Viikon verran puuhaa..

Viime viikon lauantaina käytiin Sysiväikeen (Haltin kasvattajan) jumppapäivässä, jossa oli aksaa ja Dog-O-Mobilityä.. Jälkimmäisen kuvittelin olevan koiran jumppaa, mutta tää olikin omistajan jumppaa johon koira (Halti) osallistui. Ihan kivaa, ja tuntui kyllä seuraavana päivänä.

Jumppaa, hankalampaa kun Halti nojaa

rata kouluttajalta

Aksassa päästiin kokeilemaan uutta rengas, eli tällaista jossa on vain sivutolpat renkaassa kiinni. Pari kertaa otettiin Haltin kanssa sitä erikseen, ja sitten rataan. Radassa onnistui moni juttu, esim. vetäminen toiseen päähän putkea (6-7), ja harjoiteltiin vähän lisää välistävetoa (ehkä joidenkin vuosien päästä me handlataan ne joskus). Kouluttajasta en saanut ehkä niin paljoa irti, mutta rata oli kiva. Pyryn kanssa tehtiin myös ja Pyryllä oli tosi hienosti vauhtia ja jopa hyppäsi ekalla kerralla A-esteen kontaktin yli. 

Kasvattaja Jenni oli myös panostanut Haltin ja veljensä Ärjän harrastusmenestykseen, ja oli teettänyt koirille ihan kakut, siis ihmiset ne kakut söi kyllä.. ja veljekset saivat myös lelut kaiken lisäksi. Halti oli niin otettu lelusta, ettei antanut ollenkaan Pyrylle sitä, joka yleensä vaatii kaikki lelut itselleen.

Kasvattajalta lainattu kuva

Jenni-kasvattajalta lainattu perhekuva: vasemmalta sisarukset Halti, Heksu, Tyyne, Ärjä ja äiti Katla.

Haltista sivukuva (kasvattajan kuvaama), vähän ylimääräistä vielä painossa, mutta alkaa Halti olla varsin aikuinen 4v.

Tuolla treeneissä lenkeillä Pyry yllättäen alkoi haukkumaan nartulle, joka ei todellakaan mitenkään provosoinut. Samoin hallissa räjähti ohi menevälle nartulle. Pyry on myös alkanut haukkumaan välillä treenikavereiden koiria ja yllättävissä tilanteissa muutenkin muita koiria, jotka eivät ole mitenkään uhkaavia. Yleensä Pyry tarvii provosointia tai sitten paineistavan tilanteen, mutta nyt noi haukkumiset on tulleet mulle vähän puun takaa. En sitten tiedä onko sillä kipuja (no ei pahasti hieronnan perusteella), ja etsiikö se itseään kastroinnin jälkeen kun testosteroni ei tuo enää sitä varmuutta. En sanoisi, että suoranaisesti olisi aggressiivista räyhäämistä, vaan sellaista epävarmaa haukkumista, jolla pyrkii pitämään muut koirat kaukana. Nyt pitää vaan itse alkaa vähän olemaan tilanteen tasalla, ja pitää se kontrollissa ja seurata tilannetta.

Tiistaina käytiin viikkotreeneissä ja Pyryllä oli vauhtia jälleen ja vähän enemmänkin röyhkeyttä. Saattelin Pyryä vähän liikaa, vaikka vauhtia olisi ollut sen verran että ei olisi tarvinut. Halti oli vauhdissa myös ja kouluttaja sanoi, ettei ole nähnyt Haltia niin kovassa vauhdissa. Suurin vaikeus oli puomilta putkeen poispäinkääntäminen, mutta löysin siihenkin keinon. Ihan viimeisestä ratatreenistä saatiin Haltin osalta videotakin, pitäisi muistaa Pyrystäkin pyytää, sillä kuitenkin on ollut niin kivasti vauhtia nyt.

Haltin kanssa viimeinen yritys, vauhti jo vähän tasaantunut:

Keskiviikkona käytiin omatoimitreeneissä lyhyesti tekemässä molempien kanssa jotain kivaa, ja erityisesti Haltin kanssa viimeinkin vahvistettiin A-estettä. Tätä pitäisi vahvistaa nyt aika paljon, kun sen suoritus on päässyt vähän huonommaksi.

Torstaina käytiin hieronnassa. Pyryllä oli muistaakseni lapojen takana (taas) jumia, ja ehkä vähän takaosassa. Ekaa kertaa se antoi nyt taivuttaa takajalkoja eikä suojannut niin tiukasti jalkoväliään.

