Torstain Kisat HAU:lla

Ollaan pari viikkoa tässä treenattu kerta viikkoon aksaa Haltin kanssa selän jumitusten jälkeen, ja päätin käydä kokeilemassa Hesassa iltakisoissa yhdellä radalla miten menee.

Tuomarina oli Mia Laamanen, rimojen korkeuksia en muista, uskoisin että oli 50 cm. Oli aika kiva, pikkumakseissa kolmasosa oli lappalaiskoiria, nimittäin 9:sta koirasta 3 oli lappalaisia; yksi lapinkoira ja kaksi porokoiraa.

Rata oli ihan kiva, keppien kulmaa vähän arvoin, että onnistuuko, muuten vaikutti ihan kivalta, vaikka vaati toki tarkkuutta monissa kohdissa. Vaikka olen aiemmin joskus kisannut tuolla, niin kyllä alustan raskaus yllätti. Radallakin huomasin, kuinka olin kokoajan vähän jäljessä siitä missä piti olla, ja Halti pelasti aika paljon varmuudellaan ja esteiden hakemisella minusta huolimatta.

Kepit onnistui hyvin, 8-9-esteen väliin olin suunnitellut sokkarin, jonka teinkin, mutta jo siinä olin selkeästi jäljessä ja se hidasti vähän Haltia.13-esteen pyöritys sujui hyvin, ja sen jälkeen taas olin myöhässä, kun olin suunnitellut vähän päällejuoksevani muurille 16. Normaalisti olisin kerennyt sinne kevyesti, mutta alusta oli niin raskas juosta, että ei vaan ehdi. Haltilla ei näyttänyt olevan ongelmaa etenemisessä. Kuitenkin kun olin jo siinä myöhässä, niin olin myös 18-esteellä, ja Halti ehti hyppäämään sen takaa. Siinä kävi kuitenkin jotain, Halti tiputti riman ja sen jälkeen vingahti ja multa meni välittömästi pasmat sekaisin (kun edellisen kerran vingahti edellisissä kisoissa puomilla). Puominkin se tuli vähän hämmentyneenä, kuten minäkin, ja jotenkuten sain koottua itseni ja päästiin maaliin. Tästä siis HYL.

Tässä video livestreamista:

Livestream kisoista, kohta 11.30

Mä tietty heti huolestuin, että onko se edelleen kipeä, mutta treeneissä on mennyt tuhatta ja sataa, eikä ongelmia. Kopeloin sitä kotona, ja hyvin taipuu joka suuntaan, eikä jälkeenpäin näyttänyt mitään oireita. Halti tosin on vähän hankala kun se ei näytä jos on kipeä ja aina menee täysillä. Ainoastaan gracilis-lihas oli oikealta puolelta taas aika tiukka, jota pitäisi yrittää hieroa (hierojan ohjeiden mukaan). Jotenkin taivun uskomaan, että toi vinkaisu johtui oikeasti painavasta rimasta, raskaasta alustasta (jonka vuoksi ehkä tiputti ohjauksen puuttuessa), ja huonosta onnesta. Uskoisin että se tölväisi siis varmaan siihen jotenkin ja sattui. 

Muuten oli kiva käydä vaan yksi rata, ei tarvinut miettiä kuin kauan menee, vaan pystyi vaan nauttimaan yhden radan jälkeen kisatunnelmasta.

Joten tehdään selän jumppaliikkeitä edelleen päivittäin, samoin yritän hieroa gracilista, ja testaan miten taipuu jne. Jos siinä ei tapahdu muutoksia, niin eletään elämään normaalisti eteenpäin. Seuraavat kisat olisi tarkoitus käydä maaliskuussa koittamassa. Parit valmennukset olisi tässä vielä helmikuussa, Pasi Kankaan ja Timo Rannikon. Toivotaan että Halti pysyy kunnossa.

Pyry oli tällä kertaa mukana, ja tarkkana sai olla ulkona liukkauden kanssa, ja se että oli joissain kohtaa vähän ahdasta, etten lennä mukana, jos Pyry päättää sanoa jotain. Eniten ongelmia joka tapauksessa oli siinä vaiheessa kun loppulenkillä tuli vastaan useampikin citypupu, joista Pyry olisi halunnut paistia. Yllättävän hyvin pienen riehumisen jälkeen rauhoittui kuitenkin ja alkoi antamaan hyvin mulle kontaktia.

