Viiiime viikon tiistain omatoimitreenit

Oltiin viime viikon tiistaina Strömforsissa omatoimitreeneissä, tällä kertaa oli itse suunnittelema rata siten, että sain sinne treeniä varten Heidi Viitaniemen radoista haastavia keppikulmia. Mulla oli molemmat koirat mukana ja jaoin yhden vuoron niiden kanssa, ja ne molemmat olivat ihan liekeissä, etenkin Pyry!

Haltin kanssa muistin tehdä selän pyöristykset ennen rataa. Halti jumitti jonkin verran ennen rataa nenä kiinni maassa, kun se skannaa narttujen hajuja (halliin saa tuoda juoksunarttuja), mutta radalla ei muistanut niitä hajuja enää ollenkaan. Halti oli mun mielestä aika ”ylikierroksilla” tai sellaisilla kierroksilla että keskittyminen vähän hajaantui. Luulen että se ei ollut vielä kunnolla palautunut edellisen viikonlopun kisoista, onneksi ei menty maanantaina viikkotreeneihin tai sitten se johtui siitä, että kun en ole pystynyt pitämään koiria vapaana juoksujen takia, niin Halti on padonnut energiaa.

Radasta valkoiset numerot, 8-estettä tosin ei tehty kummankaan kanssa.

Treenattiin erikseen A-esteen juoksua, jonka otti hyvin joka kerta kovemmassakin vauhdissa.

Keinu meni hyvin, ja pysähtyi vaikka irtosin edelle. Palkkailin aika paljon siitä (tasapainottaen kisojen palkkaamattomuutta).

Puomi meni myös hyvin, ja Halti meni tosi kovalla vauhdilla sen joka kerta, ja yhden kerran vähän ”liukui” kontaktilta pois, mutta jäi asentoon puomin eteen, ja korjasi sitten vielä kontaktille. Ainakin se yrittää J

Radan pätkiä tehtiin, ja kaikki meni aika kovalla vauhdilla, ja Halti läähätti jo puolessa välissä treeniä (7 min treeniaika) aika paljon, mutta luulen että sillä oli kuormitusta vielä niistä kisoista.

11-esteen Halti veti aina takaakiertona, koska siinä on suora linja takaakiertoon. Meni hetki, että tajusin vähän rytmittää 10-esteellä että Halti tuli suoraan esteelle. Hienot takaakierrot sillä oli. Keppikulmaan halusin testata lähettämistä (jonka jälkeen pystyn vaihtamaan puolta), pakkovalssia ja sitten keppien jälkeen takaaleikkausta ja valssia. Parhaiten toimi lähettäminen, sen jälkeen takaaleikkaus ja valssi ja ennen keppejä pakkovalssissa olin aina myöhässä, joten joko treeniä enemmän, tai sitten käytetään lähettämistä. Halti pujotteli hienosti loppuun myös hyvin silloin kun vaihdoin puolta keppien etupäässä ja menin keppien jälkeisen esteen taakse vastaanottamaan.

Pyryn kanssa tehtiin nyt sitten puomin juoksareita. Laitettiin umpiaita kontaktin viereen ettei Pyry nähnyt palkkaa. Palkkaaja oli puomin alastulokontaktin kohdalla aidan toisella puolella, ja potkaisi pallon maassa eteen kun Pyry oli n. puolessa välissä puomin alastuloa (ei vielä kontaktilla). Tällöin se ei ehtinyt kyselemään mitään, ja pää pysyi alhaalla koko kontaktin. Minä tottakai pyrin olemaan muuttamatta rytmiä jne. häiriköimättä sitä. Ja täähän alkoi toimimaan! Joka kerta vaikka tultiin kovalla vauhdilla, niin Pyryn pää pysyi alhaalla ja se otti kontaktin. Kun vielä lopetettiin kontaktiharjoitus, niin Pyry vielä kävi juoksemassa kontaktin siinä toivossa että se pallo ilmestyisi jostain. Ja vauhti oli ihan mieletön! Mä en oikeasti ehtinyt juoksemaan Pyryn tahdissa puomin päähän, vaan olin aina myöhässä! En uskonut että tätä tapahtuu Pyryn kanssa ikinä.

Tehtiin vielä ratatreeniä, ja Pyryllä oli kova vauhti. Keinun meinasi mennä turhan vauhdikkaasti, eikä malttanut pysähtyä odottamaan että keinu laskeutuu. Tokalla kerralla vähän hidasti, mutta vauhdikkaasti meni silti. Ja mähän sain juosta tosi kovaa, että ehdin ohjaamaan sitä. Puomin jälkeen lähetin putkeen, koska muuta en olisi ehtinyt alkuperäisellä suunnitelmalla tehdäkään. Pyryllä toimi se pakkovalssi kepeillä tosi hyvin. Treenattiin myös sitä, että mä jään keppien jälkeisen hyppyesteen taakse, ja kannustan Pyryä suorittamaan keppejä loppuun, ja hyvin malttoi tehdä, vaikka vauhti kyllä hidastui. Mutta pitäähän näitä treenata, vaikka kisatilanteessa varmasti tukisin sitä loppuun asti kepeillä. Pyryllä oli koko treeniajan järjetön vauhti ja into. Ihan uskomatonta. Se jotenkin tykkää näistä jutagrass-sisähalleista, varmaan?

Juoksut..

Meillä oli vielä tuossa viikko sitten juoksut naapurin nuorella cavalier-nartulla.  Tämä naapuri siis ei ollut ihan rajanaapuri, vaan tuossa toisella puolella asfalttitietä, joka kulkee meidän talon ohitse.

Molemmat pojat olivat ihan innoissaan siitä, ja lopulta Pyryllä ei ollut mitään muuta ajatusta, kuin päästä vaan siihen suuntaan, ja mieluiten mennä ohi enintään 200 metriä ja sitten kääntyä takaisin, ja sitten taas takaisin. Oli aika rasittavaa yrittää käydä kunnon pitkillä lenkeillä kun etenkin Pyry oli kokoajan vastahakoinen. Jos käytiin muualla lenkillä, niin sittenhän vasta itku tulikin, ja hirveä ikkunoissa ramppaaminen, ja vinkuminen ulos. Haltikin piippasi jopa vähäsen, mutta ei samassa mittaskaalassa kuin Pyry.