Haltilla taas oli lannerangan viimeisten nikamien kohdalla tosi paljon jumia, ja vähän kipeetä. Sitä laaseroitiin ja hoidettiin, mutta päätettiin kolmen viikon päästä käydä uudelleen. Hierojakin kysyi että onko se näkynyt agilityssä tai muualla mitenkään, mutta tosiaan, Halti on ollut nopeampi kuin ikinä (vaikka on myös aika palleroinen edelleen), eikä ainakaan ole hidastellut. 

Saatiin kuitenkin siis parin lepopäivän jälkeen harrastaa normaalisti (huomenna valmennukseen) ja ensi viikolla lauantaina mennään kisaamaan Sipooseen.

Pitää vielä mainita, että Pyry on karvattomampi kuin ikinä tällä hetkellä, se vaan tiputtaa karvaa kokoajan, ja ei oikein kohta ole mitään mitä tiputtaa. Taas ennen hierontaakin harjasin sitä, jotta kaikki ei jää hierojan pöydälle.

Tän vuoden tulokset

Tänä vuonna on ollut sinänsä huono onni kisailujen osalta, että Haltilla on ollut pari sairaslomaa + pitkä kuuma kesä, ja Pyryllä alkuvuosi selkäongelmissa, joten Pyry ei ole kisannut ollenkaan.. eikä kisaakaan ennen ensi vuotta, koska näköjään Ypozanesta tuli 6 kk:n anti-dobing varoaika... Pyry ei tässä enää nuorene, mutta katsotaan josko jotain vielä ensi vuonna kisattaisiin.

Kuitenkin maaliskuusta lähtien pitkän hyllyputken jälkeen mulla ja Haltilla on alkanut toimimaan kisaaminen, ja tullut ihan kivasti tuloksia. Maaliskuun jälkeen on tullut vain kaksi hylättyä ja loput vielä tosi kivoja sijoituksia, niin makseissa kuin pikkumakseissakin.

Tässä odotellaan kuin kuuta nousevaa kisaamisen aloittamista taas... 2,5 viikkoa ja sitten tullaan taas valloittamaan kisa-areenat!

Loppuvuoden suunnitellut kisat (riippuen vähän jaksamisesta - ainakin 4 kisaa):

- la 3.11. Sipoo, Javier de la Escarela/ tai - su 4.11. Sipoo, tanskalainen

- su 11.11. Sipoo, Mika Kangas

- la 24.11. Sipoo, Hannikainen

- la 1.12. KKS, Nyberg/ tai - su 2.12. Vantaa, Savioja

- to 6.12. Vantaa, Jessi Landen

- su 16.12. Lappeenranta,  Esa Muotka

- la 29.12. Lahti, Laitinen /tai - la 29.12. Vantaa, Pirttikoski

Agitreenejä

Lauantaina käytiin lappalaiskoirien omatoimitreeneissä, ja Pyry pääsi erityisesti juoksemaan rataa toisen treenaajan kanssa. Pyry oli ihan onnessaan kun joku vieras palkkaa sitä. Pienet on koiran ilot. Rimat oli Pyryllä 50 cm. Pyry sai vähän siedätystä taas pieniin lapsiinkin, tosin ne eivät olleet meidän treenivuorolla hallissa.

Haltin kanssa A-esteen suoritus mun muistaakseni ei mennyt ihan kovin hyvin, mutta lapsihäiriössä ei ollut ongelmaa, kun ei se edes oikein huomannut niitä. Tehtiin kivaa suoraa rataa, ja Haltilla oli rimat 45-50 cm. Treenattiin keppien puolenvaihtoja myös.

Tiistain treeniryhmässä oli kiva rata, jossa opittiin taas uutta Haltin kanssa. Nimittäin päästiin tekemään backlappia radalla. Tää on ollut sellainen ohjaus mikä olisi monella kisaradalla ollut kiva osata tehdä, mutta ei ole tullut missään vaiheessa treenattua tai edes muistettua tän ohjauksen olemassaoloa.  Nyt olikin sopiva kohta, johon tää sopi ja lähettiin ihan alkeisharjoittelusta, eli palkka tuli jo oikeaan suuntaan kääntymisessä ja sitten aina kauempaa. Halti tajusi tän heti, ja tehtiin se sitten heti jo radalla suht. onnistuneesti. Tätä nyt vaan pitää muistaa harjoitella. Kepeillä sai kyllä olla tosi tarkkana molempiin suuntiin, kun puomi oli ihan siinä vieressä, ja kyllä Halti sinne vaan oli kokoajan menossa. Rimat Haltilla oli ekalla kierroksella 45-50 cm ja tokalla 50 cm.

Tokalla kierroksella Halti tapasi viehättävän shelttinarttupennun, ja sillähän meni vähän pasmat sekaisin, ja huomasi kyllä tekemisessä, tässä video. 

Tokalla yrityksellä saatiin keskittyminen vähän takaisin, mutta huomasi, että suurimmat höyryt oli jo päästetty ekalla kierroksella, ja alkoi väsymys hiipiä.

Hävitin treeneissä jonnekin lotuspallon, joten Pyryn kanssa tehtiin namialustan kanssa, ja Pyry oli oikein innoissaan sen kanssa ja vauhtia oli. Huomaa kuitenkin, että taukoa on ollut, koska se väsyi kyllä sitten kun oli jonkun aikaa juossut edes takaisin täysillä. Pyryllä rimat oli 50 cm. 

Agitreenit

Tänään päästiin jo viikottaisille agitreeneille Kotkaan, ja oli ihan tarpeeseen. Molemmat koirat oli ihan innoissaan, kun tajusivat minne pitkästä aikaa mentiin (siis hallille ekaa kertaa sitten kevään jälkeen, halli kun on käytössä talvitreeneissä).

Molempien kanssa treenattiin 45 cm rimoilla. Molempien kanssa treenattiin alun kolmen esteen kohdalla välistävetoja ja sitten päällejuoksuja. Välistävedot on edelleen aikamoinen kompastuskivi mulle, mutta kyllä se sitten 100nen kerran alkoi onnistumaan, ja tosi hienostikin vielä. Lähinnä pyrittiin harjoittelemaan mun osalta suorempaa linjaa juoksemista ja oikea-aikaisuutta (tai siis ajoissa olemista). Viimeisimmät kerrat oli tosi hienot, mutta siitä ei ole videota. Pyrynkin kanssa onnistui ihan hyvin lopulta, se vaan kääntyy varsin tiukemmin kuin Halti.

Pyryn kanssa otettiin erityisen rennosti, eikä tehty paljoa, sillä kun oli se 3 kk taukoa kaikkinensa, jos ei viime viikon treenejä oteta lukuun. Pyryllä kyllä oli intoa paljon myös.

Niin, ja kuten edellisessä postauksessa päätin ja lupasin, tässä on video, meidän ekasta vedosta Haltin kanssa, miten oltais "kisatilanteessa" tehty, jonka jälkeen sitten treenattiin sitä oikeaa treeniä.

Kuulumisia

Torstaina käyntiin kontrollissa, ja Halti sai täysin terveen paperit. Ihanaa... Ei tarvinut jatkaa antibioottiakaan loppuun se 12 pv, kun Halti oli syönyt jo 10 pv, ja on oksennellut välillä, niin saatiin jättää antibiootit tähän sen vuoksi.

Haltille on tullut vähän painoa lisää sitten keväästä.. Keväällä muistan että oli yllättävän hyvässä kuosissa, 18,8 kg (yleensä ollut n. 20 kg), kun sitten käytiin nyt ekalla lääkärikäynnillä pari viikkoa sitten, oli paino jo 20,8 kg. Johtuu varmasti kesän kuumuudesta, että ei olla treenattu juurikaan, ja sitten Pyryn kastroinnin jälkeen Pyryn sairastaessa Haltikin kävi vähän vähemmän pitkillä lenkeillä.

meidän pullukka palleroinen

Noh, nyt kahden viikon saikun jälkeen Halti on ollut vielä vähemmällä liikunnalla ja vaikka vähän vähensin ruokaakin, niin Haltin paino oli kuitenkin noussut jo  21,5 kiloon. Huhhuh!! Toki se oli mun Viron matkan aikana pöllinyt kissanruokapöydältä kissankuivaruokapussin puolikkaan ja vetänyt sen ja torstaina ollessani 45 min poissa renkaan vaihdossa, niin se oli ratsannut koko kissanruokapöydän (varmaan hypännyt ihan sille), kun oli lennellyt lattialle kissanruoka-astiat, ja kaikki ruoat (myös suljetuissa pusseissa ja purkeissa) pöydältä. Siellä oli alumiinisia purkkejakin, jotka oli hajoitettu ja syöty. Haltin kanssa on 4v eletty, eikä ole tarvinut olla niin tarkka jos kissanruokapöydällä on kissanruokia, mutta nyt on kaikki ruoaksi kelpaava kaapissa piilossa. Ehkä pitää kissan kupissakin olevat ruoat aina yksinoloajoiksi laittaa pois. 