Päivitystä

Mä kirjoitin osittain tämän päivityksen  jo aikaa sitten, mutta sitten jäi kesken ja sen jälkeenkin paljon on muuttunut, joten muutetaan vähän aikamuotoja ja kerrotaan miten menee.

Halti oli aksasta tauolla aika pitkään, joulukuun lopusta tämän viikon tiistaihin, jolloin käytiin pitkästä aikaa treeneissä oikeesti aksassa. Halti on käynyt ennen tätä hieronnassa useampaan otteeseen sarjana ja oli tuossa hierontojen välissä kipulääkekuurikin.

Vähän on ihmetelty mitä jumituksen oikealla puolella takaosassa aiheuttaa, ja hierojakin on väläytellyt että voiko olla välilevynpullistumaa tai rakenteellinen juttu muuten. Nyt se kuitenkin lähti aukeamaan levon, jumppaamisen ja hieronnan avulla, joten viimeisin arvelu olisi kuitenkin trauma, joka ei ole päässyt parantumaan. Tietty, jos tämä alkaa uusiutumaan eikä mene pois, niin pakko sitten käydä vaikka magneettikuvauksissa varmistamassa ettei mitään vakavampaa ole. Kuitenkin viime sunnuntain hieronnassa Halti oli niin hyvässä kunnossa (vaikkakin edelleen jumia vähän oli), että saatiin mennä hyvillä mielin taas aksaamaan.

Tässä välissä Halti on ollut kuitenkin mukana treeneissä, ja ollaan tehty lähinnä paikallaolotreeniä lähdössä, yhdessä treenissä toinen lappalaiskoirauros (kiltti) haukkumassa vieressä, ja toisessa toinen ihminen juoksi edes takaisin Haltin ympärillä sillä välin kun jätin sen lähtöön ja kolmannessa leikkivät ja haukkuva bordercollie vieressä (joka on hyvin provosoivakin monien koirien mielestä). Haukkuva koira vieressä oli ehkä vaikeampi, Halti lähti molemmilla kerroilla kerran ilman lupaa siinä vaiheessa kun oletti että vois jo tulla, ihmisestä ei ollut mitään häiriötä. Näitä on kyllä hyvä tehdä, että luottamusta on myös kovassa häiriössä niin Haltilla kuin minullakin.

Katselin myös näillä kerroilla muutamalla matalalla hypyllä Haltin hyppäämistä, ja näkyi edelleen hyppäävän jäykästi. Vasta oikeastaan viime viikolla Halti venytteli takajalkoja hyvin, oli Pyryn kanssa painiessa pitkästä aikaa alimmaisenakin ja paljon rennompi. Joten näyttää paremmalta, ja hieronnassa tosiaan näytti hyvältä. Nää liukkaat kelit ei kyllä ainakaan auta tässä tilanteessa ollenkaan.

Pyryn kanssa taas olen yrittänyt alkaa treenata enemmän, ja nostaa rimoja 55-60 cm kisoja ajatellen. 60 cm rimoja vähän vähemmän vielä. Olen kovasti miettinyt tässä laskenko heti Pyryn nyt (1,5 vuoden) kisatauon jälkeen 1- tai 2-luokkaan vai kokeilenko 3-luokassa, vai kisataanko ollenkaan. Pyry on nyt ensi kuussa 8v, ja mietin että mitkä olisi meidän tavoitteet ja yleensäkään onko mieltä kisata koiran kanssa joka ottaa niin paljon häiriötä ja totta puhuen vaatii todella paljon hallintaa kisapaikoilla (leikkivien ja provosoivien koirien kanssa), koska ei ole niin sosiaalinen eikä tykkää vieraista koirista ihan lähellä, eikä etenkään riehumassa siinä vaikka lelun kanssa.

Käytiin epiksissä Lahdessa alkukuusta Pyryn kanssa, jotta vähän näin miten näin leikkauksen jälkeen menee kisamaiset tilanteet. Treeneissähän sille on tullut paljon potkua lisää, tykkää leikkiä paljon ja jaksaa toistoja hyvin. Toki esim. kepeillä monien toistojen jälkeen alkaa hidastamaan, mutta muuten aina ekat kerrat ne on tosi nopeat.

