vaikutti olevan ihan kunnossa, ja ehkä olikin. Hyppi kivien päälle lenkillä yms.. Olin kuitenkin skeptinen ja seurasin Haltin liikkumista silmä kovana, koska sunnuntaina piti olla aksakisat viimeinkin Kotkassa KKS:llä, jonka kisoihin olen jo tapaturmien ja muiden sattumusten vuoksi perunut jo kahdet kisat.

Perjantaina illalla Halti olikin taas levoton, ja yöllä ei oikein nukkunut, vaan seisoi vain tai tapsutteli ympäri taloa. Lauantaina aamupäivällä vähän parempi ja lepäsi, mutta illalla taas tuli niin levottomaksi, että annoin sille kipulääkettä (jäi keväällä edellisestä onnettomuudesta) ja totesin, että kipee se on. oikean kankun päällä aika lähellä häntää oli turvotusta, joten ajattelin että kyllä se Pyryn taklaamisesta johtuu varmasti. Sunnuntaina Halti vaikutti edelleen kipeältä, tosin lepäsi kyllä taas päivälle. Jonkin verran Halti nuoli takapäätänsä ja näkytti. Sitten yhtäkkiä huomasinkin että takapuolesta tulee ihan järjettömästi verta, ja sitä tyrehdyttämään. Meni varmaan yli puoli tuntia että se kunnolla alkoi tyrehtymään. Soitin eläinlääkärillekin, mutta sieltä kehotettiin odottamaan seuraavaan päivään, koska sunnuntaitaksat.

Sen verran sain putsattua betadinellä, että löysin reiän peräaukon vierestä, siitä missä anaalirauhanen on. Halti oli purrut anaalirauhasen totaalisen auki. Sieltä tulikin sitten seuraavaan päivään asti mönjää ja nestettä, ja sitä sai olla putsailemassa tasaiseen tahtiin. Sunnuntai-iltana sai jälleen kipulääkettä ja maanantaina aamupäivästä Loviisaan lääkäriin. Lovettiin. Eläinlääkäri totesi että anaalirauhasen tosiaan oli purrut, ja anaalirauhanen oli ollut todella kipeä, jonka takia näin oli tehnyt. Toisessa anaalirauhasessa ei ongelmaa. 

Kuulemma tämä oli varmasti vain yhteensattuma, kun sattui juuri samaan aikaan kuin Pyryn törmääminen Haltiin. En oikeasti mitään merkkejä anaalirauhasongelmasta ollut huomannut aikaisemmin, vasta viikonloppuna kun Halti istui pari kertaa kesken kävelyn (ajattelin että johtui Pyryn törmäämisestä ja että paikat oli kipeenä) ja tosiaan nuoli takapäätänsä. Ennen viikonloppua ei ollut mitään merkkejä, mitä olisin voinut huomata. Voihan se olla niinkin, että leikkiessä Pyry on osunut Haltin takapuoleen, ja jo kipeä anaalirauhanen kipeytyi entisestään.

No, Haltin haava sitten putsattiin, ja saan jatkaa useamman kerran päivässä putsaamista, samoin kun jatketaan samaa kipulääkitystä, Kesium antibioottia ja Halti sai Bupaq kipulääkityksen vielä piikillä, jotta helpottaisi. Tässä sitten odotellaan että paranisi. Pitäisi alkaa paranemaan ihan parissa päivässä. Vaikka vielä ei ole sulkeutunut haava, niin Halti on ollut vähän paremmalla tuulella tänään ja asennetta alkaa löytymään.

Viikonloppuna ja eilenkin oli vielä vaikeaa saada se pissaamaan, tai ulostamaan, tänään sekin on normaalia. Vasta kipulääkityksen jälkeen se ulosti jonkin verran. Vielä pitäisi käydä ostamassa kuitulisää, jotta ulostaminen olisi helpompaa. Ja tänään sai kaurapuuroa kuitulisän sijaan. N. 10 päivän päästä käydään näyttämässä Haltia vielä lääkärillä ennen kuin antibiootti on loppunut.

Tietty vaikka tuo nyt tuosta paranisikin viikossa täysin, niin ompahan kipulääkityksen vuoksi taas kuukausi kilpailukieltoa, eli marraskuun alussa on mahdollisuus kisata seuraavan kerran. 

Pääasiahan on että koira saadaan kuntoon, ja varmasti nopeasti tuleekin kuntoon, mutta ihan pikkasen vaan harmittaa, että taasko, juuri kun keväällä oli 1,5 kk saikkua Haltilla (+ Pyryn hermokipulääkitykset, ypozane, kastrointi, kivespussien tulehdus). Tää oli nyt kolmas kerta tänä vuonna kun peruin saman järjestäjän agikisoihin osallistumisen, on ihan mukava vaan maksaa seuralle osallistumismaksuja koskaan osallistumatta.... olis edes oma seura... Pari lahjakorttia mulla sinne on, joten yksi osallistumismaksu on niissä, mutta niitä ei ole vielä pyydetty takaisin.

Lisäksi olin niin innoissani, että päästään vihdoin kunnolla kisaamaan ja aloin pääsemään hyvään kisafiilikseen, kun Haltin kanssa on alkanut menemään taas tosi kivasti. Tässä sitten ei olekaan treenikoiraa eikä kisakoiraa hetkeen. Pyryn kanssa varmaan voi jossain vaiheessa pikkuhiljaa treenaamaankin taas, mutta ei sitä kisoihin vielä voi viedä, kun on yleensäkin treenannut monta kuukautta sitten viimeeksi.

Niin ja ajattelimpa muuten siirtää Pyryn 1-luokkaan. Ei Pyryn kanssa edes tosi hienolla draivilla päästä enää ihanne-etenemiin kolmosissa, etenkin jos ne alkaa olemaan 4 m/s paikkeilla ja enemmän, joten ei ehkä ole enää sellaista tavoiteltavaa sen (ja sen sydämen sivuäänen) kanssa tuossa iässä SM-nollissa. Ykkösluokassa taas voi olla taas tavoiteltavana 2-luokkaan pääsy ja siitä vaikka 3-luokkaan. Todennäköisesti tää ensi talvi on Pyryn viimeinen täysin aktiivinen agilityvuosi, sen jälkeen aletaan vähentämään kehittäviä treenejä ja jatketaan mieltä virkistävillä treeneillä ja ehkä jollain toisella lajilla mahdollisesti.

Tässä kohta tarvis lainakoiria, tai sitten itsellä pitäis varmaan olla 5 koiraa, jotta joku pysyis terveenä ja sais harrastaa silloin kun itse on terve.. Aikaisemmat lainakoirat alkaa kaikki olla sen verran vanhoja..

Ja hyvät uutiset, Pyry tuli eilen illalla peuran perästä jo n. 2 minuutin päästä takaisin, olisko sillä alkanut pallien poiston jälkeen toimimaan korvat ja aivot??