Tässä on se, mitä jäi jäljelle varkauden jälkeen..

Ja tässä mitä oli ratsattu kissanruokapöydältä, noissa sinisissä vanhoissa pahvilaatikoissa oli noita oransseja pusseja (joista suurin osa oli avattu ja syöty), niissä oli myös kissanruokapusseja, alumiinipurkkeja, yms..

Luulen kyllä että toi varastelu oli oireilua siitä kun olin useamman päivän poissa ja Halti oli vielä kipeänä. Se on niin mun koira. Nyt pitää vaan saada tilanne normalisoitumaan. Tällä viikolla on kuitenkin päästy normilenkit lenkkeilemään, ja useampana päivänä 2 tuntia ollut vähintään liikuntaa ja olen yrittänyt vähentää Haltin ruokaa, ja nyt vaan saa toivoa että sen seurauksena se ei yritä hankkia sitäkin hanakammin itsenäisesti omaa ruokaansa.

Nyt on ollut juoksut naapurissa. Haltin käytöksestä päätellen tärppipäivät, kun se ei intoile kuin sen viikon verran tärppipäivien aikoihin. Pyryn leikkauksen vaikutukset näkyy selkeästi jo nyt. Sillä ei ole mikään kiire haistelemaan juoksuhajuja, vaan aikaa on tehdä mieluummin temppuja lenkeillä mun kanssa, ja ehkä vähän tulee jotain pientä haisteltua vahingossa, mutta ei mitään jumittamista enää. Ehkä se elämä helpottaa sen kanssa tässä suhteessa. Ei ainakaan stressaa ja vingu juoksuja sisällä, ja on rauhallisempi selkeästi.

Käytiin jo vähän aloittelemassa aksaakin. Keskiviikkona omatoimitreeneissä molemmat teki vähän 35 cm rimoilla, Pyryllä on useampi kuukausi taukoa, ja Halti palauttelee voimiaan sairausloman jäljiltä. Pyry oli ihan liekeissä ja hirveän innoissaan tekemässä, vaikka vähän pelkäsin että viitsiikö se tehdä mitään. Ja Halti toki oli ihan innoissaan, mutta sen kanssa yritin vielä tehdä vähän rauhallisemmin. 

Lauantaina käytiin lappalaiskoiratreeneissä Espoossa, rimat 40-45 cm, ja Halti ei ihan pysynyt radalla, vaan tarvi vähän tuuletella ja vetää omaa rataa. Sai ihan sen tehdä ja palkkasin siitä, kun selkeästi oli varmasti tarvetta siihen. Treenattiin A-estettä, jolla hyppäsi kehikon yläosankin kanssa tosi ylhäältä kontaktilla, joten tätä pitää treenata. Samoin puomia ja keppien aloituksia. Kepeillä avokulma edelleen hankala, mutta puolen vaihdot toimi ennen keppejä ja keppien jälkeenkin hyvin.

Treenien jälkeen huomasin, että Halti oli oksentanut alumiinia autoon. Jee. Ja myöhemmin löytyi ulosteestakin löytyi vähän alumiinia. Toivotaan että kaikki on ulkona jo, ettei enempää jäänyt suolistoon. Tarkkaillaan tilannetta.

Haltin kanssa palautellaan aksan iloja tämä kuukausi, ja kisakiellon (anti-doping kipulääkkeistä 28 pv) jälkeen olisi tarkoitus taas kisata marraskuun alussa, ellei tässä enempää tapaturmia käy.

Seuraaviin treeneihin muistetaan ottaa videotakin..

Ja tässä kissoista kuvia ihan muuten vaan..

Kasper

Nekku iloitsi, kun olin just tullut kotiin, kauempaa ei siitä kuvaa saanut

Nekku 8v. söpöilee

Halti tervehtyy

Halti on tervehtymässä, mutta antibiootti jatkuu vielä ensi viikon lauantaihin, ja kipulääkettä vielä pari päivää. Vielä vähän kutisee, joten joutuu Halti olemaan suojakauluri päässä yksinoloajat. Haava alkaa olla kiinni ja koirassa energiaa alkaa olemaan.