Epiksissä osallistuttiin niin möllihypärille kuin kisaavien agiradalle. Meinattiin silti päästä kisan ulkopuolisena mölleissä palkinnoille kun joutui vähän asiaa oikaisemaan, ja päätettiin että paree päästä sitten kisaavissa palkinnoille. No toki päästiinkin, kun voitettiin kisaavien rata. Palkinnoksi tuli hurja määrä ihmisten karkkipusseja, mutta vähän pettymykseksi ei koiralle mitään. Itse kun en hirveästi karkkia syö, niin tuli jaettua sitten Myrskylässä Haltin hoitopaikalle ja avomiehellä nämä.

Jo mölliradalla huomasin, että vaikka Pyry kulki ihan hyvin, niin meinasin kokoajan olla liian edellä Pyryä, eli Pyry ei mennyt edes mölliradalla sitä vauhtia mitä treeneissä menee. En meinannut muistaakaan miten tuo kisatilanne vaikuttaa.

Kisaavien rata oli ihan kiva (Haltille olisi ollut ehkä sopivampi), ja vaikka hetsasin vähän alussa niin silti taas olin liikaa Pyryn edellä, kun normaalisti se olisi ottanut mut jo monesti kiinni. Kepeillä se meni varmaan puolta vauhtia vaikka kuinka yritin kirittää. Puhdas rata tuli joka tapauksessa, ja voitto tuli sillä. Varmasti vaikutti kyllä vauhtiin toisena esteenä oleva keinu, kun Pyry melkein tarvitsisi aina vauhdikkaan alun. Meillä oli vielä juoksuinen ennen meitä, ja vähän jännitti että reagoiko Pyry, mutta ei reagoinut mitenkään! Jotain positiivista.

Kisaavien rata:

Pyry voitti!

En usko että Pyryä saan virallisissa kisoissa yhtään sen nopeammaksi, ja tän ikäisenä saa miettiä että kuinka paljon panostaa, jos se ottaa häiriötä, eikä ehkä samalla tavalla nauti kisaamisesta kuin minä ja Halti. Kolmosissa todennäköisesti voi tulla yliaikaa (ainakin nyt alkuvuoden etenemiä katsoessani) ja kun kolmosten radoillakin tulee helposti nollia, niin todennäköisesti 1-2-luokkaan siirryttäessä ei välttämättä ole haasteita, vaan ihan vaan se että saatetaan pärjätä löyhemmillä ihanneajoilla. Tästä vaan voi seurata turhan nopea nousu kuitenkin kolmosiin.

Jos Pyry menis treeninopeuttaan, niin olisi ihan kiva kisatakin ja voitaisiin päästä aikoihin. Treeneissä se tykkää kuitenkin vielä mennä, ja luulen että kisataan kolmosissa tänä keväänä vielä sellaisilla tuomareilla joiden rataprofiilit sopii Pyrylle. Syksyllä katsotaan sitten uudelleen. Ei meillä mitään tavoitteita ole oikeastaan enää

Tänään jäi Satu Tuomelan valmennus väliin, koska Haltia en halua vielä niin paljoa rasittaa, ja oli toinen koirakko joka tarvitsi tätä enemmän kuin minä Pyryn kanssa. Meillä on sovittu parin viikon päähän Pasi Kankaan valmennus, joten toivottavasti ollaan siinä vaiheessa hyvässä treenikunnossa Haltin kanssa. Samoin itseasiassa on Rannikonkin valmennus niillä paikkeilla, mutta se puolitetaan Pyryn ja Haltin välillä.

Muuten ollaan nautittu tässä lumesta, lumesta ja lumesta. Pyry varmasti eniten koska se on täysin talvikoira, ja kastroinnin jälkeen on kasvattanut jopa vähän turkkia, vaikka edelleen on vasta kasvattamassa. Tällä hetkellä meillä on plussakelit, joten kinokset katoaa, ja pelkkää jäätä kaikki tiet. Tylsää.

Tässä vähän talvikuvia koirista: