Halti is in da house!

Halti haettiin perjantaina. Pyry sai kasvattajan luona pihalla tutustua Haltiin etukäteen, ennen kuin tuotiin pentu autoon ja kotiin. Pyry oli ystävällisen välinpitämätön. Automatkalla Halti oli aluksi hieman levoton ja vinkui (ja yritti kiivetä mun olkapäälle), mutta sitten rauhoittui ja oikeastaan suurimman osan matkasta nukkui vieressä.

Kotona Halti sitten samantien tarkisti ja maistoi kaikki lelut, ja veti oikein kunnon riekkuhepulit parisen tuntia. Yö meni vähän levottomasti. Makuuhuoneen ovella oli esteet, ettei Halti pääse muihin huoneisiin, mutta että kissat pääsee makuuhuoneeseen ja Nekku sitten ramppasi moneen otteeseen makkarissa pörräämässä ja Halti aina heräsi Nekun perään. Kasperia ei näkynyt kuin vasta lauantai-iltana vähäisen ja sitten pikkuhiljaa se on alkanut liikkumaan. Aluksi se meinasi ilmeisesti että ollaan tuotu joku kamala peto meille. Nekku taas oli uteliaan varovainen, ja nyt se jo yrittää kokoajan saada pentua jahtaamaan itseään. Yritä siinä sitten opettaa, että kissoja ei jahdata.

sitä osataan jo pujottelukepitkin suorittaa..

Lauantaina käytiin Mustissa ja Mirrissä Haltin ja Pyryn kanssa ProskyFoton kuvauksessa. Alun perin ajattelin, että en ota Haltia mukaan, mutta kun se oli niin reipas ja energinen niin sai tulla. Ja sillähän oli vain älyttömän mahtavaa vetää rallia siellä studiossa ja riekkua ympäriinsä. Kuvia tietty ei juurikaan saatu, mutta ehkäpä sosiaalistumista sitä enemmänkin. Käytiin myös Mustissa ja Mirrissä vaa'alla, ja 9 viikon paino oli 4,8 kg (Pyryllä saman ikäisenä 6,2 kg). Automatkat meni aika hyvin, alussa vähän metelöi (oli pienen koiran kuljetusboxissa), mutta sitten tottui aika hyvin. Ajomatka tosin oli vain n. 6 minuuttia suuntaansa.

Tässä on ainakin yksi onnistunut kuva, tämän laittoivat myös ProskyFoton nettisivuille näytiksi kuvauksista.

Viikonloppuna käytiin myös kävelemässä vähän tuolla Krouvintiellä (hiekkatiellä) valjaissa ja hihnassa Pyryn ja Haltin kanssa, ja nätisti ainakin nyt kävelee mukana. Hienosti ovellakin odottaa istuen kun laitan pissakäynneillä pannan kaulaan.

Tänäänkin käytiin vähän kävelemässä tuolla meidän tiellä

Matkalla takaisin kotiin Halti möyri ojanpientareella ja hetkeksi kun katsoin muualle, niin se tipahti oikein kunnon vesiojaan, ja sain nostaa sen sieltä. Pentu oli ihan märkä, ja kiireellä lähettiin kotiin ettei pentu kylmety, ei ollut pitkä matka onneksi. Ja sain ekaa kertaa jo pestä koko pennun ja loppuillan saan sitten nyppiä ja kammata Haltista noita kaksiväkäisiä siemeniä, joita on tosi vaikea saada turkista. Onneksi suurimman osan olen saanut irti.. Onneksi pesu meni tosi hyvin ja Halti on aika luottavainen.

Pyryllä on vaan lauantaista lähtien ollut vatsa löysällä/vetisenä, eikä se meinaa mennä ohi. Viime yönäkin sain useamman kerran juosta Pyryn kanssa ulos, kun se ripuloi. Nyt ei ole oikein juonutkaan tänään, ja tänään oksensi. Pitää ilmeisesti huomenna mennä eläinlääkäriin. En tiedä mikä oikein on aiheuttanut tämän, vaikuttaisi oikeasti joltain pöpöltä. Pyry on saanut vähän helposti sulavaa ruokaa (riisi+kana), ja Attapectiniä. Toivottavasti saisin sen paranemaan. Harmittaa että just samaan aikaan kun pentu tuli, niin saa huolehtia enemmän myös Pyrystä (toivottavasti nämä ei ole yhteydessä toisiinsa), mutta hyvä asia on se, että mulla on tämä viikko lomaa, niin pieni unenpuute ei ehkä haittaa ja saan vietyä Pyryä ulos ja saan mentyä eläinlääkäriinkin helpommin sen kanssa.

Tässä vielä kevennykseksi muutama söpöilykuva:

Ja Halti on kyllä siis tosi reipas ja rohkea pentu. Tykkää paljon leikkiä myös itsekseen, mutta myös ihmisen kanssa. Ja ottaa mielellään kontaktia ihmiseen ja tykkää paljon rapsutuksista. Sisäsiisteys ja yksinoloharjoituksia ollaan päästy harjoittelemaan jo, ja myöskin on harjoiteltu näitä perinteisiä asioita, kuten kissoja ei jahdata, pöydälle ei kiivetä, sohvaa ja sänkyä ei syödä, odotetaan nätisti oven avautumista ja ruokaa yms..

2. luokan ekat agilitykisat

Mä oon vaan töissäkin hymyillyt typerän näköisenä, kun ajattelen sunnuntaina kisattua agirataa. Siis Pyryllä karkasi mopo tassuista, ja lähti omaa rataa (yhden esteen verran) etenemään! Mä vaan seison typeränä keskellä rataa, ja mietin mitä ihmettä, mutta sitten aloin vaan kannustamaan Pyryä ja ohjasin seuraavaan putkeen ja loppurata vauhdilla loppuun. Pyryn väärälle esteelle lähteminen tietty oli omaa vikaa, kun en ohjannut enää, ja Pyry päätti tehdä omat päätökset. Vähänkö silti olin tyytyväinen pieneen porokoiraan. Se oli niin fiiliksissä että halusi vaan jatkaa rataa, ja vauhti alkoi olla aika kova, vaikka kyseessä oli agilityrata.

Noniin aloitetaan alusta, ekat 2-luokan radat on siis käyty kokeilemassa Kotkassa. Kummastakaan ei ole videota, alan jo olemaan sen verran taikauskoinen, ja uskon että meidän vauhti katoaa maagisesti jos joku ottaa kameran esiin.

Hyppyradan rataantutustumisessa olin epäuskoinen että miten saadaan tämä mentyä puhtaasti, kun keppikulma oli haastava, tai vaihtoehtoisesti kepeiltä seuraavalle esteelle oli haastava (meille) takaaleikkauksineen. 

Mutta kaikki meni enemmän kuin täydellisesti ja Pyryllä oli tosi hyvä vauhti (4 m/s), ja saatiin hyppyradalta LUVA ja 2. sija! Rata meni mielestäni aika varmasti, sen keppien jälkeisen takaaleikkauksen jälkeen Pyry vähän pyöri että mihin suuntaan, mutta siitä päästiin nopeasti eteenpäin. Jätin Pyryn seisomaan lähtöön uhkarohkeasti, jolloin pääsi paremmin vauhtiin alussa.

Agirata vaikutti helpommalta, ja olisi varmaan onnistunut, jos en olisi taas tehnyt kesken rataa tehnyt jostain oudosta syystä viime hetken ohjausmuutoksia, ja kämmäsin parissa kohtaa. 

Ensinnäkin jätin Pyryn seisomaan, mutta käännyin eteenpäin hetkeksi katsomaan (enkä keskittynyt siis koiraan), ja sieltä se varasti ja tuli kiire esteille. Tästä vielä selvisin viime hetken pelastuksilla, mutta A-esteellä en pyytänyt mitään kontaktia, ja hätäilin A:n jälkeiselle esteelle enkä tehnytkään persjättöä vaan takaaleikkauksen putkelle, jolloin olin auttamattomasti myöhässä ennen puomia persjättöön ja Pyry hyppäsi puomin ylösmenokontaktin yli.

Puomin alasmenokontaktilla en muistanut antaa kontaktikäskyä enkä enää ohjannut kunnolla putkellekaan, ja Pyryllä lähti mopo tassuista, ja eteni 17-esteelle kun multa ei tullut ohjausta, josta sain Pyryn kyllä ohjattua oikealle putkelle, ja puhtaasti vauhdilla loppurata. Vähänkö oli tosi hyvä fiilis tästäkin radasta hylystä huolimatta, varsinkin kun Pyryllä näkyy jo vähän sellaista röyhkeyttä ja itsevarmuutta radoilla mitä toivon porokoiralta. Itseä tietty vähän harmittaa, kun pitikin mennä sähläämään ohjauksissa näinkin sujuvalla radalla, mutta onneksi se sählääminen ei vaikuttanut Pyryn vauhtiin ja motivaatioon. Tästä on mageeta jatkaa!

Olin niin fiiliksissä agiradankin hyllystä, että palkintojenjaon jälkeen lähdin ilman kisakirjaa, ja piti maanantaina hakea se sieltä hallilta. Palkintojen jaossa tuomari sanoi, että se rata meni tosi hyvin meillä.

Tälleen jälkeenpäin huomasin, että radoilla ei ollut ollenkaan pussia, rengasta eikä keinua. Taitaa olla ekat kisaradat, joilla näitä ei ollut.

Maanantain agitreenit

Maantaina käytiin agitreeneissä, ja saatiin tehdä aika suoraa rataa, ja tehtiin Pyryn kanssa 45cm rimakorkeuksilla. 

Ekalla rundilla rytmitysjarrutus tuli liian aikaiseen 10-esteellä, ja Pyry pysähtyi juuri ennen hyppyestettä, ja toinen virhe tuli pussin jälkeisen 15- hyppyesteen jälkeisessä persjätössä, kun Pyry lähtikin ansapuomille. Toisen kerran tein myös tämän persjätöllä ja Pyry tuli kiltisti perässä, mutta olikin kuulolla. Kuitenkin kokeiltiin takaaleikkausta pariin otteeseen (mitä pitäisi treenata todella paljon enemmän) ja se meni hyvin, mutta parhaiten ja sujuvammin meni valssi hyppyesteen jälkeen. Ainoa kökkö asia oli tässä tuo pussi, kun siihen Pyry ei saanut vauhtia, ja tuli vähän hankalasti pussista ulos joka kerta. Tokalla yrittämällä tehtiin puhdas rata, paitsi että toistojen myötä Pyryllä näkyi väsymistä kepeillä (hidasteli osan kepeistä), mutta muuten vauhdilla meni radan.

Pyry oli treenin jälkeen vähän kierroksilla, ja halusi mennä uudestaan ja uudestaan radalle, ja hallille. Kävin nopeasti tekemässä pientä rataa hallin toisessa päässä. Mutta kun Pyry alkoi metelöimään hallissakin treenin jälkeen, niin jouduin laittamaan Pyryn lepäämään autoon jäähdyttelylenkin kautta. Vähän luulen että se oli vaan vähän väsynyt tai ei pystynyt oikein keskittymään. Kotonakin illalla se meni vähän kierroksilla ja tarjosi kokoajan jotain lelua leikittäväksi ja sitten vähän rauhoittui, kun piilotettiin sille lelua ja sai tehdä vähän ns. "rauhoittavaa nenätyötä".

Tiistaina porokoiratreffeillä

Käytiin tiistaina Porvoossa lenkillä Hiiri- ja Naali porokoirien kanssa. Naali on jo 8 kk, mutta Pyryn mielestä se on ihan pentu vielä. Naali kyllä niin voimakkaasti mielisteli Pyryä heti alussa, että eihän Pyry sellaista voi ottaa tosissaan urokseksi. Lenkillä ne meni sitten ihan kylki kyljessä. Hiiren kanssa Pyry piti hajurakoa, mutta molemmat olivat tyytyväisiä kun ei nenäkkäin tarvinut olla. Naali meni lähinnä Pyryn ja Hiiren välissä.
Oli jo aika pimeätä niin ei saatu kuvia näistä. Katsotaan jos seuraavalla kerralla sitten (joulukuussa).

Pyry on nyt syksyllä alkanut ottaa enemmän ilmavainua metsässä, kun eläimet kai liikkuu nyt enemmän. Joudun pitämään sitä enemmän kiinni metsässä. Perjantaina se metsälenkillä otti jonkin verran ilmavainua, ja otin sen kiinni. Sitten pitkän aikaa se ei näyttänyt ottavan mitään vainuja, joten päästin sen taas irti, mutta eikös se sieltä metsästä bongannut peuran ja lähti perään. Eka jäin odottamaan ja huutelemaan sitä takaisin, mutta kun haukku alkoi kaikkoamaan metsän siimekseen, niin lähdin perään kävelemään. Onneksi tuli vauhdilla takaisin 10 minuutin päästä, kun ilmeisesti kadotti peuransa (niin kuin se yleensä tuleekin). Opin sitten tässä taas, että kun Pyry ottaa ilmavainua tälleen syksyllä, niin sitten ei vaan päästetä uudelleen irti vaikka kuinka näyttää menevän normaalisti... Ihanaa kun on riistaviettinen koira.. not..

Ei mulla muuta kuin..

...tänään tokotreeneissä meni tosi hyvin. Tehtiin kaukokäskyjä, seuraamista, luoksetulon pysäytystä ja estehyppyä ja kaikki meni kyllä hienosti.

 Piilopaikkamakuun tein viimeiseksi (aika lyhyt aika), ja oli koko sen ajan ihan hiljaa ja rauhassa (treenikaveri katsoi vierestä ja vahvisti ettei pihaustakaan kuulunut). Enpä sitten tiedä että johtuiko siitä, että "sai" purkaa energiaansa ennen tokotreeneihin lähtöä jahtaamalla naapurin kissan tontin rajalle asti. Itse heräsin tilanteeseen vähän myöhässä, pitäisi katsoa vähän tarkemmin piha..

Agitreenit; sylikäännös

Eilen oli agitreenit, aiheena aina niin tuskainen sylikäännös. Ongelmana on se, että sylikäännöksessä Pyry joutuu tulemaan mua kohti ja lisäksi oma liike on siinä aina niin minimaalinen. No, tällä kertaa nämä ei haitanneet ollenkaan, koska Pyryllä oli niin kova vauhti, että se ei ehtinyt edes huomaamaan näitä seikkoja.

Tässä rata. Huokaisin rataantutustumisessa muutamaan kertaan, kun luvassa oli sylikäännöstä ja vaikka kuinka monta takaakiertoa, ja varsinkin tuo 14-16- vääntö vaikutti siltä, ettei ikinä saada Pyryn kanssa sitä sylkkärillä kunnialla läpi. Kun mun liike on tuossa niin minimaalinen.

Ensimmäinen sylikäännös tehtiin 3-esteeltä A-esteelle ja toinen sylikäännös 14-esteeltä 15-esteelle. Ekalla yrittämällä 3-esteellä Pyry kiersikin oikealta puolelta takaisin esteen taakse, ja A-lle. Kyllä se näinkin käy. Tokalla kerralla taisi onnistua koko rata kerralla. Takaakierrot meni tosi hienosti, ja sain lähetettyä Pyryn takaakiertoon, ja itse pystyin jatkamaan matkaa jo seuraavalle esteelle. Multa kysyttiin tauolla, että onko se jotain mitä Pyry vain osaa, vai onko se jotenkin opetettu Pyrylle. Nojoo, taitaa olla opetettua.

Pyryllä oli tosi kova vauhti, ja tämä on syy miksi kaikki ohjaukset onnistui, ja rata meni tosi pätevästi, jopa se 14-16-sylkkäri-sylkkäri-takaavienti onnistui ainakin kerran hyvin. Sitten kun piti tehdä uudelleen, niin Pyry alkoi heti jo ennakoimaan kun se tiesi mitä on tulossa, ja lisäksi itse jarrutin muutaman kerran 14-esteelle liian aikaisin, niin Pyry just ja just hyppäsi esteen, mutta ehti hidastaa liikaa. Kepit meni joka kerta hyvin, ja se kerta kun heitin eteen namit, niin vauhti nopeni aika dramaattisesti. Ei vaan voinut laittaa namialustaa keppien jälkeen, kun en usko että sylkkäri ennen keppejä olisi onnistunut.

Tokalla treenikerralla tehtiin vauhtisuoraa 55-60 cm rimakorkeuksilla. Muutamat rimat laitettiin siis 60cm-rimakorkeuteen, jotta ei ihan yllätyksenä tule, jos sunnuntain kisoissa onkin korkeammat rimat. Pyryhän hyppää nekin ihan hyvin, mutta treenataan kuitenkin aika vähän korkeammilla rimoilla.

Koska mulla ei ole ole mitään aiheeseen liittyviä kuvia, niin tässä on kuva Pyrystä ja Kasperista vierashuoneen sängyllä yhdessä nukkumassa.

Sunnuntaina Pyry Myrskylässä hoidossa ja minä ihastelemassa pentuja

Pyryllä oli kiva päivä sunnuntaina, se sai olla Myrskylässä Vertin seurana yli 6 tuntia. Oli päässyt myös lenkkeilemään Vertin kanssa.

Sillä välin kävin katselemassa pieniä porokoiran pentuja Keravalla, siis lähinnä sitä yhtä, joka tulee Pyrylle kaveriksi kahden viikon päästä 9 viikon ikäisenä. Nyt 7 viikkoisina pennut ovat kivan energisiä ja toimeliaita ja puuhakkaita. Kyllä ne vaan yllättävän paljon jaksaa riekkua. Saas nähdä mitä Pyry tuumaa kun sellainen riiviö tulee meille kotiin asti.

Pennun nimi on kasvatuskodissa Morris, joten sillä nimellä pentu kulkee tässä vielä.

Meidän riistapentu

Hymymies

Ja tässä vielä video veljesten taistelusta. Veljellänsä on siis valkoiset sukat jaloissa ja Morriksella kivan selkeä ruskea alue päässä :)

                                     

Kaikenlaista

Järjestyksessä viikon ohjelmat siis.

Tiistaina käytiin Pyryn silmäkontrollissa, eli Pyryn silmässä oleva pigmenttipiste käytiin tarkistuttamassa Tarja Kolisojalla. Tarja totesi, pigmenttiä on tullut vähän lisää, myöskin toiseen silmään ja on sitä mieltä että kyseessä on siis vain pigmenttiä, eikä melanooman mahdollisuutta ole näin pitkän ajan jälkeen (ensimmäisen kerran taidettiin käydä vuosi sitten näyttämässä silmää - ja sitä ennen piste oli ollut jo yli puoli vuotta). Eli terveen paperit Pyry sai!

Tiistaina käytiin myös Askolassa treffaamassa Jästiä pitkästä aikaa. Oli se taas sellaistakin mesoamista ja meuhaamista. Käytiin yhteislenkilläkin yhdessä.

Alkusoinnit

Pyry kaivaa, ja Jästi haukkuu tahtia

Keskiviikkona oli tokotreenit ja käytiin ennen treenejä kolmen vartin lenkillä. Pyry oli varsin mallikkaasti ja teki kaikki liikkeet innolla ja vinkumatta tai haukkumatta. Luoksetulon pysäytykset oli tosi hienoja, seuraaminen oli mallikasta ja tiivistä, kaukokäskyt meni jopa inisemättä ja jäävätkin tehtiin pitkästä aikaa todella hienosti.

Ainoastaan paikkamakuussa edelleen vinkuu. Vinkuu vähemmän, jos edessä on palkka odottamassa. Ei nyt vinkunut läheskään yhtä paljon kuin edellisillä kerroilla, mutta vinkuipa vaan. Pitää edelleen miettiä mihin suuntaan ääntelyn kanssa edetään. Ainakin kotona pitäisi treenata hiljaa odottamista perustaksi, vaikka ei se juurikaan taida kotona vinkua paikkamakuussa.

Ongelmaa oli hyvin sateisen ja märän ilman vuoksi noudossa. Tuon pienemmän noutokapulan kanssa ei meinannut mitenkään päin sen nostaminen, kun nenä osui mönjään :/ Sain Pyryn sen nostamaan lopulta, mutta kyllä sain vaikka mitä herjoja Pyryltä kontolleni. Aloin taas miettimään että josko treenattaisiin tuolla isommalla kapulalla, jossa on enemmän maavaraa. Sillä sitten harjoiteltiin pitämistä pitkästä aikaa kotona sisällä (kun ulkona taas ehti tulemaan pimeetä). Pienempää kapulaa Pyry kuljettaa paremmin, mutta kai sen varman kuljetuksen saa isommallekin kapulalle.

isompi kapula

isompi kapula

pienempi kapula ja  Kasper

pienempi kapula ja Kasper

Muu noutoesine?

Perjantaina käytiin Kotkassa agiepiksissä. Mentiin mölliagiradalle sekä kisaavien hypärille. Mölliradalle ilmoittautuminen ei ollut helppoa, kun kisaluokka oli kakkonen, ja siltikin meinasivat sijoittaa meidät 2. sijalle, vaikka ei saatukaan sijoittautua. Halusin käydä nyt kisojen vastapainoksi paineettomilla radoilla, missä ei tarvi ylittää itseään vaan pitää vaan hauskaa yksinkertaisella juoksemisella.

Tässä oli tämä rauhallisempi verryttelyvideo mölliradasta (hyppyrataa en muistanut kuvauttaa, mutta se taas meni tosi paljon kovemmalla vauhdilla).

Tässä näkyy meidän kontaktit, Pyry tekee ne loppuun asti (ns. 2on2off-asentoon), mutta vapautuu heti oton jälkeen - liike ei siis A-esteellä pysähdy. Mennään toistaiseksi tällä kaavalla, kun en halua enää koiran kyynärien ja ranteiden turvaksi pysäyttää ainakaan niin jyrkällä esteellä kuin A:lla (tosiasiassahan pysäytän Pyryä myös A-esteellä, kun treenataan näitäkin kontakteja).