Huomenna pitäisi mennä työmatkalle Viroon ja tulen vasta tiistai-iltana takaisin, joten Haltin hoito on täysin avomiehen vastuulla. Ja todennäköisesti Halti joutuu olemaan pitkät päivät kauluri päässä.

Muuten, päätin nyt kokeilla tällaista koirille tällaista fb-sivua, jos saisin sinne päivitettyä enempi, videoita ja kuvia varsinkin treeneistä ja arkielämästä. Etenkin tähän blogiin ja omaan hlökohtaiseen fb-sivuun kuvat yms vähän valikoituu..

LapinProkoirat Halti ja Pyry

Saikkua, saikkua...

Noh, Pyry on varsin terve, kivespussit parantui hyvin ja kaikkea... jotta ei menisi liian hyvin, ja alkaisi liikaa iloitsemaan kisaamisestakaan, niin Haltihan sitten seuraavaksi pääsi saikulle.

Viime viikon torstaina päästin Pyryn ja Haltin juoksemaan pihalla ja Pyry taas innostui oikein paljonkin, ja sitten TAAS jyräsi Haltin täysin ja Haltia sattui (lähti juoksemaan törmäyksen jälkeen pois päin korvat luimussa, joten jotenkin kävi vaikka ei ontunutkaan tai mitään). Parin tunnin lepäämisen jälkeen Halti vaikutti olevan ihan kunnossa, ja ehkä olikin. Hyppi kivien päälle lenkillä yms.. Olin kuitenkin skeptinen ja seurasin Haltin liikkumista silmä kovana, koska sunnuntaina piti olla aksakisat viimeinkin Kotkassa KKS:llä, jonka kisoihin olen jo tapaturmien ja muiden sattumusten vuoksi perunut jo kahdet kisat.

Perjantaina illalla Halti olikin taas levoton, ja yöllä ei oikein nukkunut, vaan seisoi vain tai tapsutteli ympäri taloa. Lauantaina aamupäivällä vähän parempi ja lepäsi, mutta illalla taas tuli niin levottomaksi, että annoin sille kipulääkettä (jäi keväällä edellisestä onnettomuudesta) ja totesin, että kipee se on. oikean kankun päällä aika lähellä häntää oli turvotusta, joten ajattelin että kyllä se Pyryn taklaamisesta johtuu varmasti. Sunnuntaina Halti vaikutti edelleen kipeältä, tosin lepäsi kyllä taas päivälle. Jonkin verran Halti nuoli takapäätänsä ja näkytti. Sitten yhtäkkiä huomasinkin että takapuolesta tulee ihan järjettömästi verta, ja sitä tyrehdyttämään. Meni varmaan yli puoli tuntia että se kunnolla alkoi tyrehtymään. Soitin eläinlääkärillekin, mutta sieltä kehotettiin odottamaan seuraavaan päivään, koska sunnuntaitaksat.

Sen verran sain putsattua betadinellä, että löysin reiän peräaukon vierestä, siitä missä anaalirauhanen on. Halti oli purrut anaalirauhasen totaalisen auki. Sieltä tulikin sitten seuraavaan päivään asti mönjää ja nestettä, ja sitä sai olla putsailemassa tasaiseen tahtiin. Sunnuntai-iltana sai jälleen kipulääkettä ja maanantaina aamupäivästä Loviisaan lääkäriin. Lovettiin. Eläinlääkäri totesi että anaalirauhasen tosiaan oli purrut, ja anaalirauhanen oli ollut todella kipeä, jonka takia näin oli tehnyt. Toisessa anaalirauhasessa ei ongelmaa. 

Kuulemma tämä oli varmasti vain yhteensattuma, kun sattui juuri samaan aikaan kuin Pyryn törmääminen Haltiin. En oikeasti mitään merkkejä anaalirauhasongelmasta ollut huomannut aikaisemmin, vasta viikonloppuna kun Halti istui pari kertaa kesken kävelyn (ajattelin että johtui Pyryn törmäämisestä ja että paikat oli kipeenä) ja tosiaan nuoli takapäätänsä. Ennen viikonloppua ei ollut mitään merkkejä, mitä olisin voinut huomata. Voihan se olla niinkin, että leikkiessä Pyry on osunut Haltin takapuoleen, ja jo kipeä anaalirauhanen kipeytyi entisestään.