Viikko sitten viikonloppuna olikin sitten mitä ilmeisemmin tärppipäivät. Vähän tarkempana olin ollut ulkona, ja välillä otin Pyryn hihnaan, ettei se keksisi mitään typerää jos näkisi jonkun koiran jossain kaukaisuudessa. Etenkin kun molemmat olivat ottaneet ilmavainua sen nartun kotia kohti tosi voimakkaasti. Halti pysyy yleensä hyvin lähellä, etenkin jos Pyry on kytkettynä... vai pysyykö?

Noh, oltiin tulossa postilaatikolta kotiin päin, kun yhtäkkiä Halti lähtee juoksemaan meidän talon ja asfalttitien väliselle pellolle kovaa vauhtia. Aluksi ajattelin että menee sinne asioilleen, koska se usein juoksee täysillä kakallekin, mutta eikun sehän jatkoi täyttä vauhtia aurinkokukkapellon läpi tielle päin eikä kuullut mitään kutsuja enää!

Mullehan tuli paniikki kun se lähti juoksemaan sinne tien suuntaan, ja huusin vaan Janin apuun autotallista, ja lähdin juoksemaan Pyryn kanssa metsän läpi sinne kävelytielle. Jani lähti ajamaan toista kautta autolla. Onneksi Halti ei ollut lähtenyt ylittämään tietä sen nartun luo, vaan jäi nuolemaan pissoja siihen vastapäätä sitä taloa kävelytien puolelle. Sitten kun päästiin kävelytielle n. 200 metrin päähän ja aloin huutamaan Haltia, niin se havahtui huomaamaan minutkin, ja juoksi täysiä luokse ja sain Haltin kiinni. 

Kyllä sydän tykytti, kun ehdin pelätä että se jää auton alle jos lähtee vielä ylittämään tietä. Tämän jälkeen pidinkin sitten viikon verran koiria täysin kytkettynä 24/7 ulkona, ja nyt näyttää että eivät enää jumita etsimässä sitä narttua, joten olen uskaltanut pitää jo enemmän vapaana. Janin kanssa Halti kuulemma meinasi lähteä yhden autonkin perään, ja olisi lähtenyt jos ei olisi ollut kiinni. Haltiin mulla ei ole ihan vielä luottoa täysin näiden juttujen vuoksi, koska se toimii niin impulssien varassa, ja pidän ruokaa taskuissa, ja palkkailen kaikesta kontaktin otosta ja kutsuilen sitä luokse, jos meinaa mennä liian kauas. 

En vaan olisi uskonut että Halti olisi karannut juoksunartun hajun perässä.. Pyrykään ei lähde, ellei näe sitä narttua jossain. Halti ei tarvitse "näkölähtöä".

SERT ja siirto 2-luokkaan!

Haltin kanssa käytiin Lahdessa agikisoissa. Olin tarpeeksi ajoissa ja ehdittiin vähän hengatakin Haltin kanssa hallissa ennen ekaa rataa. Otin kevythäkin varmuuden vuoksi mukaan halliin sisälle, ja ihan hyvä, koska tulikin pitkä päivä.

Vähän olin epävarma Haltin jättämisessä kevythäkkiin, koska se on aiemmin murtautunut sieltä pois ja raapinut seinää, mutta nyt oli tosi nätisti (ja lukko-osuus oli lukittu lisäksi erikseen). Mulla oli lisäksi pyyhkeitä häkin päällä, jotta olisi vähemmän näkyvyyttä Haltille.

En uskaltanut hirveästi odottaa Haltilta näistä kisoista, kun se oli käyttäytynyt niin oudosti edellisissä epiksissä. En oikein tiennyt, että ottaako Halti muhun kontaktia radalle mennessä vai ei.

1-lk eka agirata, A-rata, tulos 0-tulos, 1. sija (etenemä 4,14 m/s)

 Mun mielestä rata ei ollut kovin vaikea, mutta oli siinä monta kohtaa missä piti olla tarkka ettei Halti tee omia ratkaisuja. Itse vaan yritin muistaa että pitää kehua kontakteista, ja jos Halti on omissa maailmoissaan alussa, niin ottaa se tiukasti mukaan joka esteeltä, onneksi tätä ongelmaa ei ollut.

Harmi kun radasta ei tullut videota, se meni tosi hyvin. Kontaktit oli tosi hyviä kaikki, kepit oli hyvät, uskalsin tehdä ajoissa persjätön 12-13-esteiden välille. Ja tosiaan nolla tuli, ja siis SERT ja kakun päälle kirsikkana 1. sijoitus!!! Tuomari onnitteli, ja sanoi että oli kyllä hienoa ja varmaa menoa.

Sitten piti päättää että jäänkö odottamaan 2-luokkaa, että päästään suorittamaan se toinen rata, ja jäätiin. Aikataulut tunnin ajoissa, ja oli toiveena että aikatauluja aikaistettaisiin puolella tunnilla, mutta ei. Siinähän sitten odoteltiin. Luulin että pääsen heti ekalle 2-luokan radalle kaiken odottelun jälkeen, mutta kävikin sitten niin, että kun 1-luokasta oli B-rata käymättä, niin mun piti odottaa 2-luokan B-rataan. Ihan typerää. Siinä vaiheessa kun tämä selvisi pyysin jo rahoja takaisin (lahjakorttia ei olisi kannattanut ottaa kun yhdistys järjestää vain kerran vuodessa kisoja), mutta päätin sitten odottaa kun oli enää tunti odottelua lisää. 

Yhteensä oltiin odoteltu yli neljän tuntia ratojen välillä, ja kokonaisuudessaan tuli 6 tuntia hengailua kisapaikalla. Oltiin sille tokalle radalle molemmat Halti ja minä aika väsyneitä. Kun temputin Haltia ennen rataa, niin se teki aika rauhallisesti kaikki temput, mutta sentään odotellessa leikki ja repi lelua. Radalle mennessäkin se oli tosi rauhallinen. Silloin kun oltiin vielä valmiina suorittamaan se 2-luokan A-rata, niin Halti oli vielä hyvässä vireessä, mutta sitten akut hyytyi.

2-lk, B-agirata, 5 vp (etenemä 3,75 m/s)

Rataprofiili oli kyllä tosi kiva. Rimat oli 60 cm. Onneksi takaakierrot on Haltin bravuusi joten ne meni helposti. Eniten jännitin miten Halti hakee kepit, mutta nekin Halti haki hyvin (muistin olla rynnimättä), vaikka tulikin sellaisella kaarella, että olisi voinut mennä tokaan väliinkin. A-esteellä Halti ei jaksanut enää keskittyä, ja tuli aika ylhäältä alas. Uskon että osui, mutta ei tehnyt kontaktia siten kuin osaa. Keinulla vapautin liian nopeasti, en kehunut, ja tämä kostautui puomilla, jonka juoksi läpi (tottakai otti kuitenkin kontaktin). 

16-17-esteiden ohjausta mietin pitkään, että olisinko ohjannut esteen takapuolelta, ja tehnyt valssin vai saksalaisen, joka ei ole Haltin kanssa kovin vahva. Tulin siihen tulokseen että valssi vetää Haltin liian pitkälle, joten tein saksalaisen, mutta tein kuten tekisin Pyrylle, eli en ottanut huomioon kuinka laajat kaaret Haltilla on ja että se on ihan eri kohdassa, kuin Pyryn kanssa olisi ollut. Joten tuli kielto kun itse rynnin eteenpäin ja Haltilla meni pitkäksi kaarre, enkä varmaan ohjannutkaan. Mutta sain ohjattua oikealle esteelle pikaisesti ja putkeen meni hyvin.

Tässä rata. Tosiaan oltiin molemmat ihan hyytyneitä, mutta selviydyttiin.

Oli kyllä rankkaa odotella, ja onneksi ei näitä tilanteita tule usein. Halti oli radan jälkeen niin väsynyt, että se makasi vaan hallin lattialla ja silmät meinasi mennä kiinni.

Palkinnot oli ihan hyviä, tuli lahjakortti nettikoiratarvikekauppaan, namipalkkauspussi, klikkeri ja koirannameja. Kaikki tulee kyllä käyttöön.

Näillä näkymin mennään Haltin kanssa kahden viikon päästä Kotkaan sunnuntaina saman tuomarin radoille, ja Pyryn kanssa saman viikonlopun lauantaina Arto Laitisen radoille.

Mallin hommissa taas

Mulla oli koirat taas mallin hommissa, kun niistä otettiin taas kuvia. Heidi Jokipiha ottaa kyllä hienoja kuvia, ja jos jotakuta kiinnostaa, niin Loviisan seudulla hän mielellään kuvaa kaikenlaisia koiria pyynnöstä.

Halti 2v.

Halti ei aina vaikuta ihan älykkäältä.. eikä se aina olekaan.

Piti laittaa myös meidän "etälaumasta" kuvia, kun niin hienoja ovat, eli tässä on Vertti eli Verde 8v, aivan mahtava kuva:

Ja sitten Iines, ihana kuva tämäkin. Iines on ihana!

 Ja yritettiin ottaa yhteiskuvaa, mutta oli liian paljon paineita, joten Vertti meinasi ettei se pysty olemaan Iineksen ja Pyryn välissä, joten tuli pieni rako.. yhdessä kuvassa ne olivat ihan lähekkäin, mutta siitä ei saatu kuvaa.

Ja vielä viimeisenä Hukka, jonka kanssa kukaan näistä pojista ei tule toimeen. Mutta onneksi Hukka tykkää ihmisistä ja ihmiset Hukasta. Hukka on vähän erilainen belggari, kun se ei ole mitenkään ääniherkkä, ja aika kovakin on ja taistelutahtoa löytyy.. Ihana sekin.

Keskiviikon omatoimitreenit

Kerrankin saatiin koottua porukka Strömforsiin omatoimiagitreeneihin. Mä otin yhden vuoron, jonka puolitin Pyryn ja Haltin kanssa. Oli taas ihan mielenkiintoista, näinköhän Haltin murrosikä on alkanut päälle kahden vuoden iässä...

Tässä rata, lainattu kisaradasta siis. Se näytti paperilla paljon helpommalta, mutta olipa siinä useampia kompastuskohtia. Otin ekaa kertaa molemmat sisälle yhteiseen kevythäkkiin, ja ainoastaan toisen vuorolla sieltä häkistä tuli meteliä, muuten olivat oikein nätisti.

Otin ensin Haltin, jotta se ei vedä odotellessa hirveitä kierroksia. MUISTIN tehdä selän pyöristyksetkin, HYVÄ MINÄ!

Tavoitteena oli vetää koko rata kisanomaisesti, mutta rata tökkäsi 7-putken jälkeen. Nimittäin Haltilla veti nenä maahan joihinkin sulotuoksuihin ennen puomia, ja sille matkalle jäi. Pari kertaa yritin uudelleen ja taas jäi aivot narikkaan. Oli kuulemma toisellakin koiralla sama ongelma (mutta ei Pyryllä!!). Halti alkoi tarjoamaan kontaktia sille puolelle puomiakin, mutta yritti samalla silti ottaa tuoksuja vastaan. Aaargh.. Lopulta sain sen jotenkin yhteistyöhön, ja sen jälkeen ei enää kertaakaan mennyt nenä maahan siinä kohtaa, eikä muuallakaan, ja vauhtia oli. Voi vaikuttaa myös Pyryn meluaminen kevythäkissä, sekä toisen koiran haukkuminen suorittamiseen, mutta toisaalta sitä häiriötreeniä tarvitaan kisoja ajatellen.

Puomilla oli tarkoitus mun leieröidä 4-este, mutta ekalla kerralla Halti tuli puomilta läpi (olikohan aivot edelleen vähän narikassa), mutta seuraavat kerrat pääsin leieröimään puomin ja kävin sitten palkkaamassa kontaktille.

10-esteelle piti ehtiä vastakäännökseen, mutta jos ei ollut tarpeeksi ennakoiva ja tiukka, niin Halti kävi hyppäämässä myös 18-esteen. A-estettä treenattiin erikseen kehikon yläosan kanssa (kun meinasi hypätä liian korkealta), ja onneksi Halti on niin motivoitavissa tuohon, että heti yhdisti mistä suorituksesta sen palkan saa. Eniten ongelmaa mutta oli 14-putkeen ohjaamisessa. Nimittäin jos vähänkin suuntasin putken suuta kohti, Halti haki toisen putken pään. Vasta kun mun oma liike oli selkeästi puomin ja putken välillä suoraan seinää kohti, niin Halti haki oikean putken pään. Keinu oli hieno joka kerta. Keppejä ei ekalla kerralla hakenut suoraan muurin takaa, mutta luulen että alkoi olemaan vähän väsynytkin. Tosi hyvin saatiin kepeilläkin treeniä siitä, että pystyin irtoamaan eteen loppusuoralle ja vedättämään kepeillä.

Hieno Halti, vaikka noitten narttuhajujen nuolemisen kanssa menee vähän hermot, etenkin kun mulla on nyt kaksi samanlaista kotona. Siis meillä on kotona naapurissa juoksut, jotka vetää noi molemmat vähän sekasin..

Pyryn kanssa harjoittelin sitä palkasta luopumista, ja että joutuu käymään tekemässä kontaktin toiseen suuntaan palkasta. Tästä sain Pyryltä haukut useampaan otteeseen, mutta kyllähän se sen kontaktitempun osaa, kun kuitenkin kävi tekemässä sen kaukana palkasta, kun sanoin, että nyt menet tekemään. Osaa se juoksarin myös kokonaisena puominakin, mutta heti kun vauhtia on enemmän, niin ei Pyryllä ole niin väliä palkasta, ja hyppää yli. Toki se on Pyrylle helpompi laukassa hypätä kauempaa puomilta. Eli tää tarvisi paljon toistoja, ja se on vähän hankalaa, ja myöskin pitäisi pystyä ketjuttamaan puomia takaperin, että onnistuisi vauhdillakin. Nyt taas mietin, että mitä hittoa teen näiden kontaktien kanssa.. mutta onneksi seuraavana päivänä sainkin neuvoja Rannikolta tähän ongelmaan.

Ulkona nää jumitti monessa paikassa ihanissa tuoksuissa, ja tais mulla palaa käpy parikin kertaa, että korvat löytyi.

Rannikon valmennus

Tänään oli toinen tän syksyn Timo Rannikon agivalmennus Pyryn kanssa, ja oli tosi kiva rata:

Kovasti mietin että miten sitä ehtii aina toiselle puolelle puomia ohjaamaan, kun suorasta putkesta lähettää, mutta yllättävän helposti!

4-Putkeen piti lähettää vaan varmasti ja kauempaa, niin ehti hyvin 6-esteelle persjättöön. Puomille ohjasin vaihtamatta puolta, eli vasemmalta puolelta, koska oli helpompi ohjata sitten 10-esteen takaakierto oikean siivekkeen ympäri. Keinu meni tosi hyvin, ja pääsin hyvin edelle, ja sain oikaistua lähemmäs 15-estettä, kun Pyry teki itsenäisesti 13-putken. 16-putken ohjasin ns. persjätöllä ja ehdin vielä keppien puoleen väliin vastaanottamaan Pyryn. Kepeillä oli hyvä olla rauhassa ja odottaa paikallaan että Pyry hakee ensin keppivälin.

18-esteen ohjasin oikealta puolelta persjättönä ja 20-esteelle oli helppo lähettää ja itse juosta 21-22-esteiden välille persjättöön. Kepeille (23) ohjaus meni jälleen tosi hyvin ja kepeillä tein persjätön, ja persjätöllä ohjasin taas 24-putkeen, ja ehdin vielä tarpeeksi pitkälle, että sain ohjattua Pyryn vikalle esteelle. Pyryn kepit meni ihan mukavalla vauhdilla ja keinu meni hyvin.

 Pyry sai kehuja kuinka paljon sillä oli vauhtia tänään, ja pienen makailutauon jälkeen oli taas hyvin latautunut ja jaksoi vetää rallia. Ei kuulemma meillä tällä kertaa radassa ollut mitään ihmeempi vaikeuksia, ja kaikki meni tosi sujuvasti (helpotti toki Pyryn vauhtikin asiaa). Uskalsin irroittaa Pyryn kauempaa putkiin, ja luottaa siihen keppien itsenäisessä haussa. Ollaan kehitytty tosi paljon. Ihanaa että yhteistyö toimii.

Koska meni niin hyvin rata, kun pari kertaa se tehtiin, niin sitten keskityttiin Pyryn puomin kontakteihin. Eli valmentaja katsoi ensin meidän normisuorituksesta, että missä mättää, vähän ohjeitahan viimeeksi jo saatiin. Eli mä (ennakoin ja) rytmitän just ennen kontaktia omaa liikettä, joka aiheuttaa sen, että Pyry nostaa katseen minuun, unohtaa mitä oli tekemässä, ja hyppää kontaktin yli. Tehtiin kontaktin tarjoamista (palkasta luopumista) siten, että Pyry laitettiin puomin alastulon yläpäähän, ja sen piti siitä käskyllä hakea kontakti, ja kouluttajalla oli pallo kontaktin vieressä ja Pyrylle lensi pallo, kun se kävi ottamassa kontaktin. Siinähän vähän turhautui ja haukkui, mutta kyllä se sen otti kun annettiin aina miettiä. Selkeästi se mietti, että toteuttaako käskyä vai yhdessäkin vaiheessa.

Toinen juttu mitä kokeiltiin, että kouluttajalla oli pallo, ja hän seisoi kontaktin vierellä pallo jalan edessä, ja potkaisi pallon eteenpäin kun Pyry oli n. keskivälissä alastuloa. Pyryn katse meni alas, ja otti kontaktin. Pallo ei vaan saa olla näkyvissä eikä kädessä, ettei nosta katsetta siihen.

Kokeiltiin myös sitä, että mitä tapahtuu kun itse en aiheuta häiriötä, eli en rytmitä tms, vaan juoksen tasaisesti. Tällöin kyllä otti kontaktin.

Eli mulla on kolme vaihtoehtoa miten jatkan kontaktin opettamista:

1. Palkka eteen, ja annetaan Pyryn juosta kontaktia, ja naksutellaan joka osumisesta (ja toivotaan että yhdistää osumiseen)
2. Palkka kontaktin sivuun (esim. sermin taakse), ja palkka lähtee maata pitkin eteen, kun Pyry on n. puolessa välissä puomin alasmenoa, ja sillä opetetaan pää alas. Toinen vaihtoehto tähän on ruohomattohallissa se, että hankkii samanväristä mattoa, laittaa sen kontaktin eteen, ja sinne alle piiloon litteä pallo, joka lähtee liikkeelle eteenpäin ohuessa narussa, kun Pyry on tietyssä välissä alasmenoa.
3. Treenataan alasmenolla (ennen kontaktialuetta) kontaktin tarjoamista siten että palkka vieressä, ja joutuu menemään alas kontaktille, jotta saa palkan. Tässä joutuu vaan takaperin ketjuttamaan sitten koko puomi ja vauhti, mutta tätä pystyy tekemään kotonakin.

Näistä kolmesta pitäisi valita yksi jonka mukaan aletaan Pyryn kanssa treenaamaan. Sen tiedän että se on joko 2. tai 3.

Mutta jälleen ihan mahtavat treenit, ja vielä kun itse saisin tehtyä työn, että saataisiin puomin kontakti kuntoon, niin tästä olisi jotain hyötyäkin. Tätä me meidän valmennukselta tarvitaan.

Agiepikset KKS:llä ja miten meni noin omasta mielestä..

Oltiin maanantaina agiepiksissä Kotkassa KKS:n hallilla. Niin Pyry sekä Halti pääsivät molemmat mukaan, meillä taas oli ollut viikko taukoa kaikesta treenaamisesta, ja Pyryllä päivä enemmän, koska silmän punaisuuden takia jätin sen viime viikkotreeneistä kotiin (silmä on onneksi terve nyt).

KKS:llä oli hassu järjestelmä ilmoittautumisessa tällä kertaa. Möllit ilmoittautuivat mölleihin ja kisaavat kisaavien radalle, mutta jos kisaava halusi osallistua mölliradalle, se ei ilmoittaunut ollenkaan, vaan kävi maksamassa rahan erikseen omaan laatikkoon, ja piti mennä jonottamaan möllien suorittamisen jälkeen omaa vuoroansa. Tämän vuoksi en molempien kanssa osallistunut samalle mölliradalle, koska olisi mennyt liian vaikeaksi ja olisi tullut liian kiire, vaan Pyry pääsi möllihyppärille ja Halti mölliagilityradalle ja molemmat kisaavien radalle.

Tää järjestelmä ei todellakaan toiminut Pyrylle, koska kisaavia oli sitten odottamassa hirveä määrä kerralla pienessä tilassa vuoroansa mölliradoille, ja Pyry juoksuhuuruissa oli sitten tosi haastava, jouduin siis pitämään sitä suurimman osan ajasta pannasta, ettei se yrittänyt ärhennellä kaikille lähellä pyöriville uroksille. Onneksi radalla se tosiaan tokenee, paitsi nyttenkin lähdössä vilkuili jälleen taakseen.

Pyryn möllihyppäri (ei kirjattu tulosta, mutta puhdas rata, 55 cm rimat):

Tällä radalla sai juosta, ja jopa hetken mietin että ehdinkö Pyryn kanssa loppusuoran, kun siinä kuitenkin oli suora putki. Mutta hyvin meni, Pyry irtosi tosi hyvin putkiin, ja sain itse aina paljon etumatkaa, kun pystyin lähtemään Pyryn irrotessa seuraaville esteille. Tosiasiassa lähdin jo siinä vaiheessa kun Pyry oli 10-esteellä, niin itse edempänä juoksemaan täysiä loppusuoralle, kun Pyry kävi tekemässä putken välissä. Ja kyllä ehdin 14-esteelle kun kovaa juoksin, ja 15-esteelle jouduin vielä lähettämään. Onni on varma koira.

Haltin mölliagirata (ei kirjattu tulosta, puhdas rata, 55 cm rimat) :

Haltilla oli hyvä draivi. Mietin tosi pitkään katsellessani toisten ratoja, että ehdinkö oikeasti tekemään persjätöt 7-esteen jälkeen ja 10-esteen jälkeen Haltin kanssa, kun se kuitenkin etenee aika vauhdilla. Aloin olemaan hieman epävarma. Sitten kuitenkin ryhdistäydyin, ja päätin että prkle, kyllä ehdin, kun vaan juoksen rohkeasti. Ja niin ehdinkin, ja ihan helposti, kun Halti irtoaa niin hyvin myös putkiin, ja siinä välissä ehdin aina juosta seuraavaan paikkaan. Puomin kontaktin otti, ja kehuin (mutta en palkannut vaikka piti). A-esteen kontaktin otti juu, mutta vauhtia oli sen verran, että tuli iso loikka A-esteen yli, ja laskeutui aika alas A-esteen kontaktille. Tosi hieno rata...

Kisaavien rata:

Oli ihan mielenkiintoinen rata, varmaan ehkä 2-luokan tasoa. Rimat oli 60 cm, vaikka oltiin kuitenkin epiksissä.

Pyryn kanssa tein 5-esteelle päällejuoksun, se oikeastaan olikin ainoa kunnon ohjaus koko radassa, no 11-esteellä piti tehdä valssi. Taisi tulla 5 virhepistettä puomin kontaktista, koska ei se sitä kunnolla ottanut. Muuten oli hyvä rata, ja Pyryllä alkoi tulemaan vähän vauhtiakin. Myös odotellessa Pyry oli ihan keskittynyt minuun, eikä muistanut muita koiria, mutta onneksi olikin väljempää siinä vaiheessa.

Haltin kanssa mietin paljon, että miten teen 4-5-esteiden ohjauksen. Päätin sitten tehdä japanilaisen ja valssin, mutta teinkin aivan jotain muuta, mutta olisi pitänyt tehdä siis sama kuin Pyryllä, eli päällejuoksu. Se olisi ollut kaikkein selkein molemmille.

Tein Haltin kanssa tämän radan kaksi kertaa, kerron syyn kohta. Ehdin hyvin käydä vaihtamassa koirat, ja temputin Haltia ennen rataa. Mentiin aika hyvissä ajoin odottamaan lähdön lähelle. Halti alkoi tuijottamaan radalle, ja yhtäkkiä sen keskittyminen hävisi kokonaan. Se ei enää pystynyt tulemaan mun jalkojen väliin lähtöasentoonkaan. Lähdössä meidän vuorolla meni aika pitkään että sain sen jalkojen väliin, kun Halti vaan seisoi ja tuijotti radalle. Sain sen lopulta lähtöasentoon. Lähdettiin aika lentävänä lähtönä, ja joku rima tippuikin alusta. Halti ei mennytkään ekaan putkeen, vaan juoksi putken taakse haukkuen (siellä seisoi keltapukeutunut tuomari) ja putken ympäri. Yritin uudestaan putkeen, ja taas se juoksi putken taakse haukkuen. Kolmannella kerralla taisin saada sen putkeenkin. 