Tulokseksi tuli siis -33,53, ja ihan kiva vaikka mentiin vähän tuollaista humputteluvauhtia.

Hyppyradalta ei siis videota, mutta tällainen rataprofiili (suurinpiirtein):

Tää meni itseasiassa ihan nappiin joka kohdalta. Lähdin osittain lentävällä lähdöllä alussa (ja jätin Pyryn seisomaan vinottain ekan esteen taakse kauemmas), ja se oli hyvä päätös, nimittäin Pyry lähti tosi kovaa heti alusta, ja piti koko radan kovan vauhdin, kepeilläkin oli superkova vauhti. 3-esteelle tein persjätön, samoin 5-putken jälkeen, muut oli melkeimpä suoraa rallatusta asettumalla vain oikeaan kohtaan Pyryn tullessa, ja paljon sai ottaa etumatkaa aina että pysyi vauhdissa. Pussinkin jälkeen sai vaan lähettää edelle suorittamaan esteet. Tuli puhdas rata, ja tulos oli -14,74 (2. luokkalaisella ia 48s). Aika oli 33,26

Se on kiva asia estevarmassa koirassa, että ei tarvitse varmistella mitään esteiden suorittamisia, vaan voi luottaa hyvin että Pyry hoitaa oman osansa ja itse vain pyrkii olemaan oikeassa kohdassa oikeaan aikaan, siis silloin kun Pyry menee täysiä. Silloin se lukitsee helpommin esteitäkin, ja voin lähteä etenemään eri suuntaankin ja Pyry suorittaa ensin lukitsemansa esteet ja lähtee sitten ohjaukseen mukaan.

Tulos oli -14,74 (2. luokkalaisella ia 48s), eli 33,26 sekunnissa juostiin 142 tai 145 m rata (en muista kumpi se oli, mitattiin se kuitenkin). Eli nopeus oli 4,27 tai 4,36 m/s. Eli aika pätevä. Kuitenkin se oli hyppyrata, joten aika selvää että meillä agiradalla kontaktiesteet hidastaa niin paljon, että tuollaisiin nopeuksiin ylletään vain hypäreillä, ja suoraviivaisilla sellaisilla. Voitettiin enivei 1. sija tältä hypäriltä (2. ja 3.luokkalaisten joukosta) ja lähes klo 22 asti saatiin odottaa että saatiin tästä palkinto.

Pyry sai tällaisen pallon ja purutikun ja minä sain kynttilöitä ja suklaata. Nam.

Rytmityskoulutus lauantaina ja tokoilut keskiviikkona

Aloitetaan aluksi eilisestä Sampo Kokkosen rytmitys-jatkokoulutuksesta. Se järjestettiin kasvihuoneella päiväsaikaan. Aluksi oli pilvistä, joten kasvihuone oli ihan sopivan lämpöinen, mutta aurinko alkoi sitten pilkahtelemaan, joten alkoi olemaan niin lämmintä, että Pyryllä alkoi loppua usko (25-30 astetta).

Tehtiin useammassa pätkässä rata, ja sitten viimeiseksi kokonaan. Tässä rata

Aluksi tehtiin pätkä 1-4 ja käännös kepeille mutta ei keppejä. Eka kerta meni hienosti, rytmitin oikein ja tuli nätti valssikin. Pyry oli ihan täysillä mukana, kouluttajalla ei ollut mitään huomautettavaa, mutta tehtiin toisenkin kerran, jotta sain 3-esteen jälkeisen kaarroksen ehkä vähän pienemmäksi. Sampon mielestä ajoitukset oli hyviä, eikä mitään korjattavaa, ja kyseli että teenkö näitä rytmityksiä paljon, kun meni niin sujuvasti.

Toka pätkä oli pöydästä (este 8) 15- putkeen. 9-esteellä valssi, 11-putkelle putkijarru (mikä oli aika hankala kun en muutenkaan saanut käännöksessä mitään vauhtia, että helposti olisi voinut hiljentää). Ekalla kerralla 14-esteellä lähdin putken suuntaan, eikä oma kroppa ollut enää esteelle, niin Pyry tuli mukana, eikä hypännyt. Tokalla kerralla meni ihan täydellisesti. 14-esteen kohdalla muistin lähettää, ja tein tiukan rytmityksen hyppyesteen kohdalla, ja Pyry tuli hienosti ansaputken päästä huolimatta oikeaa putken päätä kohti. Kolmas kerta kokeiltiin tehdä toiselta puolelta esteitä ohjaus, eli odotin Pyryn putkesta toisella puolella 12-estettä, ja 14-esteelle lähettäessäni tein takaaleikkauksen. Pyry meni kyllä hyvin, mutta itse en osannut ajoittaa, ja oma liike oli vähän kökköä. Parempi oli tuo toisen puolen rytmitys.