No, Haltin haava sitten putsattiin, ja saan jatkaa useamman kerran päivässä putsaamista, samoin kun jatketaan samaa kipulääkitystä, Kesium antibioottia ja Halti sai Bupaq kipulääkityksen vielä piikillä, jotta helpottaisi. Tässä sitten odotellaan että paranisi. Pitäisi alkaa paranemaan ihan parissa päivässä. Vaikka vielä ei ole sulkeutunut haava, niin Halti on ollut vähän paremmalla tuulella tänään ja asennetta alkaa löytymään.

Viikonloppuna ja eilenkin oli vielä vaikeaa saada se pissaamaan, tai ulostamaan, tänään sekin on normaalia. Vasta kipulääkityksen jälkeen se ulosti jonkin verran. Vielä pitäisi käydä ostamassa kuitulisää, jotta ulostaminen olisi helpompaa. Ja tänään sai kaurapuuroa kuitulisän sijaan. N. 10 päivän päästä käydään näyttämässä Haltia vielä lääkärillä ennen kuin antibiootti on loppunut.

Tietty vaikka tuo nyt tuosta paranisikin viikossa täysin, niin ompahan kipulääkityksen vuoksi taas kuukausi kilpailukieltoa, eli marraskuun alussa on mahdollisuus kisata seuraavan kerran. 

Pääasiahan on että koira saadaan kuntoon, ja varmasti nopeasti tuleekin kuntoon, mutta ihan pikkasen vaan harmittaa, että taasko, juuri kun keväällä oli 1,5 kk saikkua Haltilla (+ Pyryn hermokipulääkitykset, ypozane, kastrointi, kivespussien tulehdus). Tää oli nyt kolmas kerta tänä vuonna kun peruin saman järjestäjän agikisoihin osallistumisen, on ihan mukava vaan maksaa seuralle osallistumismaksuja koskaan osallistumatta.... olis edes oma seura... Pari lahjakorttia mulla sinne on, joten yksi osallistumismaksu on niissä, mutta niitä ei ole vielä pyydetty takaisin.

Lisäksi olin niin innoissani, että päästään vihdoin kunnolla kisaamaan ja aloin pääsemään hyvään kisafiilikseen, kun Haltin kanssa on alkanut menemään taas tosi kivasti. Tässä sitten ei olekaan treenikoiraa eikä kisakoiraa hetkeen. Pyryn kanssa varmaan voi jossain vaiheessa pikkuhiljaa treenaamaankin taas, mutta ei sitä kisoihin vielä voi viedä, kun on yleensäkin treenannut monta kuukautta sitten viimeeksi.

Niin ja ajattelimpa muuten siirtää Pyryn 1-luokkaan. Ei Pyryn kanssa edes tosi hienolla draivilla päästä enää ihanne-etenemiin kolmosissa, etenkin jos ne alkaa olemaan 4 m/s paikkeilla ja enemmän, joten ei ehkä ole enää sellaista tavoiteltavaa sen (ja sen sydämen sivuäänen) kanssa tuossa iässä SM-nollissa. Ykkösluokassa taas voi olla taas tavoiteltavana 2-luokkaan pääsy ja siitä vaikka 3-luokkaan. Todennäköisesti tää ensi talvi on Pyryn viimeinen täysin aktiivinen agilityvuosi, sen jälkeen aletaan vähentämään kehittäviä treenejä ja jatketaan mieltä virkistävillä treeneillä ja ehkä jollain toisella lajilla mahdollisesti.

Tässä kohta tarvis lainakoiria, tai sitten itsellä pitäis varmaan olla 5 koiraa, jotta joku pysyis terveenä ja sais harrastaa silloin kun itse on terve.. Aikaisemmat lainakoirat alkaa kaikki olla sen verran vanhoja..

Ja hyvät uutiset, Pyry tuli eilen illalla peuran perästä jo n. 2 minuutin päästä takaisin, olisko sillä alkanut pallien poiston jälkeen toimimaan korvat ja aivot??

Haltin terveystulokset

Halti kävi siis 25.8.2018 terveystarkeissa, tässä viralliset tulokset nyt kun ne tuli KoiraNettiinkin:

Silmät: terveet, ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
Polvet: 0/0

Silmien osalta Halti näkee tähtiä, eli sillä on sikiöaikaista rihmastoa jäänyt silleen, että se näkyy molemmissa silmissä valkoisina pisteinä (myös Haltille). Kuitenkin terveet silmät, ja nämäkin muutokset ovat vanhoja, eivätkä muutu enää.