5-esteelle tein pakkovalssin ja valssin, mutta olin myöhässä. Kepeillä Haltilla hajosi kokonaan keskittyminen, ja se kesken keppien alkoi haistelemaan ja pyörimään ympyrää. Lähetin sen uudelleen kepeille, ja taas keskittyminen herpaantui. Kolmannen kerran kun lähetin ja huiskautin kättä enemmän, niin Halti irtosi keppien edessä olevaan putkeen ja sieltä sitten aika reilusta avokulmasta Halti haki yllättävän hyvin kepit, ja käskytin aika reippaasti kun taas meinasi kuono mennä maahan, niin sain sen keskittymisen pysymään. 11-esteellä olin taas myöhässä, ja Halti hävisi mun selän taakse jonnekin, ja siinä taas yritin itse selvittää että missä koira ja missä ohjaus. Siitä saatiin sitten loppu tehtyä, ja hieno oli kontakti.

Koska eka rata meni persiilleen, niin ilmoittauduttiin taisteluntahtoisesti uusintaradalle. Ennen rataa odotellessa Halti oli hyvin keskittynyt temppuihin, ja oli kyllä ihan eri moodissa, ja lähdössä oli täysin keskittynyt. Mä en ihan luottanut Haltiin, joten käskytin aika reilusti siihen ekaan putkeen, ja tein sitten 4-esteelle takaaleikkauksen, ja sitten 5-esteelle taas sen pakkovalssin ja valssin, joka oli niin myöhässä että olin Haltin edessä, ja se tiputti rimankin. Loppu menikin itseasiassa aika hyvin, paitsi 11-esteellä mun valssi oli valovuoden myöhässä, kun sen voisi tehdä siinä vaiheessa kun koira lähtee kepeiltä, eikä siinä vaiheessa kun koira hyppää jo estettä. Puomin kontaktilta lipsahti liian pitkälle seisomaan, ja siinä jouduin käskemään sen palaamaan kontaktille, ja pääsin kehumaan. Mutta oli kyllä parempi rata kuin edellinen.

Miten meni noin niin kuin omasta mielestä.. en kyllä ole vieläkään ihan varma että mitä tapahtui.... Se joko alkoi jännittämään tuomaria joka seisoi putken takana suoraan, tai sitten se tosiaan tajusi että ollaan kisoissa, ja sillä meni jotenkin yli, ettei hermot kestäneet, keskittyminen hajaantui täysin? En tiedä, mutta positiivista tässä oli se, että tämä tapahtui nyt epiksissä, niin osaan varautua siihen että Halti voi mennä tuollaiseen tilaan, ja voin ennen kisoja ottaa enemmän aikaa sen kanssa hallissa olemiseen, että saan sen keskittyneeseen tilaan, jos meinaa mennä yli, etenkin ennen tokaa rataa. Ennen tätä en olisi uskonut että Haltin kanssa voisi rata mennä tuolleen, eikä vain sinkoillen.

Juoksin 5 rataa, eikä loppunut kunto. Kyllä se kahden koiran kanssa aksaaminen kasvattaa kuntoa erittäin hyvin. Onneksi tosin kukaan ei ottanut videolle, oli kyllä sen verran säätämistä noi radat...

Maanantain agitreenit; ratatreeni

Pyryllä oli silmä vähän punainen, joten en ottanut sitä mukaan treeneihin, ettei se siellä kivituhkassa ärsyynny enemmän. Otin siis Haltin ja russeli Udon lainaan treeneihin. Vähän olisi suunnitelmissa että lähettäisiin Udon kanssa kisaamaankin jossain vaiheessa (3-luokassa), ehkä jo marraskuussa.

Olipa juostava rata, tää olis ollut ihan täydellinen Pyrylle, mutta mä olisin ollut kolmen koiran jälkeen ihan kuollut. Lonkka meinasi jo Haltin treenin jälkeen sanoa itsensä irti, mutta sain vielä itsestäni irti Udon kanssa juoksemiseen. Pitihän mun ottaa videollekin, mutta arvaa vaan muistinko.

Haltilla oli aikas paljon virtaa ja meni aika kovaa. Kuitenkin pystyi odottamaan lähdössä hyvin vaikka hölkkäsin vastaaottamaan sen. Keppien lähetys ei meinannut onnistua keinun oikealta puolelta. Parhaiten se onnistui, kun itse sain rauhoitettua itseni enkä taas rynninyt. Onnistui myös jos tein takaaleikkauksen keinulla, ja lähetin kepeille ns. keinun takaa. Pitää vaan ahkerasti harjoitella näitä avokulmia (kokeilin kotona Pyryn kanssa, ja se pirulainen osaa kauempaakin irrota avokulmaan kepeille ihan tosta vaan). 6-esteen tein pyörityksellä, mutta joku siinä tuntui kököltä. 8-esteelle lähetin kauempaa takaakiertoon, leieröin 13-esteen (no Haltilla oli aika laajat kaarteet taas), ja 11-esteellä toimi vastakäännös parhaiten, kunhan vain maltoin odottaa että se tulee eka haltuun, ennen kuin lähetän putkeen (muuten meni puomille tai jos mun käsi vähänkin heilahti toiseen suuntaan, niin keinulle). 

15-putkelta 16-esteelle oli vähän haasteellinen, koska vaikka tein putkijarrun, mutta taas Haltin tullessa putkesta, mä olin myöhässä ja Haltin vilkaistessa mua, mun liike jatkui eteenpäin, niin muutaman kerran Halti löytyi keinulta. Saatiin onnistumaankin, mutta lähinnä kun kutsuin putkelta Haltia. 16-esteen valssi oli mun mielestä tosi hyvä  ja leieröin taas sen 13-esteen loppusuoralla. Onnistuu tosi hyvin. Halti oli tosi pätevä, mutta treenit tuntui olevan turhan pitkät (tehtiin yhdessä osassa), ja pitäisi kyllä pilkkoa treeniä osiiin).

Udon kanssa samat ohjaukset, kepeille oli jotenkin helpompi lähettää, ja huomasi että etenkin 6-esteen pyörityksessä se tulee paljon kovempaa kuin porokoira että meinas tulla kiire. Sain myös lähetettyä hyvin 8-esteen takaakiertoon, jotta sain tehtyä leieröinnin, mutta tästä syystä Udo hyppäsi renkaan välistä. Se on tehnyt aina välillä sitä renkaan sivusta hyppäämistä, joten harjoiteltiin renkaan tarjoamista pikkasen siinä välissä.

Vastakäännös oli hyvä, mutta piti vaan malttaa tehdä se lähempänä. 15-putkella toimi ihan vaan Udon kutsuminen, koska se ehti kääntyä hyvin ennen keinua oikealle esteelle. Valssi 16-kohdassa oli myös hyvä ja leieröinti lopussa. Rengas oli vaan vähän epävarma. Udolle on ehkä mun kehuminen ja kiljuminen kesken rataakin vähän hämäävää kun Udon omistaja ei yleensä kehu kesken rataa eikä kovin innokkaasti, ja mä oon tottunut innostamaan ja kehumaan myös esteillä, kun menee oikein. Huomaa että usein Udo katsahtaa usein kummastuneena minuun kun vaikka kepeillä kehun sitä... vaikea siitä on oppia poiskin kun porokoirien kanssa sitä tarvii aika ajoin.

 Katsotaan mennäänkö koko porukan kanssa vähän epistelemään ensi maanantaina kilpailevan seuran hallille.

Sipoon kisaraportti

Sipoossa oli tarjolla 3-luokille viime sunnuntaina 3 hyppyrataa ja 1 agirata, joten Pyryn kanssa mentiin sitten kahdelle hyppyradalle, mitään erityistä tarvetta ei olekaan nyt agiradoille, etenkin kun Pyryn puomin kontaktit ovat jälleen/edelleen vaiheessa.

Tuomarina oli siis Heidi Viitaniemi, ja uusi tuttavuus minulle. Radat oli tosi kivoja ja tarpeeksi haastavia, ja tosiaan oli ihan kiva nähdä että ne huiputkin on myös ihmisiä, ja sekoilee ihan samalla tavalla radoilla kuin me muutkin. :) Meille se haastavin osuus oli ekalla radalla kepit, ja toisella radalla ei ollut juurikaan haasteita, mutta hylky saatiin molemmista, kun itse olin huolimaton.

Rimat oli 60 cm, ja molemmissa radoissa mukavia suoria.

1. hyppyrata, HYL

• ennen 5-esteen saksalaista Pyryllä meinasi mennä nenä ehkä vähän maahan (pää laski hieman), mutta sain sen mukaan. Olisi pitänyt tehdä pakkovalssi 5-esteelle, niin olisin saanut oman liikkeen pysymään parempana
• Sitten 9-putkelle lähetin ilmeisesti huolimattomasti ja Pyry tulikin putken ohi mun perässä, mutta jatkettiin siitä sitten vaan seuraavalle esteelle, että vauhti saatiin pidettyä eikä korjattu mitään, tästä se HYL
• Keppejä mietin monelta kantilta mutta päätin törkätä Pyryn kepeille ja tehdä persjätön keppien jälkeen, joka oikeasti onnistui! Pyryn kepit oli taas hitaat, mutta vähän nopeammat kuin Lahdessa. Toinen vaihtoehto oli pakkovalssi kepeille, olisi pitänyt koittaa
• 15-16-esteiden väliin tein persjätön
• 18-19-esteiden väliin tein persjätön
• 19-20-esteillä japanilaisen
• Jostain käsittämättömästä syystä tein suunnitellusta poiketen persjätön taas vielä 20-21-esteiden väliin, joka vei Pyryn ohi viimeisen esteen, joten viimeistään siinä olisi tullut hylky. 

Keppien jälkeen pääsin kunnolla kiihdyttämään, ja Pyryllä alkoi olemaan jo tosi hyvä vauhti ja alkoi kaahailemaan, eli kannatti olla korjailematta esteiden ohittelua.

2. rata, HYL

Tää oli kiva rata. Lähdössä Pyry jäi tuijottelemaan odottelualueelle, eikä keskittynyt. Pitäisi muistaa hetsata enemmän/hiipiä tms. lähdössä. Alussa oli tosi kiva pitkä suora, ja toisena esteenä Pyryn lemppari rengas ja vielä pituuskin. 

• 6-esteellä mietin että käännänkö vain rytmityksellä vai teenkö vastakäännöksen. Ajattelin että Pyry kyllä kääntyy ilmankin vastakäännöstä, mutta ei kääntynytkään, vaan kävi kurkkaamassa putken suulla, josta HYL. Oma kämmäys (olis ilman tätä tullut puhdas rata). 
• Kepit meni jälleen hitaasti, ja Pyry selkeästi jarrutti selkeästi ennen keppejä. Pitää varmaan alkaa hetsaamaan treeneissä enempi kepeille ja yhdistää se sitten kisoissa ennen keppejä hetsaamiseen, jos vaikka vaikuttaisi. Treeneissä Pyry menee kepit aina kivalla vauhdilla, kunhan vain ei toistoja tule kahta enempää. '
• 12-esteellä halusin tehdä pyörityksen siten että Pyry kiertäisi lähemmän siivekkeen., mutta tein jotain muuta ja ohjasin huolimattomasti ja Pyry oli hetken kysymysmerkkinä että mihin suuntaan, Pyry korjasi kuitenkin ja tuli oikein lähemmän siivekkeen kautta, yhden toisen kisaajan näin tekevän tämän onnistuneesti, mutta ei tehnyt sitä pyörityksellä
• 13-esteen jälkeen tein persjätön ja sitten uhkarohkeasti myös ennen 16-putkea persjätön. Toimi ihan sika hyvin, ja Pyryn kanssa meinas tulla kiire, kun se tuli oikein vauhdilla

Loppu meni tosi hienosti ja vauhdilla, ja saatiin kivasti taputuksiakin suorituksesta. Jäi tosi hyvä fiilis tästä radasta.

Mulla oli Halti myös mukana, ja se poukkoili mukana lenkeillä, ja sai Pyryn radan jälkeen käydä hallissa mun kanssa totuttelemassa kisatunnelmaan ja sitten käytiin tekemässä myös ulkona olevalla puomilla kontaktitreeniä ja sai tehdä vähän keppejäkin.

Kisoissa oli vähintäänkin yksi juoksuinen narttu, ja molemmat pojat jumitti oikein urakalla. Hallissa odotellessa vuoroa Pyry sinkoili taas joka suuntaan muiden urosten perään, ja sain oikein tosissaan pitää sitä kontrollissa. Just ennen tokaa rataa kävi kahdella toisella uroksella pieni yhteentörmäys ja se toinen uroksista peruutti sitten suoraan Pyryä päin (Pyry oli selkä sitä kohti), ja siitähän Pyry sai hirveän slaagin, kun joku pääsi yllättämään. Sitä sai rauhoitella pikkasen, ja sen jälkeen vasta Pyryllä laukesi jotenkin paineet, ja se pystyi unohtamaan muut urokset ja otti vain muhun kontaktia.