Kolmas pätkä oli vaikein, eli 16-kepeiltä loppuun asti. Ja tosiaan piti saada koira ohittamaan 19-este 17-esteen jälkeen, ja saamaan se putkeen. Tässä vaiheessa Pyryllä alkoi vauhti hiipumaan, ja se näkyi kepeillä, enkä juurikaan pystynyt antamaan Pyryn suorittaa loppuun asti keppejä siten että olisin itse jäänyt 17-esteen taakse. No eipä haitannut, ekalla kerralla persjätön sijaan tein jostain syystä 17-esteen jälkeen valssin ja sillä sain näppärästi Pyryn mukana. Pystyin lisäksi putken jälkeen lähettämään nopeasti takaakiertoon ja lähteä juoksemaan suoraan vikalle esteelle (7 metrin etäisyydelle). Eka kerta siis meni hienosti. Kokeilin toisen kerran persjätöllä valssin sijaan eikä toiminut niin hyvin (meni viereiseen putkeen), sekä linjaamalla 17-esteelle kauempaa tekemällä vekin keppien jälkeen, eikä myöskään toiminut, kun Pyry niin vahvasti lukitsi 19-esteen. 

Lopuksi tehtiin koko rata, Pyryä ei oikein enää kiinnostanut, mutta teki kilttinä koirana kuitenkin, alkuosassa oli kuitenkin vähän vauhtiakin. Kepeillä tosin näki, ettei oikein ollut fiilistä enää. Muuten rata meni oikein, paitsi 15-putkeen meni väärästä päästä.

Viimeiseksi tehtiin ns. rytmityshaaste, jossa piti vain rytmittämällä saada koira palaamaan ohjaukseen esteiden välistä luokse ja kädellä sai sitten aina ohjata seuraavalle esteelle. Ensin en ymmärtänyt ideaa, mutta yhden kerran jälkeen meni oikein ainakin 1 tai 2- ohjausta. Itsekin aloin olemaan vähän väsynyt, niin en enää oikein ollut mukana täysillä. Mutta idean ymmärsin.

Tykkäsin Samposta kouluttajana, ja siitä että painotti sitä, että jokainen meistä itse tuntee koiransa ja sen rajat, että mieluummin tekee sen mukaan mikä tuntuu oikealta. Ilmeisesti olen oppinut jotain rytmittämään kun saatiin kehuja siitä.

Toko ei mennyt taas niin hyvin.. Pyry oli aika äänekäs (ei kyllä ehditty tekemään kunnon lenkkiä ennen treenejä). Seuratessa vinkui ja haukkui vähän, mutta rauhoittui kunhan vain tehtiin paljon vauhdikasta, kuten luoksetuloja ja estehyppyjä. Kuitenkin kaikki liikkeet teki hyvin täsmällisesti ja tarkkuudella, ja innolla. Noudossa heittäessäni noutokapulan, Pyryn huomio oli kiinnittynyt muualle, ja lähti aika laiskasti kapulalle. Keskeytin Pyryn, ja kutsuin vierelle ja lähetin uudelleen, ja lähti hyvällä vauhdilla. Paikkamakuussa vinkuuuuuuuu..  Kokeiltiin seuraamishäiriötä kun olin paikalla, ja piilossa, vinkui molemmissa. Sitten laitoin palkan Pyryn eteen. Pyry vinkui kun kävelin poispäin, mutta aluksi kääntyessäni kohti, Pyry oli hiljaa kokoajan, ja samoin kun kävin piilossa, Pyry oli hiljaa. Pitää treenata tätä varmojen koirien kanssa, jos saisin palkan avulla Pyryn keskittymään. 

Kun oltiin lähtemässä, Pyry edelleen vinkui ja kokeilin kauan jaksaa vinkua ja istuin penkille odottamaan. Puoli tuntia meni, ja Pyry vinkui edelleen, mun ignooraamisesta huolimatta. Lopulta meni hermot, ja karjaisin sille, ja hiljeni kyllä. Mutta ei se vaan voi mennä niin, että mun tarvii aina suuttua että Pyry hiljenee. No, seuraavan kerran pitääpi käydä kunnon lenkki ennen treenejä, jos olisi vaikka rauhallisempi. Ensi viikolla ehkä tosin mennään käymään Kotkan Kivan arkitottistreeneissä, että tulee vähän vaihtelua.

Ja ilmoittauduin meidän ensimmäisiin kakkosen agikisoihin, 19.10. Kotkassa. Saa nähdä miten menee.

Ja pitää yrittää alkaa muistaa ottaa enemmän kuvia ja videoita, ettei aina ole vain tylsää treenitekstiä.

Agitreenit; saksalainen

Jälleen oli saksalainen teemana maanantaina, mutta tällä kertaa se piti tehdä siten, että samalla kädellä kun koira lähetetään esteen takaa, sillä myös ohjataan seuraavalle esteelle ja toinen käsi käy vain näyttämässä vartalonkierron ohella takaahyppäyksen.

Tehtiin kahdesti rata, ja molemmilla kerroilla puhtaasti. Ekalla kerralla 5-esteen jälkeinen persjättö meinasi olla myöhässä, mutta ehdin pois alta. 8-putkelle Pyryä joutui saattamaan, mutta osittain johtui häiriöstä putken takana, mutta myös siitä että 7-esteelle takaakierto hidastaa Pyryä (ja minua) ja kun vauhtia ei ole, niin silloin ei myöskään irtoamista. Hyvin tällaisissa radoissa vain voi luottaa Pyryn suorittavan esteet itsenäisesti, ja itse voin aina kiirehtiä oikeaan paikkaan.

Kontaktiesteiden osalta mulla on taas jonkinlainen murrosvaihe menossa.  A-esteellä Pyry jää helposti A:n harjalle, ja olen alkanut miettimään, että en pysäyttäisi A:n kontaktille enää, ihan vain jo sen rasittavuuden vuoksi. En vain tiedä ihan mikä tulee olemaan kriteeri A:n kontaktipinnan suorittamisessa. Juoksukontaktiahan en osaa opettaa, enkä usko että osaisin pitää sen suorittamisesta kiinni oikeilla kriteereillä. Lisäksi siinä tarvitsee olla melkein aina joku mu katsomassa että kriteerit pitää. Tällä hetkellä yritän luovia ns. juoksu-2on2off-tyylillä, eli Pyry ottaa sen 2on2off asennon, mutta vapautuu heti tassujen lyödessä maahan, eli ei joudu kuitenkaan pysähtymään kokonaan. Tätä ollaan tehty kyllä jo pitkin kesää puomillakin, siis että se vapautuu heti asentoa ottaessa, ja on kyllä näyttänyt ihan hyvin toimivan ja ottaa kontaktipinnan todella hyvin. En sitten vaan tiedä että osaanko tässäkään pitää kriteereistä kiinni.

Joka tapauksessa A:lle ja puomille pitäisi todennäköisesti olla eri käskysanat, koska pääsääntöisesti vaadin Pyryn pysähtymään puomilla, mutta en A-esteellä. Vaikka uskon että koira on niin fiksu, että se osaa erotella eri esteet ja niiden suoritustavat, kai se on selkeämpää että on eri käskyt. Jotta, en pitäisi vieläkään asettamistani kriteereistä kiinni kokonaan (muutenhan Pyry jopa saattaisi oppia kontaktitkin liian hyvin), niin kun seuraava pentu tulee, opetan sille ohjautumaan ennen kontaktiestettä annettavalla käskyllä oikein kontaktipinnalle, puomille 2on2offiin ja A:lle todennäköisesti pysähtymättä kontaktinotto, ja samalla vaivalla opetan myös Pyrylle nämä samat.

Meillä onkin rytmityskoulutus lauantaina, ja olin iloinnut että vihdoinkin pääsee tähän koulutukseen viileillä ilmoilla, niin saadaan Pyryn kanssa jotain aikaiseksikin. Mutta, koulutus on päivällä, ja nyt kun siirryttiin kasvihuoneelle jo treenaamaan, niin siellä on päiväsaikaan todella kuuma. Alkuviikosta siellä oli päivällä 35 astetta lämmintä. Treenaa siinä sitten porokoiran kanssa mitään, ja onko se edes eettisesti oikein. Mä vain toivon, että lauantaina sataa paljon ja on mahdollisimman pilvistä että saadaan treenistä jotain edes irti:)