Ja hyvät uutiset myös geenitesteistä, kaikkien testattujen sairauksien osalta terve, eikä kanna näitä sairauksia.

• Prcd-PRA: Genotype N/N (A), terve (Prcd-PRA = etenevä verkkokalvon surkastuma)
• Pompen: Genotype N/N, terve (Pompen = etenevä glykogeeniaineenvaihdunnan sairaus)
• DM: Genotype N/N (exon 2), terve (DM = perinnöllinen etenevä selkäydinrappeuma)

Lappalaiskoirien agimestaruudet Jyväskylässä

Noh, Pyry ei päässyt, koska leikattu se reilu pari viikkoa sitten. Ei päässyt siis edes mukaan, kun ne kivespussit edelleen kutiavat ja ei ole ihan kunnossa. Lähettiin siis jo Haltin kanssa lauantaina Padasjoelle, ja sieltä sunnuntaiaamuna Jyväskylään. Silti herätys oli 4:30 kun radat alkoivat jo klo 8.

Oli muuten Haltin eka yö varmaan ilman Pyryä, neljän vuoden ikään sekin on ehtinyt ennen tätä.

Rimat oli 50 cm molemmilla radoilla ja makseilla 60 cm.. onneks ei enää kisata makseissa, kun edelleen pidetään tapissa rimoja. Kyllä ne nyt näyttikin korkeilta.

Hyppyrata, HYL:

Mä olin varma, että tällä radalla olisi tullut hylkäys jo 2- tai 3-esteellä, kun Halti lähtee hakemaan ansaesteitä. No ei sentään. Jotain säätöä 2-esteen niistossa oli, mutta Halti tuli silti oikein. 6-esteeltä 7-putkeen sain irrotettua hyvin, että pääsin hyvin 8-esteen taakse sokkariin. 12-13-esteet tein päällejuoksuna, mikä onnistui hyvin, kun pystyin lähtemään 11-esteen takaakierrosta hyvin liikkeelle.

Meidän hylkäys tuli sitten esteellä 16.... sain käännettyä jopa silleen, että Halti vilkaisi vain putken päätä mutta päätti tulla mun mukaan, ja sitten en kuitenkaan saanut käännettyä tarpeeksi, jotta se olisi hypyn ottanut suoraan, teki siis hienosti takaakierron. Muuten meni tosi hyvin rata. Eli HYL.

Agirata, tulos 0, sija 2.:

Tää oli paljon kivempi rata, pääsi lopussa juoksemaankin. Keinulla kun en pysäyttänyt, niin se kostautui kaikilla muilla kontaktiesteillä. A-esteellä ei ottanut kontaktia kunnolla, vaan hyppäsi just kontaktin rajalla. Tuomari ei kuitenkaan nostanut kättä, eikä tästä tullut virhettä. Avokulma kepeille meni hyvin.  Puomilla ei pysähtynyt, mutta onneksi otti kontaktin. Kuitenkin sain sen verran etumatkaa, että ehdin 17-esteelle just ja just sokkariin. Eli tästähän tulikin nolla. Vähän Halti kaarratteli siellä täällä.

Eli tuli, 0 tulos, 2. sija ja etenemä 3,86 m/s. Ihan jees. 

Ja video:

Onneksi tää kuvattiin musta huolimatta, taas olin unohtanut pyytää jotakuta kuvaamaan meidän radat.

Lappalaiskoiraskabasta tiputtiin sen ekan hyllyn jälkeen pois, mutta ainakin kivaa oli. Ja saatiinhan me ruusuke pikkumaksien agiradan nopeimpana lappalaiskoirana.

Ens vuonna sitten yritetään saada kaksi tulosta. Saatiinhan me sitten taas kokemusta, yksi SM-nolla ja tavattiin monia vain linjoilta tuttuja lappalaiskoiraihmisiä. Kotimatka oli kyllä jokseenkin rankka, ja väsytti ihan pirukseen.

Täytyy sanoa, että Jyväskylässä JATin halli oli ihan kiva. Helppo mennä sisään kolmesta eri ovesta, pohjana kivituhka ja hyvä lämmittelyalue ja lämmittelyesteet, mistä oli varmasti hyötyä paljonkin. Kivat lenkkeilymaastotkin löytyi. Tykkäsin paikasta, vaikka tuskin tulee paljoa käytyä kun on sen verrna kaukana.