Harmitti kyllä taas varsin paljon kun muistui mieleen millaista Pyryn kanssa on kisapaikoilla juoksuisten narttujen takia. Ihmeen hyvin se pystyy kuitenkin tulemaan mun kanssa radalla tekemään hommia. Kuitenkaan mun kontrolli ei saa koskaan herpaantua jos paikalla on juoksuisia narttuja ja kilpailevia uroksia. Eniten pelkään että maalialuetta ei ole tarpeeksi hyvin rauhoitettu ja siellä onkin joku kerta vastassa joku provosoiva uros, enkä ehdi saamaan Pyryä kiinni. Tosin ainahan se tähän mennessä  on kiltisti odottanut että saan sen kytkettyä, eikä yleensä näe mitään muuta radan ulkopuolella. 

Sekin harmittaa kun ei koskaan ihan tiedä millä fiiliksellä se on radalle mentäessä, ja siihen vaikuttaa aina ympäristö niin paljon. Onhan se tekeminen parantunut tosi paljon vuosien aikana, ja silloin kun Pyry lähtee kovaa, niin sen kanssa voi tehdä ihan mitä vaan. Joskus se sitten taas on ihan sunnuntaikävelyllä melkein. Treeneissä sillä on nykyään aina kivaa ja vauhtia ja kyllä kisoissakin se on pääasiassa kuitenkin innokkaana mukana, vaikka sitten esim. niistä kepeistä huomaa että se ei ole ihan mukana.

Pyry Rannikon agitreeneissä

Nonniin, nyt taas niskasta itseä kiinni, ja kirjoitetaan blogiin tylsiä treeni ja kisaraportteja, sori..

Käytiin viime viikon torstaina Lahdessa A-qilityn hallilla Timo Rannikon treeneissä. Täytyy vielä taas hehkuttaa, että se on tosi kiva halli ja sopii erityisesti Pyrylle. Siellä on vajaa 10 astetta lämmintä, ja just sopiva lämpötila. Pyry jaksaa siellä tosi hyvin aina treenata ja intoa on. Vähän epäilyttää ensi vuoden alusta treenata Rannikon treeneissä Pyryn kanssa Strömforsissa kun siellä on 16 astetta lämmintä sisällä, ja aivan liian lämmintä Pyrylle.

Rata oli taas tosi kiva ja just sopiva Pyrylle, mä sain juosta taas ihan sikana, ja Pyryllä vauhti pysyi kokoajan hyvänä.

• 2-3-esteiden kohdalla oli monelle sopivaa ohjata ensin oikealta puolelta ja viedä 3-esteelle persjätöllä jotta koira ei ota 3-esteen väärää puolta, ja tätä kokeiltiin myös Pyryn kanssa. Parhaiten sopi kuitenkin vasemmalta puolelta ihan vaan suoraan ohjaaminen, mutta itse sijoitin vain tarpeeksi kaukaa esteistä, etten työntänyt Pyry 3-esteen väärälle puolelle
• 3-6-esteet ihan vain suoraa juoksua pienellä rytmityksellä
• 7-esteelle tein ensin saksalaisen, mutta jäin kuin jäinkin Pyryn eteen hieman 8-putkelle ohjauksessa (vaikka Pyry kyllä sen handlasi). Paremmin meni japanilainen, ja ihan oikeasti se sujui ajoitukseltaan ihan täydellisesti joka ikinen kerta!!
• 10-esteelle olin ajatellut japanilaista, mutta en onnistunut oikein juoksemaan tarpeeksi kovaa kuin kerran, ja lopulta tyydyin persjättöön ennen 10-estettä ja päällejuoksu sitten.
• Kepeille lähettäminen olikin yllättävän vaikeaa, kun Pyry joka kerta valitsi viereisen putken suun (ja muutenkin putket imi sitä tosi paljon noissa treeneissä). Lopulta kun oma liike meni putken suulta selkeästi vinoon/poispäin putken suulta ja oisko ollut keppien 3-väliin, niin sitten ohjaus onnistui ja Pyry haki kepit hyvin. Ja oli muuten tosi hyvä vauhtikin kepeillä tällä kertaa (jostain syystä välillä valmennuksissa Pyry hidastelee kepeillä)
• 16-puomilla putki-puomi erottelu toimi tosi hyvin, tein ihan pienen rytmin muutoksen ja kauempaa linjasta, ja Pyry meni tosi suoralla linjalla puomille

Loppuaika käsiteltiinkin Pyryn puomin kontakteja, joihin pyysin apua. Pyry osaa tempun (hyppää kontaktin kautta), mutta on vaikea saada sille aina motivaatiota tehdä se kovassa vauhdissa. Tähän kokeillaan nyt sitten luopumistreeniä, eli Pyry saa alkaa luopumaan palkasta ja sen pitää käydä tekemässä kontakti poispäin palkasta, jotta saa palkan. Jotta se siis selkeästi joutuu tekemään sen oikean asian palkkansa eteen. Ns. vaaditaan kontaktin suorittaminen. Palkan pitäisi vaan olla tosi hyvä.... Tuntuu vaan että kohta pitäisi rakentaa oma pikkupuomi kotipihalle, jotta sitä pääsee treenaamaan tarpeeksi.

Kyllä näistä treeneistä jää aina hyvä fiilis, ja tuntuu että päästään Pyryn kanssa aina etenemään.

Niin joo, ja Halti kävi perjantaina hieronnassa. Haltilla oli vähän kireä selkä (mutta ei ilmeisesti jumissa) ja sitten sillä oli niskan lihakset kireät sekä edessä rintalihasten edessä pienet lihakset jotka olivat tiukat. Hieroja katsoo tosi hyvin Haltin reaktioita, eikä junnaa tietyssä paikassa, jos Halti vaikuttaa yhtään ahdistuneelta/jäykistyy liikaa. Ja saattaa jatkaa sitten myöhemmin jumipaikkaa kun se on vähän lauennut vähän kerrassaan. Haetaan tällä Haltille samalla vähän luottamusta hierojaan, että sitten joskus hän pystyy kokonaisvaltaisesti hoitamaan Haltin. Tarkoituksena on nyt käyttää säännöllisesti Haltia saman hierojan luona parin kuukauden välein, jotta saadaan mahdolliset jäykkyydet (jännityksestä tulevat) hoidettua tasaisesti, ja saadaan sitten samalla jännitystä vähennettyä kun hieroja tulee tutummaksi. Kyllä se Halti muutaman kerran ihan kunnolla alkoi rentoutumaankin, että toivoa on.