Haltin aksakisat Ojangossa 8.9.

Lauantaina käytiin kisaamassa Ojangossa. Piti olla enintään 20 astetta, mutta kummasti saatiin taas osaksemme viikon lämpimin päivä, eli 24-25 asteeseen sitten taas lämpö ylsi.. Kyllä mä niin odotan niitä viileempiä ilmoja, kun ei tarvi miettiä koiran viilentämistä kokoajan.

Radat oli varsin hauskoja, ja kyllä niissä oli sellaisia hauskoja huomaamattomia ansoja tehty, myös siten, että liikaa ajattelevat tekivät vähän liikaakin hommia turhaan. Makseissa ja pikkumakseissa tosi harva teki edes tuloksia näillä radoilla.. Rimat oli ainakin makseilla 55 cm, ja luulen että pikkumakseilla oli 45 cm tai 50 cm. Ja pikkumakseissahan me oltiin.

Hyppyrata

Tässä moni teki mitä ihmeellisempiä ohjauksia heti alussa kääntääkseen koiraa 2-esteen jälkeen, ja moni hylkääntyi jo tässä. Seuraava paikka oli kepit, ja vaihtelevia paikkoja sen jälkeen. Kepeillä näkyi paljon epäonnistuneita törkkäyksiä ja lähetyksiä saman verran.

Tuomari ilmoitti, että ihanne-etenemä on sitten 4,4 m/s... Joo-o, eipä olla yhtään puhdasta rataa tehty tolla etenemällä joten mahikset tuntuivat mahtavilta! Eli jos ei hylkäännytä, niin varmasti yliaikaa tulee. Päätin sitten, että jos ei muuta niin yritetään tehdä mahdollisimman nopea tulos, ja mahdollisimman vähällä yliajalla. Ajatuksena oli, että ainakin yritettiin. 

Alun tein ihan linjaamalla, ja sitten kepeillä häsläsin kuitenkin, vaikka kuinka yritin olla oikeassa paikassa lähettämässä (olisi pitänyt ehkä käydä törkkäämässä). Tässä meni ehkä 3-4 sekuntia, ja loppu päästiin ihan kunnialla läpi. Lopputulema oli siis 5 virhepistettä ja etenemä 4,33 m/s eli tulos 5,77, 1. sija!

Eli jos ei oltais sählätty kepeillä, niin oltais kepeästi ehditty myös ihanneaikaan, se olis ollut 4,5-4,6 m/s paikkeilla ja tietty oltais saatu hyppy-SERT, koska voitettiin tää rata tällä vitosellakin! Tosi hyvä tietää näin tulevaisuutta varten, mutta ihan pienesti ehkä harmittaa, että meni SERT ohi. Mutta tää kyllä näyttää, että on ihan hyvät mahdollisuudet serteihin ja pitää vaan luottaa että saatetaan ehtiäkin niihin koviin ihanne-etenemiin, kunhan vaan yritetään parhaamme!!

Agirata

Tässä oli monta mietittävää kohtaa.. erityisesti tää alku puomille asti.

Keinun jälkeisen hypyn pyöritin, jaaa.. 6-esteeltä 7-putkeen piti tehdä ns. japanilainen siis pakkovalssin sijaan, mutta vähän myöhässä koska Halti sinkosi 10-putkeen ja siitä siis HYL. Katselin ainakin medien osalta, niin oliskohan siinä A-esteen kohdalla jo voinut tehdä persjätön ja siitä vaan vetää putkeen, ilman että koira hakee A-estettä. Olis ainakin kiva kokeilla jossain treeneissä.

10-putkeen oikeassa kohdassa oli helppo lähettää kauempaa, ja sain Haltin hyvin 12-esteeltä puomille, tein ehkä valssi-persjätön siihen (tälle ohjaukselle oli nimikin, flippi) muistaakseni. 

Kepeille vein avokulmasta, ja onneksi toimi, mutta parempi olisi ollut viedä ulkokautta poispäinkääntäen. Ja koska hylly oli jo alla, niin jätin Haltin keppejä suorittamaan, ja juoksin vaan eteen niin pitkälle kuin ehdin, niin ehdin just ajoissa vikaa estettä ohjaamaan. Hyvin onnistu, ja näitä pitäis tehdä silloinkin kun on nolla alla....

Seuraavaksi sitten lappalaiskoirien agimestaruuskisoihin Jyväskylään viikonloppuna!